http://www.punajuuri.net Punajuuri.net - blogi Paavo Arhinmäki http://www.punajuuri.net/?id=10984&tmp=1 Thu, 01 Jul 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10984&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10978&tmp=1
Kohtuuttomat vuokrankorotukset
Asuntojen vuokrat ovat etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Yhä kasvava osuus suomalaista asuu kotitalouksissa, jotka ovat vaikeuksissa ylisuurien asumiskustannusten takia. Jatkuvasti nousevat asuntojen vuokrat vaikuttavat siihen, että ihmiset joutuvat muuttamaan pois kodeistaan tai ylivelkaantumaan. Lisäksi liian suuri osa tavallisten palkansaajien kuukausituloista menee vuokranmaksuun, jolloin muuhun elämiseen jää liian vähän rahaa.
Korkeiden vuokrien ongelma on laajentunut koskemaan vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi myös yleishyödyllisten vuokranantajien asuntoja. Käytäntönä on ollut, että näiden asuntojen vuokrasopimuksissa on sovittu vuokran tarkistamisen perusteeksi elinkustannusindeksi, jossa jo huomioidaan mm. asumiskustannusten muutokset. Nyt nämä sopimusperusteet ovat hämärtymässä. On tullut jo laajasti käytännöksi, että paitsi vapaarahoitteisissa asunnoissa myös arava- ja korkotuki-asunnoissa on alettu yksipuoleisesti muuttaa voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tällainen sopimusten yksipuolinen muuttaminen rikkoo turvallisen ja vakaan aravavuokra-asumisen perustaa vakavasti. Kun huoneenvuokralaki kumottiin ja voimassa oleva laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta laadittiin, yleishyödylliset vuokranantajat sitoutuivat noudattamaan vuokrauksesta annettuja valtioneuvoston ohjeita ja itse hyväksymiään "Hyvä vuokratapa" -ohjeita. Näissä ohjeissa todetaan muun muassa, että vuokraa voidaan korottaa vuokrasopimuksessa sovitusta poiketen, jos asiasta on ensin neuvoteltu vuokralaisen kanssa. Korotus voi olla enintään 15 prosenttia, jos kiinteistössä tai huoneistossa tehdään huomattavaa remonttia. Vuokranantajan yleishyödyllisyysaseman ja valtion lainojen ehtona on myös ollut omakustannusperiaatteen ja kohtuuhintaisuuden noudattaminen.
Nyt yleishyödylliset vuokranantajat Kuntien eläkevakuutus ja Merimiesten Eläkekassa ovat kuitenkin ilmoittaneet yksipuolisesti osalle helsinkiläisistä vuokralaisistaan yli 32 prosentin vuokrankorotuksista. Samoin eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja yhtiön kiinteistömassojen hoitaja Ovenia ovat ilmoittaneet tämän vuoden kesäkuussa osalle helsinkiläisistä vuokralaisistaan 20 prosentin vuokrankorotuksista. Korotusten röyhkeyttä korostaa se, että ainakin kyseessä olevat Ilmarisen asuinrakennukset on rakennettu aravalainoituksella, jossa asukkaat maksavat vuokrissa koko lainapääoman korkoineen. Vuokraan sisältyvät lainat ja korot sekä hoitokustannukset ns. omakustannusvuokrana. Se merkitsee, että kaikki kulut sisällytetään asukkaiden vuokriin. Nyt, kun sekava ARA-lainsäädäntö mahdollistaa joidenkin asuntojen vapaan vuokranmäärityksen, näistä yleishyödyllisten yhtiöiden omistamista ja vuokralaisten maksamista asunnoista tuleekin vakuutusyhtiöiden riskisijoituskohteita, joiden tuotto on hankittava vuokrista. Tämä on asukkaiden näkökulmasta täysin kohtuutonta.
Ongelma tulee kasvamaan räjähdysmäisesti lähivuosina, kun kymmeniä tuhansia arava- ja korkotukiasuntoja vapautuu ARA-lainsäädännön rajoituksista. Tämä merkitsee useimmille vuokralaisille kohtuuttomia vuokrankorotuksia ja jopa häätöjä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo puuttua yleishyödyllisten vuokranantajien kohtuuttomiin yksipuolisiin vuokrankorotuksiin erityisesti yhteiskunnan lainoituksella rakennetuissa asuintaloissa? ja
Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ARA-lainsäädännön rajoituksista vapautuvien vuokranantajatahojen ohjeistamiseksi, jotta vuokralaisten turvallinen asuminen ja vuokrat säilyvät kohtuullisina?]]> Thu, 24 Jun 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10978&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10968&tmp=1
Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johtaman valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä julkisti väliraporttinsa maanantaina. Ehdotukset ovat kuin suoraan Etelärannassa EK:n ja kokoomuksen kirjoittamia. Ehdotukset poikkeavat täysin siitä, mitä ihmiset kokevat oikeudenmukaiseksi. Olen kuvitellut, että Suomessa on jonkinlainen konsensus siitä, että veropohjaa pitää laajentaa ja verotuloja kasvattaa sekä isotuloisten ja omistavan luokan verotusta tulee nostaa. Olen ollut väärässä. Hetemäen veroryhmä nimittäin esittää omistavan luokan ja isotuloisten verotuksen keventämistä ja reilun miljardin euron kuopan kaivamista verotuloihin! Eduskunnassa Vasemmisto on useasti tivannut, suunnitteleeko valtiovarainministeriö Jyrki Kataisen johdolla yritysten maksaman yhteisöveron alentamista 2-3 prosenttiyksiköllä. Katainen on tiukasti kiistänyt tämän. Periaatteessa Katainen on kai ollut rehellinen. Hän on vain jättänyt kertomatta, että valtiovarainministeriö on suunnitellut itse asiassa vielä suurempaa puhallusta, neljän prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon. Yritykset maksavat yhteisöveroa voitostaan. Yhteisöveron alentaminen on siis puhdas kädenojennus omistajille. Vasemmisto on vaatinut EU:lle minimitasoja verotukseen, jotta maat eivät lähde epäterveelliseen verokilpailuun yrityksistä. Yritysverolle pitäisi tulla minimitaso EU:ssa. Nyt Suomi haluaa lähteä itse mukaan hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttavaan verokilpailuun. Ja tämä ei edes esityksessä riitä. Hetemäen veroryhmä esittää myös isotuloisten verotuksen keventämistä ja progression loiventamista. Sen sijaan pienituloiset jäävät esityksessä täysin ilman veronkevennyksiä. Pienituloisten verotus itse asiassa kiristyisi arvonlisäveron korottamisella kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero, kuten muut tasaverot, on regressiivinen. Pienituloiset maksavat arvonlisäveroa suhteessa enemmän kuin isotuloiset. Hetemäen verotyöryhmän esittämä pääomaverotuksen kiristäminen kahdella prosenttiyksiöllä ja osinkoverotuksen tarkastaminen eivät muuta sitä tosiasiaa, että paketti lihottaa hyvin pärjäävien lompakkoa entisestään. Maksu lankeaa pieni- ja keskituloisille leikkauslistojen muodossa. Hetemäen veroryhmän esitys osoittaa konkreettisesti, mitä seuraavalla eduskuntakaudella on odotettavissa, jos punavihreät voimat eivät nouse valtaan. Sillä ketkä ovat hallituksessa, on todella merkitystä. Vasemmiston viikonloppuna puoluekokouksessa esittämä vaihtoehto talous- ja veropolitiikkaan tuli päivässä entistä ajankohtaisemmaksi. Me haluamme laajentaa veropohjaa ja kerätä enemmän veroja julkisten palveluiden parantamiseen ja perusturvan korottamiseen. Pääoma- ja osinkotulot pitää muuttaa progressiiviseksi, isotuloisten verotusta tulee nostaa ja varallisuusvero palauttaa. Vaihtoehto on olemassa. Vasemmisto on se vaihtoehto.

]]> Mon, 21 Jun 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10968&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10827&tmp=1
Maailma on niin syvällä finanssikapitalismin suossa, ettei helppoja ratkaisuja ole. Päivänselvää kuitenkin on, että ilman täyskäännöstä tilanne tulee vain pahenemaan ja talouskriisien sykli lyhenemään. Hyvät toverit, Nykyisen finanssikriisin räjähtäessä avautui historiallinen mahdollisuus toteuttaa välttämätön muutos kohti kestävää ja hallittua taloutta. Mitä kauemmin kriisistä kuluu aikaa, sen vähemmän näyttää olevan valmiutta todellisiin muutoksiin. Suomen hallitus on ollut Kataisen johdolla jarruttajien ja vastustajien joukossa, kun talousjärjestelmää on pitänyt uudistaa. Pankit ovat nousseet asemaan, jossa niiden kaatumista ei pidetä vaihtoehtona. Ensin pankkeja pelastettiin Yhdysvalloissa, sitten Britanniassa ja muualla Euroopassa. Viimeksi Kreikan talouskriisin myötä pankit pelastettiin Saksassa ja Ranskassa, Suomenkin veronmaksajien antamilla takuilla. Keinottelulla ja riskisijoituksilla ensin saadut voitot yksityistettiin, tappiot halutaan nyt sosialisoida. Vasemmisto esitti talvella, että Suomen tulisi vaatia kansainvälisessä yhteistyössä jättipankkien pilkkomista pienemmiksi, jolloin ne kantaisivat itse riskinsä. Myöhemmin samaa vaati Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Jo aiemmin esitimme valtion omistaman kansanpankin perustamista, joka turvaisi luotettavaa peruspankkitoimintaa ilman suurten voittojen toivossa otettua suurta riskinottoa. Me tavoittelemme edelleen kansanpankkia. Hyvät toverit, Hallituksen talouspolitiikka on takertumista karille ajaneeseen talousoppiin. Samaan aikaan, kun Euroopassa halutaan hillitä meklarien ahneutta, yrittää Suomi jarruttaa uudistuksia. Kuukausi sitten Saksa vaati niin sanotun alastoman lyhyeksimyynnin kieltämistä. Alaston lyhyeksimyynti on vedonlyöntiä arvopapereilla ja yksi keskeisistä syistä, joka lopulta ajoi Kreikankin rahoituskriisiin. Jyrki Katainen ei ainoastaan antanut rukkasia Saksalle, vaan jopa paheksui Saksan toimia, kun se uskalsi puuttua finanssimarkkinoiden vapauteen. Kokoomuksen mainostamassa vastuullisessa markkinataloudessa vastuuta tunnetaan ilmeisesti lähinnä pelureita kohtaan. Meidät on sidottu eläkerahojen, suomalaisten pankkien ja koko rahajärjestelmän kautta peliin, jota ei hallitse kukaan, ja jota ei tunnuta uskaltavan viheltää poikki. Siksi tarvitaan vasemmistolaista vaihtoehtoa. Suomen tulee olla edelläkävijä vaatimassa oikeudenmukaisempaa globaalia talousjärjestelmää. Vaikka isot haasteet eivät ratkea ilman kansainvälisiä ratkaisuja, voimme vaikuttaa myös suoraan omilla toimillamme. Hyvät toverit, Vasemmistolaista vaihtoehtoa tarvitaan kansainvälisesti, mutta vaihtoehtoja on aina myös kansallisella ja paikallisella tasolla. Leikkauslinja ja pienituloisten köyhdyttäminen on kaikin tavoin huonoin vaihtoehto. Kansantaloudelle leikkauksista jäävä suora taloudellinen säästö kääntyy tappioksi, kun verotulot laskevat ja työttömyys sekä sosiaalimenot kasvavat ja syrjäytyminen syvenee. Lyhytnäköinen säästäminen tulee kalliiksi, niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. Kukaan ei tietenkään halua ottaa velkaa yhtään enempää kuin on tarpeen. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen velkataso on Euroopan matalimpia. Suomen kokonaisveroaste on kaukana vaikkapa Ruotsista tai Tanskasta. Silti suurituloisten veronalennuksilla on jo nyt aiheutettu pysyvää vahinkoa valtiontaloudelle. Esittämämme pääomatuloverojen korotus olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia sitten. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, toivottavasti meidän linjoillemme tulleet muut puolueet pitävät kiinni uusista linjauksistaan myös vaalien jälkeen. Pääomatuloveron pieni korotus ei kuitenkaan riitä. Pääomatuloista on tehtävä tasa-arvoisia palkkatulojen kanssa yhtenäisellä progressiivisella tuloverotuksella. Pääomatuloilla elävien on jatkossa osallistuttava myös kunnallisten palveluiden rahoittamiseen, kun he nyt ovat eläneet kunnissa palkkatyöstä tulonsa saavien siivellä. On kohtuullista, että myös osinkotuloista maksetaan veroa. On kohtuutonta, että vakavaraisista listaamattomista yrityksistä voi nostaa jopa 90 000 euroa vuodessa verottomia osinkotuloja. Verovapaudesta ovat päässeet nauttimaan ennen muuta suuria pääomia hallitsevien yritysten omistajat, joilla kyllä on varaa maksaa oma osansa veroista. Sen sijaan kaikkien, myös yrittäjien verotusta tulee järkeistää ja keventää siten, että vuosituloista tehdään verottomia 10 000 euroon asti, jonka jälkeen progressio tiukkenee etenkin yläpäästä. Ei ole mitään järkeä siinä, että jopa pieniä tulonsiirtoja saavia ihmisiä verotetaan ja siirretään rahaa taskusta toiseen. Hyvät toverit, Joka neljäs työtä haluava suomalaisnuori on työtön. Nuorisotyöttömyyttä vastaan pitää suunnata erityisiä toimia, ja on hienoa, että sosiaalidemokraatit vaativat rinnallamme nuorille yhteiskuntatakuuta. Nuorten syrjäyttäminen aiheuttaa meille vakavimman kuviteltavissa olevan talouden kestävyysvajeen tulevaisuuteen. Jo kolmen kuukauden työttömyysjakso voi syrjäyttää nuoren pysyvästi työelämästä. Siksi jokaiselle tutkinnon suorittaneelle nuorelle on taattava oikea työ oikealla palkalla kolmessa kuukaudessa. Kouluttamattomille nuorille on räätälöitävä koulutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Nuorisotyöttömyys ei kuitenkaan ole erillinen kysymys, meidän on luotava uutta työtä kaiken ikäisille. Erityisesti yhteiskunnan pitää tarttua pitkäaikaistyöttömyyteen.
Valtion on otettava vahva rooli teollisuuden rakennemuutoksessa. Valtion omien yhtiöiden toimintaa on ryhdyttävä määrätietoisesti ohjaamaan. Valtionyhtiöissä meidän kaikkien suomalaisten äänen pitää kuulua päätöksenteossa, yhteiskunnan kokonaisedun hyväksi. Valtionyhtiöiden on rakennettava pohjaa tulevaisuuden Suomelle. Ekologisesti kestävien ja yhteiskunnallisesti merkittävien tuotantolaitosten tulevaisuus on turvattava. Esimerkiksi Kemijärven sellutehtaan sulkemisen kaltaisia jättimäisiä virheitä ei enää saa päästää tapahtumaan. Uuden, ympäristön kannalta kestävämmän ja jalostusasteeltaan entistä korkeamman tuotannon luominen Suomeen on tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä tehtäviä. Tulevaisuudessa uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelu- ja hoitoaloille. Suurten ikäluokkien ikääntyminen tulee nostamaan hoidon ja hoivan tarvetta merkittävästi, ja Vasemmiston tehtävä on varmistaa, että kaikista pidetään huolta. Inhimillinen hoiva ei voi ole vain suurituloisten etuoikeus. Hyvät toverit, Uuden työn lisäksi me haluamme jakaa olemassa olevaa työtä. Valtion pitää uskaltaa tukea ja ohjata yksityistenkin yritysten toimintaa. Saksassa ja Ranskassa vältyttiin viime vuosina satojentuhansien työntekijöiden irtisanomisilta, kun valtio tuki lyhennettyä työaikaa. Vastaavia malleja luotiin muuallakin, Hollannissa, Belgiassa, jopa Bulgariassa. Käytetyissä malleissa ei tuettu perinteisellä tavalla kestämätöntä ylituotantoa, vaan työajan lyhentämistä nelipäiväiseen työviikkoon, jolloin tuotanto sopeutui vastaamaan laskenutta kysyntää. Ketään ei tarvinnut irtisanoa, jolloin valtio säästi sosiaalimenoissa, eivätkä yritykset menneet nurin. Nykyisen massatyöttömyyden oloissa Suomeenkin pitää luoda lyhennetyn työajan malleja. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia eri alojen tarpeista lähtien. Lyhempi työaika lisää työntekijöiden jaksamista ja työssä viihtymistä. Tämä on avain sille, että ihmiset eivät joudu ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvinvoinnin lisääminen on ainoa kestävä tapa pidentää työuria, ei ole järkeä yrittää pakottaa ihmisiä olemaan työssä työkyvyttöminä. Vasemmisto ei hyväksy eläkeiän nostamista vaan haluaa parantaa työelämän laatua. Haluamme nostaa keskusteluun Hyvän Työn mallin. Hyvässä työssä kaikille turvataan riittävä toimeentulo, inhimilliset työolot ja -ehdot sekä työntekijöiden hyvinvoinnista lähtevät joustot. Me olemme vakuuttuneita, että on koko yhteiskunnan, myös työnantajien etu, että joustoja ei tehdä työnantajan yksipuolisesti sanelemina. Pysyvät työt pitää hoitaa pysyvillä työsuhteilla. Pätkä- ja vuokratöiden leviäminen yhä laajemmalle heikentää ihmisten turvallisuutta työelämässä. Esitämme takuupalkkaa vuokratyöntekijöille ja puolustamme pätkätyöntekijöiden oikeuksia. Kaupan, satamien, elintarvike- ja monien muiden alojen työntekijöiden ja ammattiliittojen kokemat hyökkäykset työnantajapuolelta osoittavat, että vuosikymmenten aikana saavutettu suomalaisen työelämän kehitys inhimillisemmäksi halutaan romuttaa poikkeuksellisen kovilla otteilla. Työnantajat ovat lähteneet kovaan hyökkäykseen ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden perusoikeuksia vastaan muun muassa järjestelmällisellä rikkuroinnilla ja lakko-oikeuden rajoituspyrkimyksillä. Meidän tulee nykyaikaisena työväenpuolueena toteuttaa lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla luodaan inhimillistä työelämää ja turvataan ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuudet toimia sen puolesta. Hyvät toverit, Ei riitä, että on työtä, jos se vie terveyden tai jos se ei turvaa toimeentuloa. Työtätekevien köyhien joukko Suomessa kasvaa, ja palkkojen ja työehtojen polkuhinnoittelu leviää yhä uusille aloille. Haluamme Suomesta edelläkävijän uudenlaisella yhdistelmämallilla, jossa yleissitovien työehtosopimusten rinnalle ja niitä tukemaan säädetään lakisääteinen vähimmäispalkka. Suomessa alimmat työehtosopimukset turvaavat työntekijälle vain pikkuisen päälle seitsemän euron tuntipalkan. Jatkuvasti kasvava joukko on kokonaan sitovien työehtosopimusten ulkopuolella. Heidän palkkansa voi olla vielä huonompi. Näillä palkoilla ei elä etenkään korkeiden kustannusten ruuhkasuomessa. Esityksemme lakisääteisestä indeksiin sidottavasta vähimmäispalkasta turvaa kaikille vähintään 10 euron tuntipalkan. Sen etuihin kuuluu köyhyyden vähenemisen lisäksi palkkojen polkumyynnin vaikeutuminen, kun kaikki tietävät vähintäänkin perälaudan, jonka alle ei saa mennä. Etenkin nuorten ja maahanmuuttajien hyväksikäyttö on nykyjärjestelmässä yleinen ongelma, johon minituntipalkalla päästään kiinni Työelämässä on monenlaista epäreilua kilpailua. Riittämätön valvonta ja olemattomat sanktiot yhdistettynä EU:n vapaaseen liikkuvuuteen ovat aiheuttaneet ulkomaisen työvoiman härskin hyväksikäytön. Tästä kärsivät rehelliset yrittäjät, työttömiksi jäävät työntekijät ja koko yhteiskunta menetettyjen verotulojen muodossa. Harmaa talous maksaa Suomelle ainakin 4 miljardia euroa joka vuosi menetettyinä verotuloina. Näitä verotuloja suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Eläkeiän mekaaninen korottaminen tai opiskeluaikojen rajaaminen ovat tehottomia keinoja ja nappikauppaa harmaaseen talouteen verrattuna. Hyvät toverit, Epärehelliset populistit ovat syyllistäneet maahanmuuttajia kaikista mahdollisista ongelmista. EU:n vapaa liikkuvuus tai maahanmuuttajat eivät luo ongelmia. Niitä luovat järjestelmä, joka mahdollistaa harmaan talouden rehottamisen. Todellisuudessa maahanmuuttajien määrä on Suomessa niin pieni, ettei se edes voisi olla syy työttömyyteen tai verovarojen riittämättömyyteen. Järjestelmä pitää muuttaa, ei syyllistää järjestelmän uhreja. Vasemmisto ei sorru halpojen irtopisteiden kalasteluun. On suomalaisen työntekijän etu, että siirtotyöläisten edusta pidetään huolta. Rasismin lietsominen kärjistää ongelmia. Nyt tarvitaan niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajiakin tukevia muutoksia. Jokaisen rehellisen suomalaisen etu on se, että kaikilla työnantajilla ja työntekijöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet, joita myös noudatetaan ja valvotaan. Haluan sanoa tämän hyvin selvästi. Vasemmisto on myös maahanmuuttajien puolue ja olemme antirasistinen puolue. Vähemmistöjen puolustaminen on vasemmistolaisuuden kovaa ydintä. Meidän on noustava puolustamaan aina niitä, jotka ovat heikommassa asemassa yhteiskunnassa. Jokaiselle pitää taata oikeus olla oma itsensä. Moninaisuuden kunnioittamisen ja tukemisen pitää näkyä kaikessa toiminnassamme. Emme hyväksy kenenkään syrjimistä esimerkiksi sukupuolisen suuntautumisen, kielen, etnisen taustan, uskonnon tai sukupuolen perusteella. Meidän tehtävämme on taistella vähemmistöille samat oikeudet kuin muillekin. Vasemmiston pitää tunnistaa ja poistaa yhteiskunnassa ne rakenteet, jotka syrjivät ihmisiä. Hyvät toverit, Työtä on saatava kaikille sitä tarvitseville, mutta kaikki eivät voi elää työllään. Suomalainen sosiaaliturva on jäänyt kauaksi pohjoismaisesta tasosta, ja se on rakenteeltaan monimutkainen. Moni ei osaa hakea tai jaksa taistella hänelle kuuluvia tukia, eikä järjestelmää voi pitää hyvällä tavalla aktivoivana. Yli 700 000 ihmistä elää EU:n köyhyysrajan alapuolella, köyhissä perheissä on noin 150 000 lasta. Tavoiteohjelmaesityksessä esitetään perusturvan yhtenäistämistä ja korottamista 750 euroon kuukaudessa. Samalla toimeentulotuen perusosa pitää siirtää Kelan maksettavaksi. Tämä poistaisi isolta joukolta ihmisiä tarpeen hakea toimeentuloaan monelta luukulta ja takaisi inhimillisemmän toimeentulon. Nämä ovat Vasemmiston konkreettisia askelia kohti perustuloa. Korotus nykyisiin tukiin verrattuna on keskimäärin alle kaksisataa euroa. Vaikka se on huomattava parannus tukia saavien ihmisten jokapäiväisessä elämässä, eivät sen kustannukset valtiolle olisi merkittävät verrattuna esimerkiksi hallituksen tekemään Kela-maksun poistoon. Perusturvan korottamisen työllistävät vaikutukset olisivat huomattavat, sillä pienituloisten saamat tulot menevät suoraan kiertoon. Hyvät toverit, Nykyaikainen työväenliike on myös ympäristöliike. Parhaimmillaan ympäristöpolitiikka luo edellytyksiä kestävämmän ympäristön lisäksi myös entistä paremmalle työllisyydelle. Tästä esimerkkinä tehtävät energiaratkaisut, joiden työllistävät vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Hallitus haluaa tehdä Suomesta ydinvoimareservaatin. Jos eduskunta antaa periaateluvan ydinvoiman lisärakentamiselle, kannamme riskin ydinvoimaonnettomuuksista ja joudumme huolehtimaan säteilevästä jätteestä tuhansia vuosia samaan aikaan, kun uusien voimaloiden sähköstä suuri osa menee vientiin turvaamaan teollisuuttaan alas ajavien yritysten tuottoja. Kahden viikon päästä mitataan politiikan moraalia. Antavatko kansanedustajat luvan ydinvoimahankkeelle, jota on keskeisesti valmistellut esteellinen korkea virkamies ja jonka pohjaksi esitettyjä sähkönsäästö ja -kulutusarvioita pekkaroitiin viime metreillä. Vasemmiston kanta ydinvoimaan on selkeän kielteinen. Nyt tarvitaan tulevaisuuteen katsovia energiaratkaisuja. Suomen valtti on painostaa uusiutuviin ja työllistäviin kotimaisiin energiamuotoihin sekä energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Jos pääomat valetaan ydinreaktoreiden betonisiin suojakuoriin, ei vaihtoehtoisille energiamuodoille jää tilaa. On valitettavaa, että Suomen vihreä puolue mahdollisti omalta osaltaan tämän ydinhulluuden hyväksymällä hallitusohjelmaan ydinvoiman, kunhan vain sai itselleen oikeuden vastustaa oman hallituksensa päätöstä. Tämä avasi oven kaikkien aikojen ydinvoimakilpailulle. Meillä on vihreiden kanssa erilaisia linjauksia myös päästökaupasta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Heidän uskonsa markkinoihin hämmästyttää. Siksi olisi todella tärkeää saada vihreät tarkistamaan linjaansa, jonka uskon olevan vahvasti ristiriidassa puolueen kannattajakunnan kanssa. Haluamme vihreät mukaan haastamaan nykyistä markkinahenkistä oikeistohegemoniaa. On ollut myös valitettavaa nähdä, miten sosiaalidemokraatit ovat olleet hallituksen uskollisia tukijoita tämän eduskuntakauden suurimmassa yksittäisessä päätöksessä. Ympäristö- ja ilmastopolitiikassa sosiaalidemokraatit ovat perässähiihtäjiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvät toverit, Politiikassa pitää olla oikeus sanoa suoraan silloin, kun toisten puolueiden poliittiset linjaukset eivät vastaa sitä, mitä odotetaan. Kaikki puolueet tekevät hyviä ja huonoja ratkaisuja. Myös Vasemmiston politiikasta löytyy varmasti virheitä, jotka meidän pitää uskaltaa reilusti myöntää. Jos haluamme edistää hyviä tavoitteita, niiden edistämiseen pitää löytää kumppaneita. Sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat pitäneet tänä keväänä omat puoluekokouksensa ja hyväksyneet poliittiset linjapaperinsa. Molempien ohjelmissa on paljon hyvää ja yhteistä meidän kanssamme. Vaikka erojakin on, olisi nyt syytä vakavasti yhdessä pohtia, minkälaisen Suomen haluamme. On aika haastaa oikeisto, jos ei yhteisellä allianssilla kuten muissa Pohjoismaissa, niin ainakin yhteisillä vaatimuksilla. Pohjoismaissa punavihreät ovat edenneet. Norjassa ja Islannissa vallassa on punavihreät hallitukset. Ruotsissa viimeisten mielipidemittausten mukaan punavihreä allianssi on vahvoilla nousta valtaan syyskuun vaaleissa. Tanskassa sisarpuolueemme SF:n ja sosiaalidemokraattien takana on tuoreiden mielipidemittausten mukaan kansan enemmistö. Jos muissa Pohjoismaissa punavihreä vaihtoehto on todellinen, miksi se ei olisi sitä myös Suomessa? Meidän on tähdättävä siihen, että Suomessa on aito vaihtoehto porvareiden esittämälle sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömälle politiikalle. Vasemmisto on valmis siihen. Hyvät toverit, Suomalaiset ovat perustellusti tyytymättömiä harjoitettuun politiikkaan ja haluavat muutosta. Yhteiskunnassa on tarve ja mahdollisuus vasemmistolaiselle politiikalle. Meidän kaikkien yhteinen tehtävämme tänä viikonloppuna ja sen jälkeen on vakuuttaa ihmiset siitä, että toisenlainen politiikka on mahdollista. Tuloerojen jyrkkä kasvu, palveluiden alasajo, ja pääomien ehdoilla tehtävä politiikka eivät ole olleet sattumaa. Ne ovat seurausta poliittisista valinnoista, joille me tarjoamme aidon ja uskottavan vaihtoehdon. Hyvähenkisellä puoluekokouksella, rohkeilla päätöksillä ja positiivisella hengellä Vasemmistolla on hyvä mahdollisuus ottaa vaalivoitto tulevissa eduskuntavaaleissa. Vasemmiston uusi nousu on meistä kaikista kiinni. Tartutaan yhdessä tähän haasteeseen.]]> Fri, 18 Jun 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10827&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10799&tmp=1
Mielestäni onkin erikoista, että tästä suuresta ja tärkeästä vuosittaisesta politiikan ja talousasioiden kokouksesta ei puhuta julkisesti juuri mitään. Valtiovarainministeri Kataisen osallistumisesta Bilderberg-kokoukseen tiedotettiin mm. valtiovarainministeriön sivuilla, joten hän lienee ollut kokouksessa Suomen virallisena edustajana.

Suomalaiseen ja pohjoismaiseen yhteiskuntaan on kuulunut avoimuuden ja demokraattisuuden painottaminen. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää tietää, mitä asioita ministerimme käsittelevät ja mitä kantoja suomalaiset edustavat kansainvälisissä kokouksissa. Siksi olisi tärkeää, että näiden kysymysten monissa aiheuttaman hämmennyksen ja epäilyjen hälventämiseksi valtiovarainministeri Katainen reilusti ja avoimesti kertoisi kokouksesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Oliko valtiovarainministeri Katainen Bilderberg-kokouksessa Suomen edustajana?

Mitä kokouksessa käsiteltiin ja päätettiin? Mitä Suomen kantoja valtiovarainministeri Katainen esitteli Bilderberg-kokouksessa?

]]> Tue, 08 Jun 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10799&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10795&tmp=1
]]> Mon, 07 Jun 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10795&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10783&tmp=1 Mon, 31 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10783&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10769&tmp=1
]]> Wed, 26 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10769&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10652&tmp=1 ---


Viime lauantaina eduskuntatalon edessä 3000 ihmistä osoitti mieltään ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Mukana järjestäjinä oli poliittisia nuoriso- tai opiskelijajärjestöjä kaikkien muiden puolueiden piiristä paitsi kokoomuksen ja perussuomalaisten. Ydinvoiman lisärakentamista vastaan ei ole vain enemmistö poliittisesta nuorisosta vaan myös koko kansan enemmistö. Tämän joukon tuntoja varmasti kuvasi lauantaina eduskuntatalon edessä raikunut rytmikäs huuto: ”Mauri on tsoukki, eikä meitä naurata!” Mutta ei esitystä kahdesta uudesta ydinvoimalasta ole tehnyt vain elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Sen takana on hallitus, jonka neljästä puolueesta kolme on aikaisemmin suhtautunut kriittisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Perinteisesti keskusta, vihreät ja rkp eivät ole halunneet lisää ydinvoimaa Suomeen. Edellisen kerran, kun ydinvoiman lisärakentamisesta äänestettiin, sekä nykyinen pääministeri Matti Vanhanen että nykyinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen äänestivät ydinvoimaa vastaan. Miten on mahdollista, että hallitus tuo kuitenkin esityksen, jonka myötä Suomesta tulisi asukasta kohti ylivoimaisesti maailman suurin ydinjätteen tuottaja? Ensinäkin uusiutuvien pakettia myydään osana ydinvoiman lisärakentamista. Tosi asiassa se on kuitenkin irrallinen ydinvoimapäätöksestä. Uusiutuvien paketti on toteutettava EU:n sitovien päätösten vuoksi joka tapauksessa, rakennettiin ydinvoimaa lisää tai ei. Uusiutuvien paketti on jätetty myös uusiutuvan sähköntuotannon ja sähkönsäästön osalta todella minimaaliseksi, jotta ydinvoimalle jää tilaa. Tällä uusiutuvien paketilla esitystä yritetään myydä erityisesti perustellusti kriittisille keskustalaisille. Toinen iso syy kahden ydinvoimalan esittämiselle on se, että vihreät ovat hallituksessa ja aikovat pysyä hallituksessa ydinvoimapäätöksestä riippumatta. Väite voi tuntua omituiselta, sillä ovathan Vasemmiston ja vihreiden ydinvoimakannat hyvin samankaltaiset ja vihreät ovat äänestäneet ydinvoimaa vastaan hallituksessa. Ilmoittamalla jo kolme vuotta sitten hyväksyvänsä hallituksen myönteisen ydinvoimakannan, jos vihreillä on oikeus äänestää vastaan, vihreät avasivat oven kaikkien aikojen ydinvoimakilpailulle. Tämä oli vahva signaali energiayhtiöille ja teollisuudelle, että nyt kannattaa aloittaa lobbaaminen. Vihreät toimivat hallituksessa suojalehtenä sille, että aikaisemmin ydinvoimakriittiset puolueet ovat voineet kääntää takkiaan. Ydinvoimakriittisestä keskustelusta suurin osa on kanavoitunut vihreiden julkiseen selittelyyn potentiaalisille kannattajilleen. Hyvät kansanedustajat, Ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta on nyt meidän käsissämme. Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia löytyy jokaisesta eduskuntaryhmästä. Kummallakaan esitetyistä ydinvoimalaitoksella ei ole suoraan enemmistön tukea eduskunnassa. Me tässä salissa ratkaisemme sen, annetaanko lupaa yhdellekään uudelle ydinvoimalaitokselle. Siksi demokratian ja eduskunnan uskottavuuden vuoksi nämä päätökset pitää tehdä huolella punniten. Kun vuonna 2002 käsiteltiin edellisen kerran lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta, valiokunnat käyttivät kolme kuukautta asiantuntijakuulemisiin ja lausunnon antoi seitsemän valiokuntaa. Kun nyt hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, pitää asiaa käsitellä vähintään yhtä huolellisesti. Meidän ei pidä eduskunnassa alistua pikaiseen pintapuoliseen käsittelyyn, sillä kysymys on tämän eduskuntakauden merkittävimmästä yksittäisestä päätöksestä, jonka vaikutukset säteilevät tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Työ- ja elinkeinoministeriön omissa arvioissa vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategiassa sähkön lisätarve on korkeintaan 12 terawattituntia. Kaksi uutta suunniteltua ydinvoimalaitosta tuottaisivat todennäköisesti 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Vaikka luvut ovat tämän jälkeen hivenen tarkentuneet, joka tapauksessa jopa yli puolet suunniteltujen reaktoreiden sähköntuotannosta menisi vientiin. Hallituksen omassa ilmasto- ja energiastrategiassa sanotaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei sallita "sähkön pysyvää vientiä varten". Hallituksen esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on ristiriidassa tämän strategian kanssa. Ei ole siis ihme, että saksalainen energiajätti E.On havittelee Fennovoiman kautta pääsyä rakentamaan ydinvoimaa Suomeen. Eikä liene sattuma, että Fennovoiman hankkeen on ajateltu valmistuvan samaan aikaan, kun Saksassa E.On joutuu sulkemaan vanhoja ydinvoimalaitoksiaan. Hallituksen esityksellä Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinvoimareservaatti. Me kannamme tuotannonaikaiset onnettomuus riskit ja tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan vastuun säteilevästä ydinjätteestä, mutta sähkö tuotetaan vientiin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on sanonut, ettemme saa jättää velkaa tuleville sukupolville. Miksi teidän mielestänne tuleville sukupolville saa jättää kuitenkin säteilevän jätteen? Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuusriski. Vaikka onnettomuus on epätodennäköinen, on se tapahtuessaan mittasuhteiltaan järisyttävä. On vastuutonta sivuuttaa riskit toteamalla, että Suomessa ei voisi onnettomuutta tapahtua. Olkiluoto 3:n rakentamisessa on havaittu jatkuvia ongelmia: puutteellisia rakennuspiirustuksia, huonosti hitsattuja putkia, virheiden peittelyä betonilla ja keskeneräisiä tukirakenteita. Puhumattakaan ulkomailta tuodun työvoiman maksamattomista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista. Kaiken huipuksi hallitus ministeri Pekkarisen johdolla esittää Fennovoimalle lupaa ydinvoimalan rakentamiseen, vaikka yhtiöllä ei ole lainkaan suunnitelmaa tuottamansa ydinjätteen loppusijoituksesta, eikä edes ydinvoimalan paikka ole vielä tiedossamme. Toiselle ydinvoimalahankkeelle esitetään lupaa siis lähes blankkona. Lisäydinvoiman tarvetta on perusteltu myös sähköntuotannon kotimaisuudella ja omavaraisuudella sekä suomalaisia työllistävällä vaikutuksella. Miten omavaraista on ydinsähkö, jos jo tällä hetkellä viidettä ydinvoimalaa rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla, käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania? Rakennusliiton mukaan vuonna 2009 Olkiluoto 3:n työmaan neljästätuhannesta työntekijästä noin sata oli suomalaisia. On syytä kysyä, millainen tulee olemaan suunniteltujen uusien ydinvoimaloiden työllistävä vaikutus suomalaisille rakentajille? Sähköntuotannon omavaraisuudella ja sähkön tuonnin loppumisella Venäjältä perusteltiin jo edellistä ydinvoimahanketta vuonna 2002. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sähkön tuontia on jatkettu edelleen sen halvemman hinnan takia. Ei ole mitään takeita siitä, etteikö sähkön tuontia Venäjältä edelleenkin jatkettaisi. Kuluttajahintoihin halpa tuontisähkö tai ydinsähkön käyttö eivät ole juurikaan vaikuttaneet. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kalleimman tuotantomuodon mukaan. Kuluttajat maksavat ja energiayhtiöt kuittaavat ”tuulen tuomat voitot”. Mikä on Vasemmiston vaihtoehto hallituksen ydinvoimapolitiikalle? Ensimmäinen ratkaisu on energian säästö. Ilmaston ja ympäristön kannalta parasta energiaa on sellainen, jota ei tarvitse tuottaa ollenkaan. Hallitus on unohtanut kokonaan vuoden 2008 ilmastostrategiassaan asettamansa säästötavoitteet vuodelle 2020. Tavoite oli alun perinkin vain puolet EU:n yhteisestä energiansäästötavoitteesta, ja nyt se vaikuttaa kutistuvan entisestään. Päästöt alenevat hallituksen ydinvoimalinjauksilla vain 5–10 %, kun tavoitteena oli 20 %. Näin Suomi säilyy edelleen yhtenä Euroopan suurimmista päästöjen tuottajista henkeä kohden. Ylettömän energian kulutuksen sijaan on panostettava energiatehokkuuteen. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on sekä vaihtoehto ydinvoimalle että kokonaisvaltainen energiaratkaisu. Vasemmisto haluaa vahvistaa paikallista uusiutuviin perustuvaa energiatuotantoa muutaman jättiläishankkeen sijaan. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhteiskuntarakenteiden oikealla suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella.    Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntyessä sen tarvitsemaan teknologiaan, erityisesti tuulivoima- ja bioenergia-aloille sekä matalaenergiarakentamiseen, syntyy uusia työpaikkoja. Myös viennissä Suomen tulee profiloitua näiden alojen osaajaksi. Ydinvoimaa on myös tarjottu ratkaisuksi ilmastonmuutoksen haasteisiin. On muistettava, että ydinvoimakaan ei ole päästötöntä. Kun lasketaan mukaan uraanin louhiminen, rikastus ja reaktorikäyttö, raaka-aineen kuljetukset ja voimalaitoksen purun aiheuttamat päästöt, hiilidioksidipäästöt ovat jo noin 30 prosenttia kaasuvoimalan päästöistä. Lisäksi ydinvoima on aivan liian hidas vaihtoehto ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä pitää alkaa leikata nyt, ei joskus kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 2002 ydinvoiman lisärakentamista perusteltiin hiilivoimalaitosten sulkemisella. Sama perustelu on jälleen nostettu esiin. Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea? Lupamenettelyineen lisäydinvoiman rakentaminen vie 10-15 vuotta. Uusiutuva energia olisi hyödynnettävissä heti, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Hyvät kansanedustajat, Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa stoppi ydinvoimahulluudelle. ]]> Tue, 11 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10652&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10630&tmp=1
Valtionyhtiön johdon yritykset rikkoa lakkoa käsittämättömiä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan työnantajien yritykset rikkoa laillista lakkoa alkavat olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Perustuslaissa ja kansainvälisissä työsopimuksissa taatun työntekijöiden lakko-oikeuden kunnioitus on laskenut.

Pöyristyttävää on se, että tänään lakko-oikeuden rikkojana on yrittänyt toimia valtionyhtiö Altia Oyj.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenet aloittivat keskiviikon vastaisena yönä kuusipäiväisen lakon vastauksena sovintoesitykselle, jossa työntekijöiden työaikoja pyrittiin tuntuvasti heikentämään.

Altia Oyj on yrittänyt työnantajana rikkoa lakkoa pyrkimällä solmimaan paikallisen sopimuksen työhön paluusta laillisen lakon aikana ja määräämällä työntekijöitä lakkoon kuuluviin töihin. Työntekijöiden mukaan Altian toimitusjohtaja oli tämänaamuisessa kokouksessa uhkaillut heitä työpaikkojen menetyksellä, jos he eivät hyväksy sovintoesitystä ja palaa maanantaiaamuna töihin.

- Elintarviketyöläisten lakon syynä on todella suuri työntekijöiden oikeuksiin liittyvä kysymys, viisipäiväisen työviikon ja kahdeksantuntisen työpäivän säilyttäminen. Lakossa ei taistella vain yhden alan tai liiton oikeuksista vaan kaikkien duunareiden puolesta, Arhinmäki muistuttaa.

Yritykset murtaa laillista lakkoa eivät missään tapauksessa ole hyväksyttävää toimintaa valtionyhtiöltä.

Paavo Arhinmäki perää tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten on mahdollista, että Altia Oyj valtionyhtiönä puuttuu ammattiliiton toimintaan yrittämällä murtaa laillisen lakon?

]]> Fri, 07 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10630&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10615&tmp=1
Julkisuudessa usein ihmetellään, miksi kansanedustajat ovat ehdolla osuuskauppavaaleissa. Tänään HOK-Elannon edustajiston kokous oli taas osoitus siitä, että politiikkaa pitää tehdä myös osuuskauppatasolla.

HOK-Elanto on lähdössä mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Edustajistossa asia esiteltiin muiden asioiden joukossa ilmoitusasiatyyppisesti. Lähdimme vastarintaan ja vaadimme, että edustajisto saa sanoa oman näkemyksensä siitä, pitääkö osuuskaupan lähteä mukaan ydinvoimahankkeeseen.

Ydinvoiman sijaan osuuskaupan pitäisi tukea paikallista uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Aivan samalla tavalla kuin osuuskaupan pitää minusta tarjota lähi- ja luomuruokaa kaupan hyllyillä.

Lisäksi jätin oheisen aloitteen edustajiston kokouksessa:

”Laman myötä entistä useampi ihminen joutuu turvautumaan pysyvästi tai tilapäisesti ruuanjakeluun, jota eri seurakunnat ja järjestöt organisoivat. Viimeisen vuoden aikana leipäjonot ovat kasvaneet entisestään. Todella pienituloisille ihmisille ruuanjakelu on ainoa keino, jolla selviytyä hankalasta tilanteesta. Myös Helsingin kaupungin asukastiloissa tarjotaan lähes ilmaiseksi aamiaisia vähävaraisille.

Ruuanjakelun ja aamupalatarjoilun ovat mahdollistaneet kaupoilta saatavat ruokalahjoitukset. Vieraillessani näissä paikoissa on käynyt ilmi, että HOK-Elanto on lopettanut ruuan antamisen näihin tärkeisiin toimintoihin. Enää ainoastaan leipää annetaan.

Tämä päätös on epäekologinen, kun käyttökelpoista ruokaa menee entistä enemmän roskiin. Ja sosiaalisesti se on erityisen epäoikeudenmukainen. Monet näiden palveluiden käyttäjät lienevät kaiken lisäksi HOK-Elannon jäseniä.

Me aloitteen allekirjoittaneet edustajiston jäsenet esitämmekin, että HOK-Elanto alkaa uudestaan lahjoittaa ruokaa ruuanjakeluun ja asukastilojen aamupalatarjoiluun.”

]]> Tue, 04 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10615&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10613&tmp=1
On luonnollista, että eurooppalaiset valtiot ovat solidaarisia toisilleen ja tukevat toisiaan vaikeuksissa. Neuvotellun tukipaketin ehdot ovat kuitenkin pienituloisille kreikkalaisille mahdottomia. Kreikalle esitetyssä tukipaketissa ollaan pelastamassa pankit, ei kansalaisia. Voitot ovat menneet finanssikriisin aiheuttajille, tappiot halutaan sosialisoida kansan maksettavaksi.

Tukisumma on myös paisunut. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomi joutuisi lainaamaan Kreikalle kolmen vuoden aikana 1,5 – 1,7 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vaatii suomalaisilta uhrauksia, mutta samanaikaisesti hänen mielestään meidän pitää pelastaa kreikkalaiset. Kreikan aikaisemmat hallitukset ovat johdonmukaisesti sumuttaneet muita. Tästä sumutuksesta on saatava täysi selvyys ennen kuin tukea voidaan edes harkita.

Vasemmistoliitto ei pidä neuvoteltua tukea hyväksyttävänä. En usko, että tuet ovat eduskunnassa mikään läpihuutojuttu.

]]> Mon, 03 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10613&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10608&tmp=1
---
Hyvät toverit,
 
Tänä keväänä on barrikadeille pakotettu sekä työläiset että opiskelijat.

Hallitus ja työnantajat ovat lähteneet rajuun hyökkäykseen työntekijöiden oikeuksia vastaan. Yritykset nostaa mekaanisesti vanhuuseläkeikää ja katkaista ikääntyvien työttömien niin sanottu eläkeputki ovat toistaiseksi kariutuneet työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen tiukkaan vastarintaan. Porvarit eivät kuitenkaan ole hylänneet tavoitettaan nostaa eläkeikää, vaan etsivät uusia keinoja päästäkseen päämääräänsä.

Työnantajat ovat hyökänneet rajusti myös työntekijöiden laillisia lakkoja vastaan. Sataman ahtaajien taistellessa paremman irtisanomissuojan puolesta työnantajat värväsivät järjestelmällisesti rikkureita. Välittömästi lakon päätyttyä sekä työnantajat että hallituksen edustajat väläyttelivät lakko-oikeuden rajoittamista.

Myös palvelualojen lakossa työnantajat värväsivät ulkopuolisia työntekijöitä lakonalaisiin töihin. Vakituisia työntekijöitä painostettiin töihin lakosta huolimatta.

Elintarviketeollisuudessa yritetään murskata suomalaisen työväenliikkeen keskeisiä saavutuksia. Vuonna 1917 päätettiin kahdeksantuntisesta työpäivästä ja vuonna 1965 eduskunta sääti viisipäiväisestä työviikosta. Nyt työnantajat yrittävät kääntää kehityksen lähes 100 vuotta taaksepäin, vaatimalla kymmentuntista työpäivää ja kuusipäiväistä työviikkoa.

Elintarviketyöläisten kamppailu jatkuu edelleen, ja Vasemmistoliitto tukee tätä taistelua. Kysymys ei ole vain yhden liiton tai tietyn alan kamppailusta. Työelämän heikennykset valuvat nopeasti myös muille aloille, jos taisteluissa annetaan periksi.

Kevään työtaistelut ovat osoittaneet, että työnantajat eivät kunnioita perustuslain ja kansainvälisten sopimusten takaamaan työntekijöiden lakko-oikeutta. Lakko-oikeutta pitäisikin rajoittamisen sijaan laajentaa, jotta lakko olisi aito ase kamppailussa työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Laillisen lakon ilmoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää nykyisestä kahdesta viikosta ja ulkopuolinen työvoima pitäisi lakon aikana kieltää. Nykytilanteessa työnantajat käyttävät kahden viikon ilmoitusaikaa lakon rikkomiseen ja ulkopuolisen työvoiman värväämiseen sovun rakentamisen sijaan.

 
Hyvät toverit,
 
Myös opiskelijoiden oikeuksia ollaan murtamassa. Oikeutta maksuttomaan opiskeluun alettiin murentaa jo viime keväänä uuden yliopistolain yhteydessä. Vasemmistoliitto ainoana puolueena äänesti lain hylkäämisen puolesta eduskunnassa. Ennen kuin lukukausimaksukokeilua on ehditty aloittaa, ovat mm. opetusministeriön työryhmä, OECD ja konsultit esittäneet lukukausimaksuja suomalaisiin korkeakouluihin laajasti.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja keskeinen tasa-arvoittava tekijä on ollut se, että jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella maksutta esiasteelta aina ylimpiin korkeakoulututkintoihin. Lukukausimaksut olisivat paluu menneisyyteen, jossa vain varakkaiden lapsilla oli varaa opiskella.

Muitakin heikennyksiä opiskelijoiden asemaan suunnitellaan. Näitä ovat esimerkiksi opinto-oikeuden rajaaminen vain yhteen tutkintoon tai opiskeluajan rajoittaminen. Yhteiskunnassa, jossa opintotuella ei tule toimeen, on mahdotonta vaatia lyhyitä opiskeluaikoja. Surkean alhainen opintoraha pakottaa tekemään töitä elättääkseen itsensä ja mahdollisen perheensä. Nopea valmistuminen ja työskentely opintojen ohella on mahdoton yhtälö.

Viime viikolla eduskuntatalon eteen kerääntyi arviolta 1500 opiskelijaa osoittamaan mieltään maksuttoman koulutuksen puolesta. Kaikki puolueet lupasivat, ettei lukukausimaksuja tulla perimään seuraavalla hallituskaudellakaan. Lukukausimaksujen laajentaminen on siis mahdollista estää. Se vaatii opiskelijaliikkeeltä viime viikon kaltaisia voimannäyttöjä.


Hyvät toverit,

Työntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat joutuneet hallituksen suuryrityksiä ja hyvätuloisia suosivien poliittisten päätösten uhreiksi. Hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa prosenttiyksiköllä tulevana kesänä. Tarkoitus on jatkaa arvonlisäveron korottamista tulevina vuosina. Arvonlisävero on raju tasavero, joka kohdistuu kovimmin kaikkein pienituloisimpiin. Niihin, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa välttämättömyyksiin.

Arvonlisävero on myös mitä suurimmassa määrin työn verottamista, mistä erityisesti kärsivät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. Mitä muuta näiden osalta arvonlisäverolla leikataan kuin työn tekemistä esimerkiksi palvelu- tai käsityöaloilla?

Sen sijaan varallisuusveroa, pääomaveroa tai osinkotulojen veroa hallitus ei ole valmis korottamaan. Perusteluna on, että niistä saatavat rahasummat ovat liian pieniä valtionvelan riittävään lyhentämiseen. Mutta pienistä puroista kasvaa iso virta. Totuus on, että hallitus haluaa jatkaa valitsemallaan suurituloisia suosivalla verotuslinjalla myös taloustaantumasta toivuttaessa.

Nyt tarvitaan veropohjan laajentamista oikeudenmukaisella tavalla. Suomessa elää 700 000 ihmistä EU:n köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden aiheuttaa surkean alhainen perusturvan taso. Nämä ihmiset käyttävät myös eniten julkisia palveluja. Jotta perusturva voidaan nostaa Vasemmistoliiton vaatimaan 750 euroon ja julkisia palveluita voidaan parantaa, tarvitaan lisää verotuloja. Maksua ei saa kuitenkaan langettaa niiden niskoille, joilla ei ole siihen varaa.


Bästa kamrater,

Alltid när man strejkar eller demonstrerar, börjar högern prata om fosterländskhet. Är det verkligen så, att under lågkonjunktur får man inte kräva sina rättigheter med strejk eller demonstrationer. Högern säger att man ska bara med ödmjukhet ta emot sitt öde, samtidigt när arbetsgivarna försämrar arbetsvillkoren eller skär ner lönerna.

Vem i dagens samhälle är på riktigt fosterländsk? Högern som försvarar storföretagen eller vänstern som kämpar för alla arbetarnas rättigheter? Varför kräver man flexibilitet och ödmjukhet av arbetarna när arbetsgivarna inte själva är villiga att vara flexibla? Varför får vi gång på gång höra nyheter om massuppsägningar och permitteringar?

Är det igen arbetarna och småföretagarna som får betala priset av lågkonjunkturen? Skulle det inte vara fosterländskt att bevara arbetsplatserna på väntan av ekonomisk uppgång, till exempel genom att fördela arbete? Skulle det inte vara fosterländskt att se till att företagen betalar alla sina arbetare lika lön och att företagen sköter sina socialskyddsavgifter?

Hyvät toverit,

Suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Esimerkiksi rakennustyömailla tilanne on riistäytynyt käsistä. Epärehelliset suomalaisyrittäjät pyörittävät hämäriä bisneksiään esimerkiksi Tallinnaan rekisteröityjen postilaatikkoyritysten kautta. Pääurakoitsijat ja tilaajat hyväksyvät hiljaa väärinkäytökset, eikä hallitus tee mitään tilanteen korjaamiseksi. Valvonta on täysin puutteellista.

Tästä tilanteesta kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joita riistetään maksamalla surkeita palkkoja ja teettämällä ylipitkiä päiviä huonoissa työolosuhteissa. Tilanteesta kärsivät työttömäksi jäävät työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa halpatyövoimalle. Aivan yhtä paljon tilanteesta kärsivät rehelliset suomalaiset yrittäjät, jotka eivät pysty kilpailemaan urakoista huolehtiessaan kunnollisista palkoista ja veroista. Ja me kaikki veronmaksajat kärsimme harmaaseen talouteen katoavien verotulojen menetyksestä.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta huolehtimaan siitä, että Suomessa toimivat yritykset noudattavat suomalaisia normeja ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää tilaajavastuulain vahvistamista ja sanktioiden tiukentamista. Viranomaisille on turvattava edellytykset riittävälle valvonnalle ja rikkomusten estämiselle. Ammattiyhdistysliike tekee valvonnassa arvokasta työtä, mutta ammattiliittojen niskoille voi kaataa viranomaisvastuuta.

Vasemmistoliitto on esittänyt lakisääteistä kymmenen euron minimituntipalkkaa yleis- ja normaalisitovien työehtosopimusten rinnalle. Työllä on tultava toimeen. Riittävä minimipalkka tuo toimeentulon lisäksi muitakin etuja. Nuoria ja maahanmuuttajia käytetään usein hyväksi palkkoja polkemalla. Minimipalkka tekee työmarkkinoista reilumpia, kun työnantajat ovat samalla viivalla. Työntekijöiden hyväksikäyttö vähenee. Pienituloisten ostovoiman lisääntyminen tukee parhaiten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Hyvät toverit,

Työelämä koventuu ja pirstaloituu kovaa vauhtia. Osa työntekijöistä tekee ylipitkiä työpäiviä, jotka koostuvat normaalista työajasta ja harmaista ylityötunneista, joista ei makseta palkkaa. Osa työntekijöistä taas tekee vasten tahtoaan osa-aikatyötä, josta maksettava palkka ei riitä elämiseen.

Vuokratyöt ovat lisääntyneet ja pätkätöiden työssäolojaksot lyhentyneet. Työelämän pelisäännöt eivät ole ehtineet muutokseen mukaan ja niitä pyritään koko ajan huonontamaan. On syntynyt yhä suurempi köyhien työssäkäyvien joukko.

Työttömyyden nujertaminen on yhteinen tavoitteemme. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä on yksi keino tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Samaan aikaan kun nykyhallituksen politiikasta heijastuu nopeuden ja tehokkuuden ideologia, useimmat työntekijät haluaisivat tutkimusten perusteella lisää vapaa-aikaa.

Työajan lyhentäminen lisäisi työssä viihtymistä, vähentäisi sairauslomia ja lisäisi sitä kautta työn tuottavuutta. Tämä työn tuottavuuden kasvu maksaisi takaisin työajan lyhentämisen kustannuksia. Minimipalkkajärjestelmä mahdollistaisi työn jakamisen myös pienituloisemmille.

Bästa kamrater,

Senaste onsdag fyllde Vänsterförbundet tjugo år. 20-åringen till ära offentliggjorde vi partiets nya utseende och den nya sloganen ”Rikedom med värde”. Denna rikedom innebär sådana saker som offentlig service, som är av hög kvalitet, och som är lika för alla. För oss betyder rikedom också grundinkomst, hållbar miljö, trygghet och att man trivs i arbetslivet.

Högerregeringen har tvingat vårt välfärdssamhälle på knän. Vänsterförbundet vill lyfta det opp igen. Tillsammans kan vi göra det.


Hyvät toverit,

Yhteiskunnan ja työelämän koveneminen eivät ole luonnonilmiöitä, johon ei voi vaikuttaa. Poliittisilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että rikkautta jaetaan oikeudenmukaisesti kaikille. Kaksikymmentä vuotta täyttänyt Vasemmistoliitto julkisti tällä viikolla uuden logonsa ja uuden ilmeensä. Uudistumistyö jatkuu kesäkuussa puoluekokouksessa hyväksyttävän poliittisen tavoiteohjelman myötä.

Ihmiset ovat oikeutetusti pettyneitä ja turhautuneita nykyisestä politiikasta. Me kaipaamme todellista vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle. Toisenlainen politiikka on mahdollista. Me teemme yhdessä toisenlaisen Suomen ja maailman.

Hyvää työväen ja opiskelijoiden vappua!]]> Sat, 01 May 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10608&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10593&tmp=1
---

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:
Heinäluoma haukkuu väärää puuta
 
JHL:n Vasemmistoryhmän seminaarissa Vantaalla puhunut Paavo Arhinmäki hämmästeli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman maahanmuuttajalausuntoja.

Arhinmäen mukaan Heinäluoman täytyy tietää, että suurin osa ulkomaalaisista työntekijöistä tulee Suomeen EU:n vapaan liikkuvuuden perusteella, jota Heinäluomakaan ei kyseenalaista.

Arhinmäki peräänkuuluttaa hallitukselta kovia toimia huijariyritysten kuriin laittamiseksi. Käänteinen arvonlisävero on hyvä alku, mutta rehellisten yrittäjien ja työttömien aseman korjaaminen vaatii paljon enemmän.

”Ei hallitustakaan ihan kaikesta voi syyttää. On väärin, että ulkomaista työvoimaa käytetään hyväksi palkkoja polkemalla ja veroja kiertämällä. Se voidaan estää tilaajavastuulakia parantamalla, kunnollisella valvonnalla ja sanktioilla. Maahanmuuttajien syyllistäminen työttömyydestä ei paranna tilannetta mitenkään.”

”Heinäluoman tulisi keskittyä ongelmien aiheuttajaan, ulkomaista halpatyövoimaa hyväksikäyttäviin yrityksiin ja sen mahdollistavaan politiikkaan. Ei maahanmuutto luo rasismia jos lainsäädäntö on kunnossa. Nyt Heinäluoma on itse halpahintaisella pisteiden kalastelullaan kasvattamassa rasistista ilmapiiriä.”

Hallituksen suunnitelma luopua tarvehankinnasta kolmansien maiden työntekijöiden osalta voi avata mahdollisuuden entistä suuremmalle halpatyövoiman käytölle ja jopa ihmiskaupalle, jos valvontaa ei tiukenneta.]]> Sat, 24 Apr 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10593&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10580&tmp=1












Hallituksen enemmistö antoi Kokoomukselle periksi ydinvoimapäätöksessä. Alla kannanottoni asiasta.





Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:

Hallitus tekemässä Suomesta ydinvoimareservaattia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on pettynyt hallituksen iltakoulun päättämään massiiviseen ydinvoiman lisäämiseen ja vetoaa kaikkiin kansanedustajiin, jotta lisäydinvoiman rakentaminen saataisiin vielä estettyä eduskunnassa.

”Kokoomus on onnistunut vedättämään koko muuta hallitusta. Vihreät, keskusta ja RKP ovat perinteisesti vastustaneet ydinvoimaa, ja asian esitellyt ministeri Pekkarinen on aiemmin päätynyt nollasta yhteen lupaan. Nyt hallituksen enemmistö on antanut periksi kokoomukselle ja päättänyt tuottaa uutta ydinvoimaa niin paljon kuin on käytännössä mahdollista”.

Ydinvoimapäätökseen kytkettyä ”risupakettia” Arhinmäki pitää poliittisena teatterina:

”Hallitus kääri risupakettiinsa jo aiemmin EU:ssa tehdyt laillisesti sitovat velvoitteet. Mitään uutta ei tarjottu, eikä asialla ollut yhteyttä ydinvoimalupiin. Uusiutuvan energian merkittävä lisääminen tuo kuitenkin entistä selvemmin esiin uuden ydinvoiman tarpeettomuuden”.

”Uusien ydinvoimaloiden tuotanto on suunnattu ulkomaille sähköpörssiin myytäväksi. Ydinvoiman työllistävä vaikutus on pieni, joten meille jätetään lähinnä vastuu ydinjätteistä kauas tulevaisuuteen. Suomalaisten enemmistö vastustaa maan muuttamista Euroopan ydinvoimareservaatiksi ja ydinjätteen kaatopaikaksi. Demokratiassa hallituksen odottaisi kuuntelevan kansaa”.



]]> Thu, 22 Apr 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10580&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10565&tmp=1
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan pienipalkkaisten työntekijöiden lakko-oikeutta murennetaan häikäilemättömästi työnantajien toimesta. Samaan aikaan kun työnantajat ovat julkisuudessa huolissaan työelämän pelisäännöistä, he yrittävät murtaa palvelualojen laillista lakkoa ulkopuolisella työvoimalla.

Lentokentältä tulleiden viestien mukaan turvatarkastuksia ylläpitävä Finavia on luvannut työntekijöilleen 80 euron bonuksen, jos he tulevat lakon aikana töihin. Myös tavaratalo Stockmann on Palvelualojen ammattiliiton mukaan yrittänyt pakottaa työntekijöitään lakon alaisiin töihin ja värvännyt ulkopuolista työvoimaa lakon ajaksi.

 - Viikko sitten Stockmann Oyj maksoi osakkeenomistajilleen osinkoja ja jakoi avainhenkilöilleen optio-oikeuksia. Työntekijöiden asemaa ja palkkaa ei haluta parantaa, jotta rahaa jäisi enemmän osakkaille, Arhinmäki toteaa.

Arhinmäki korostaa, että lakko-oikeus on luovuttamaton perusoikeus, jota myös työnantajien tulisi kunnioittaa.

-Laillisen lakon ilmoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää nykyisestä kahdesta viikosta ja  ulkopuolinen työvoima pitäisi lakon aikana kieltää. Nykytilanteessa työnantajat käyttävät kahden viikon ilmoitusaikaa lakon rikkomiseen ja ulkopuolisen työvoiman värväämiseen sovun rakentamisen sijaan, Arhinmäki linjaa.

]]> Thu, 15 Apr 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10565&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10559&tmp=1  
”Opetusministeri Henna Virkkunen kehui uutta yliopistolakia parhaaksi asiaksi, mitä yliopistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen. Uusi yliopistolaki astui voimaan vuodenvaihteessa ja sen myötä uudet rahoitusmallit. Muutamassa kuukaudessa kokoomuksen fantastinen yliopistouudistus on saanut yliopistomaailman sekaisin”, Arhinmäki sivalsi.
 
”Hallitus on keskittänyt rahoituksen uudelle Aalto-yliopistolle ja loput 15 yliopistoa ovat joutuneet taloudelliseen kurimukseen. Aalto-yliopisto sai noin kolme kertaa enemmän lisärahoitusta kuin kaikki loput yliopistot yhteensä. Kun huomioi uuden yliopistolain tuomat taloudelliset lisäkustannukset, on Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta kaikkien muiden yliopistojen todellinen rahoitus miinusmerkkistä”, Arhinmäki ihmettelee.
 
”Suomi pärjää kansainvälisesti vain, jos meillä on korkeasti koulutettu ja laajasti sivistynyt kansa. Suomen kannalta ei ole oleellista, että meillä on yksi huippuyliopisto. Meidän ”huippuyliopiston” pitää olla koko alueellisesti kattava ja laadukas yliopistoverkko. Muut hallituspuolueet eivät voi enää hiljaa hyväksyä kokoomuksen yliopistojen rapauttamispolitiikkaa. Jos keskusta ja vihreät ovat aidosti kiinnostuneita yliopistojen tulevaisuudesta, on niiden lyötävä nyrkkiä pöytään opetusministeri Virkkuselle”, Arhinmäki vaati.
 
Vasemmistoliitto ei ole myöskään innostunut opetusministeriön esityksestä korvata korkeakoulujen pääsykokeita entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoilla. Tämä kehitys murentaisi yleissivistävän lukion ajatusta.
 
”Jo nyt on kritisoitu sitä, että lukioissa opetus keskittyy liiaksi valmistautumiseen ylioppilastutkintoon. Ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen kaventaisi yleissivistävyyttä. Lisäksi ongelmalliseksi koetut kalliit pääsykokeiden preppauskurssit siirtyisivät jo lukiovaiheeseen.”
 
”Lukiolaisten jaksamisongelmat ja henkiset paineet lisääntyisivät, kun onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa olisi opiskelijan tulevaisuuden kannalta liian ratkaisevassa asemassa. Pääsykokeiden kehittäminen on sen sijaan oikea tapa helpottaa vastavalmistuneiden nopeampaa pääsyä jatko-opintoihin”, Arhinmäki sanoi.
 ]]> Mon, 12 Apr 2010 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=10559&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10489&tmp=1
Kolmessa vuodessa jakovara on kadonnut poliittisesta keskustelusta ja tilalle politiikan sanastoon on tullut kestävyysvaje. Jakovaran on väitetty sulaneen kansainvälisen finanssikriisin ja sitä seuranneen laman myötä. Mutta suurin syy jakovaran muuttumiseen kestävyysvajeeksi on ollut hallituksen kokoomuslainen veropolitiikka.

Kolme vuotta sitten vaalien alla valtiovarainministeriö arvioi, että veronkevennyksiin ja menolisäyksiin jakovaraa olisi noin 2 miljardia euroa. Puolueet arvioivat yleisesti jakovaran olevan kolmesta neljään miljardia euroa. Sekin on pieni raha hallituksen veronkevennyksiin nähden.

Vanhasen ja Kataisen hallitus on keventänyt verotusta 6,5 miljardilla eurolla. Jos luvusta lasketaan pois verotuksen inflaatio- ja ansiotasokorjaukset, on veronkevennyksiä silti jaettu yli 4,2 miljardia euroa. Tämä on yli 1,5 miljardia enemmän kuin hallitusohjelmassa sovittiin.

Kestävyysvajeen nimissä valtiovarainministeri Jyrki Katainen on vaatinut julkista taloutta dieetille. Silloin kun on selvästi ylipainoinen, laihduttaminen on terveellistä. Perusturva, jolla ei tule toimeen, ylisuuret päiväkotiryhmät ja peruskoulun luokat tai vaikkapa pitkät jonot terveyskeskuksiin kuitenkin osoittavat, että jo nyt julkinen puoli on liian ohut.

Jos jo valmiiksi laiha alkaa entisestään laihduttaa, voi seurauksena olla vakava sairaus nimeltä anoreksia. Kataisen uusliberalistisen dieetin seuraukset ovat yhtä tuhoisat.

Edellisen laman jälkeisten leikkausten epikriisistä voi lukea tuloerojen räjähtämistä, köyhyyden lisääntymistä, pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ja syrjäytymistä. Tähän suomalaisella yhteiskunnalla ei ole enää varaa.

Kestävyysvajetta ei paranneta leikkaamalla vaan panostamalla veropohjan laajentamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Kestävyysvajetta ei saada ikinä paikattua, jos nuoret valmistuvat suoraan koulusta kortistoon ja eivät pääse koskaan kunnolla kiinni työelämään. Pysyvän massatyöttömyyden olosuhteissa rajutkaan leikkaukset eivät auta.

Nuorille työttömille on annettava työllisyys- ja koulutustakuu. Ammattikoulutetulle nuorelle pitää taata oikea työ ja oikea palkka kolmessa kuukaudessa. Ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle pitää taata opiskelupaikka kolmessa kuukaudessa.

Suomeen pitää luoda elvytystä jatkamalla uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja ei luoda nojaamalla vanhaan ja rakentamalla ydinvoimaloita. Pitää nähdä, mistä tulevaisuuden työpaikat syntyvät.

Työpaikat syntyvät teollisuudessa panostamalla uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, rakentamalla biopolttoainelaitoksia paperitehtaiden rinnalle ja olemalla edelläkävijä tuulivoimateknologiassa. Työpaikat syntyvät palvelualoille, joissa rakennetaan kestävää taloudellista kasvua.

Uhkaavan kestävyysvajeen vuoksi Suomella ei ole varaa nojata vanhoihin keinoihin.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 26.3.

]]> Fri, 26 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10489&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10483&tmp=1
Terveydenhuollon asiakasmaksuja lisätään vaivihkaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää hämmästyttävänä tapaa, jolla terveydenhuollon asiakasmaksuja lisätään erilaisten uudistusten varjolla. Eduskunta hyväksyi tänään lakiuudistuksen, jonka perusteella sairaanhoitajan sairausvastaanottokäynnistä aletaan laskuttaa lähes yhdeksän euron suuruinen asiakasmaksu.

Terveydenhuollon asiakasmaksut Suomessa ovat jo nyt korkeimpia koko Euroopassa ja ne rasittavat erityisesti pienituloisia, työelämän ulkopuolella olevia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä - siis yleisesti ottaen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

Asiakasmaksu vaikuttaa myös siihen, että kaikkein pienituloisimmat käyttävät yhä vähemmän terveydenhuollon palveluita. Näin terveyserot pienituloisten ja hyvin toimeentulevien kansalaisten välillä kasvavat entisestään.

Tästä huolimatta nykyhallitus on useaan otteeseen nostanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tällä vaalikaudella.

- Erityisesti Kokoomuksen kansanedustajilla tuntuu olevan loputtomasti keinoja heikentää pienituloisimpien kansalaisten asemaa, Arhinmäki pahoittelee.

Tiistain täysistunnossa kuultiin kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran kommentti siitä, että sairaanhoitajan työ on arvokasta, eikä sitä pidä aliarvioida antamalla sitä ilmaiseksi.

- Tällä samalla logiikalla Kokoomus varmaankin seuraavaksi vaatii asiakasmaksuja myös peruskouluihin ja kirjastoihin, Arhinmäki lataa.

]]> Thu, 25 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10483&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10471&tmp=1
--- Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan lakko-oikeutta ei saa rajoittaa. Arhinmäki hämmästelee Elinkeinoelämän keskusliiton ja pääministeri Matti Vanhasen halua rajoittaa järjestäytymisvapauteen kuuluvaa lakko-oikeutta, joka turvataan esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

- Mitkä ovat ne "avainalat", joiden työntekijät eivät saisi yhdessä toimia paremman työelämän puolesta? Vanhasen logiikan mukaan lakko-oikeus olisi vietävä kaikilta niiltä, joiden lakoilla on merkitystä suuryritysten voittojen kannalta. Näin suomalaiset työntekijät alistettaisiin yritysjohtajien mielivallan alle. Arhinmäen mukaan hallitus on suuryritysten puolella työntekijöitä vastaan. Kun metsäteollisuus sulki tehtaat lähes kahdeksi kuukaudeksi 2004, ei Vanhaselta nähty vetoomuksia tehtaiden avaamiseksi. Kun työntekijät haluavat parantaa turvaansa irtisanomistilanteissa, tehdään heistä syntipukkeja.

- On pitkälti ammattiyhdistysliikkeen ansiota, että suomalainen työelämä on inhimillisempää kuin se oli meillä sata vuotta sitten, tai mitä se on yhä monissa osissa maailmaa. Työelämän pelisäännöt eivät silti ole mitenkään valmiita, päinvastoin, työsuhteet heikentyvät pätkä-, silppu-, ja vuokratöiden lisääntyessä irtisanomisten jälkeen. Juuri tähän ahtaajat yrittivät saada parannusta. - Kun miljoonien eurojen kultaisia kädenpuristuksia saavat huippujohtajat haluavat estää suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuden taistella edes eurooppalaisen tason joukkoirtisanomissuojan puolesta, voisi pääministeriltä odottaa tavallisten suomalaisten puolustamista. Sairaanhoitajien pakkotyölaista lähtien hallitus on kuitenkin valinnut puolensa toisin.]]> Tue, 23 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10471&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10422&tmp=1 - Mediamaksun kohtaaman vastustuksen tulisi johtaa esitysten parantamiseen yhdessä muiden puolueiden kanssa, ei suosion kalasteluun ripustamalla toivotalkoiden työhanskat naulaan ja sulkemalla silmät muutostarpeilta.]]> Mon, 15 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10422&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10413&tmp=1
Heti nämä uutiset kuultuani ehdotin tiistaisessa sivistysvaliokunnan kokouksessa, että yliopistojen henkilöstö- ja rahoituskysymykset otettaisiin käsittelyyn. Monet valiokunnan jäsenet olivat periaatteessa myötämielisiä ehdotukselleni, mutta asiaa ei päätetty ottaa käsittelyyn kiireisesti vaan sitä jatketaan joskus tulevaisuudessa. Akuutti tilanne on kuitenkin päällä nyt.

Samaan aikaan Opetusministeriössä syntyy tiuhaan tahtiin yhä uusia mietintöjä yliopistojen maksullisuuden puolesta. Yliopistolain mukaan lukukausimaksuja voidaan periä ETA-maiden ulkopuolisilta alueilta tulevilta opiskelijoilta tietyissä maisteriohjelmissa. Sivistysvaliokunnan mietinnössä, jossa tarkennetaan yliopistolakiesitystä, tähdennettiin erityisesti lukukausimaksukokeilun määräaikaista luonnetta ja sitä, että päätöksiä tehdään vasta kokeilun ja sen seurausten kartoituksen jälkeen.

Äskettäin saimme kuitenkin lukea koulutusvientistrategiasta, jossa maksullisuusajatus on keskeisessä roolissa. Torstaiaamun Helsingin Sanomat kertoo jälleen uudesta mietinnöstä, jossa ehdotetaan tuhannen euron "opintomaksua" lukukaudessa kaikille yliopisto-opiskelijoille. Lukukausimaksua markkinoidaan varmasti pian ainoana ratkaisuna yliopistojen heikkoon rahatilanteeseen.

Vaikka opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) johdolla vakuutetaan, että lukukausimaksuja ei olla esittämässä suomalaisille opiskelijoille, voi totuus olla toinen. Olisi omituista, jos Virkkusen johtamassa opetusministeriössä toimittaisiin jatkuvasti vastoin ministerin tahtoa. Voi olla, että seuraavaan hallitusohjelmaan lukukausimaksuja yritetään ujuttaa yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön suosituksiin vedoten. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on nimittäin tilannut tällaisen raportin hallitusohjelman pohjaksi.

Oulun yliopisto on kertonut julkisuudessa rahoituksensa olevan vuositasolla 8–9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Turun yliopiston rahoitusvajeeksi arvioitiin 3–5 miljoonaa euroa, kun vierailin siellä maanantaina. Muistakin yliopistoista kantautuu samanlaista tietoa.

Yliopistolain perusteluissa luvattiin turvata henkilöstön asema. Toisin kävi. Hallitus lupasi myös, että arvonlisäverot ja työnantajamaksut korvataan yliopistoille. Tätäkään lupausta ei ole pidetty, ainakin jos kysyy yliopistoilta itseltään. Opetusministeri Henna Virkkunen kyllä viimeksi torstaina yritti todistaa toista kyselytunnilla.

Vasemmistoliitto teki viime keväänä uuteen yliopistolakiin pykälämuutosesityksiä. Kun nämä eivät menneet läpi, esitimme yliopistolakiesityksen hylkäämistä kokonaan lähinnä kolmesta syystä. Valitettavasti tässä viimeisessä äänestyksessä tukea ei tullut edes sosiaalidemokraateilta.

Nämä kolme keskeistä syytä olivat henkilökunnan virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi ja portin avaaminen lukukausimaksuille sekä ulkopuolisen enemmistön mahdollistaminen yliopistojen hallituksiin. Lisäksi Vasemmistoliitto totesi vastalauseessaan, että yliopistolakiesitys tuo akateemisen kapitalismin suomalaisiin yliopistoihin. Näin on tosiaan tapahtunut, vielä nopeammin ja rajummin kuin useimmat meistä uskoivat.

Hallituksen on otettava vastuu yliopistojen rahoitusvajeesta ja henkilökunnan irtisanomisista. Enää opetusministeri ja valtionvarainministeri eivät voi piiloutua "yksittäistapauksen" taakse, kuten he tekivät hallituksen kyselytunnilla Oulun yliopiston tapauksesta keskusteltaessa. Enää he eivät voi väittää, että hallitus on uudistuksessa turvannut yliopistojen henkilökunnan aseman.

Yliopistotyönantaja vaati muun muassa, että tutkijoille voitaisiin määrätä rajoituksetta lisää opetustehtäviä. Tämä johtaisi vääjäämättä sekä opetuksen että tutkimuksen laadun heikkenemiseen. Työntekijöiden palkallista sairauslomaa ollaan lyhentämässä. Kaiken takana ovat Elinkeinoelämän keskusjärjestön pyrkimykset heikentää työntekijöiden työehtoja laajasti koko yhteiskunnassa.

Yliopistot ovat antaneet lakkovaroituksen. Me tuemme yliopistoväkeä taistelussa oikeudenmukaisten työehtojen puolesta. Kyse on paitsi henkilökohtaisista työttömyyden mukanaan tuomista tragedioista, myös kaikille avoimen ja maksuttoman sivistysyliopiston luhistumisesta.

]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10413&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10406&tmp=1 RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin on vaatinut kaikkia puoluejohtajia tuomitsemaan maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsiin kohtaan esitetyt uhkaukset. On täysin selvää, että ministereihin tai keneenkään muihinkaan poliitikkoihin ja ihmisiin kohdistuvia uhkauksia ei pidä hyväksyä.

Suomalaisen demokratian suurimpia vahvuuksia on se, että poliitikot voivat olla kansan parissa. Meidän ei tarvitse eristäytyä ihmisistä. Poliitikkoihin kohdistuvat uhkaukset ovat hyökkäyksiä koko demokratiaa kohtaan.

Tyylikästä tietenkin olisi ollut, että Stefan Wallinin vaatimus olisi tullut henkilökohtaisesti puheenjohtajille eikä meidän tarvitsisi lukea niitä nettiuutisten välityksellä, jos niitä satumme lukemaan.]]> Mon, 01 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10406&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10403&tmp=1
]]> Sat, 27 Feb 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10403&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10374&tmp=1  
Istuimme viikosta toiseen sivistysvaliokunnassa ja kuuntelimme kriittisiä lausuntoja laista. Valitettavasti tämä kritiikki ei kuulunut kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja RKP:n edustajien kuuroille korville. Lakiin tehtiin vain se hienosäätö, jota perustuslakivaliokunta edellytti.
 
Vasemmistoliitto teki huolellisen vastalauseen laista. Erityisenä kritiikin kohteenamme oli bisnesyliopistoajattelu, jota kokoomuksen johdolla haluttiin tuoda suomalaiseen korkeakoulumaailmaan. Uudessa yliopistolaissa heikennettiin henkilöstön asemaa ja riippumattomuutta, mahdollistettiin ulkopuolinen enemmistö yliopiston hallituksissa ja tuotiin ensimmäistä kertaa lukukausimaksumahdollisuus ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.
 
Nämä kolme seikkaa olivat niin dramaattisia muutoksia suomalaisessa koulutuspolitiikassa, että pykälämuutosesitysten kaaduttua Vasemmistoliitto esitti koko lain hylkäämistä. Edes sosiaalidemokraatit eivät äänestäneet hylkäyksen puolesta, vaikka laissa avattiin ovi lukukausimaksuille.
 
*
 
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kuvasi, että laki ”on parasta, mitä yliopistoille on tapahtunut niiden perustamisen jälkeen”. Reilun puolen vuoden päästä nähdään, mitä tämä ”paras” todellisuudessa on.
 
Oulun yliopisto on ensimmäinen yliopisto, joka uuden yliopistolain mukaisesti nimesi hallituksen. Tässä hallituksessa on puolet ulkopuolisia ja se otsikoitiin Tekniikka & Talous -lehdessä: "Valta siirtyi professoreilta bisnesjohtajille Oulun yliopistossa".
 
Tulokset nähdään jo. Tällä viikolla Oulun yliopistossa aloitettiin 1600 opettajaa, tutkijaa ja muuta henkilökunnan jäsentä koskevat yt-neuvottelut.
 
Kun kävimme keskustelua lukukausimaksuista, vakuuttivat hallituspuolueiden edustajat kokoomus etunenässä, että lukukausimaksuja ei tulla laajentamaan ja nyt on kysymys vain hyvin rajoitetusta kokeilusta.
 
Nämä puheet ovat unohtuneet puolessa vuodessa. Nyt opetusministeriön työryhmä esittää lukukausimaksujen laajentamista. Opetusministeri Virkkunen tuntuu julkisten lausuntojensa perusteella lämpenevän ajatukselle.
 
Vanhaa sanontaa mukaillen voisi nyt todeta, että kokoomus pettää aina.]]> Thu, 18 Feb 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10374&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10361&tmp=1
Arvoisa puhemies,

Hallitus on järjestelmällisesti jättänyt huomiotta talouskriisin merkit. Vasemmiston esittämä vaihtoehto on ohitettu olankohautuksin.

Toissa syksynä Vasemmistoliitto toi esiin eduskunnassa, että Suomi on menossa kohti taantumaa ja lamaa. Vaadimme pikaisia elvytystoimia laman torjumiseksi. Tuolloin pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen väittivät Vasemmistoliiton pelottelevan ja taantuman ohittavan Suomen.

Kun lopulta valtiovarainministeri Kataisen oli myönnettävä, että taantuma on tulossa, hän arvioi Suomen selviävän siitä muuta Eurooppaa helpommalla. Edes siinä vaiheessa ei käynnistetty todellista elvytystä vaan jatkettiin nousukaudella päätettyä hyvätuloisten veronalennuslinjaa.

Kun viime kesänä Vasemmistoliitto nosti räjähdysmäisesti kasvavan nuorisotyöttömyyden yhteiskunnan kiireisimmäksi ongelmaksi, arvioi valtiovarainministeri Katainen Tilastokeskuksen liioittelevan nuorisotyöttömyyslukuja.

On täysin inhimillistä, että politiikassa tehdään huonoja päätöksiä ja jälkiviisaasti voidaan aina näyttää, missä asioissa olisi kannattanut toimia toisin.

Listasin nämä muutamat esimerkit, jotta näkisimme, että toisenlaista vaihtoehtoa on tarjottu. Virheistä voi myös oppia, ei vain takertua ideologiaan.

Arvoisa puhemies,

Talouskriisin järkyttäminä on tuotu esille vanhuuseläkeiän mekaaninen nosto ja menoleikkaukset. Julkisen sektorin supistamista vaaditaan tehostamisen nimissä.

Laman varjolla ajetaan ideologisista syistä alas julkista sektoria ja halutaan yksityistää palveluja, vaikka tuore tutkimus osoittaa esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen tulevan kalliiksi.

Vaadittaessa julkisen sektorin supistamista unohdetaan se, että muihin Pohjoismaihin verrattuna meidän julkinen sektorimme on huomattavasti pienempi. Myös Suomen veroaste on jo nyt Pohjoismaiden alhaisin.

Ennen talouskriisiä vuosina 2007-2008 Suomen julkinen talous oli voimakkaasti ylijäämäinen eikä merkittävää kestävyysongelmaa ollut havaittavissa. Oleellisilta osin esillä ollut kestävyysvaje korjaantuu työllisyysastetta nostamalla ja veropohjaa laajentamalla.

Arvoisa puhemies,

Työllisyysasteen nostamista voidaan edistää työurien pidentämisellä, kunhan ensin varmistetaan, ettei työttömyyden pitkittymistä sallita. Esimerkiksi ns. eläkeputken katkaiseminen ei pidennä työuria, mutta heikentää ikääntyvien työttömien asemaa.

Nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä Vasemmistoliitto näkee käyttökelpoisena keinona oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen.

Saman asian toteaa myös Jukka Ahtelan työelämätyöryhmä loppuraportissaan, jossa vaaditaan koulutustakuuta toisen asteen opintojen varmistamiseksi kaikille peruskoulunsa päättäville.

Työurat eivät pidenny päivääkään, jos ihmiset uupuvat työssään. Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen sekä työn oikeudenmukaisempi jakaminen ovat suuria tulevaisuuden haasteita.

Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä vähentää myös työttömyyttä. Näissä asioissa Vasemmistoliitto haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Tällä hetkellä olemme kulkemassa ajassa taaksepäin, kohti 1960-luvun suuria tuloeroja.

Koko kuluvan hallituskauden ajan maamme hallitus on vedonnut sata-komitean keskeneräiseen työhön, kun olemme vaatineet toimia kansalaisten perusturvan nostamiseen ja kaikkein pienituloisimpien kansalaisten aseman parantamiseen.

Sata-komitean työ on nyt valmis, ja mitä siitä jäi käteen? Työn alkuperäisenä tavoitteena olleista sosiaaliturvan uudistamisesta ja köyhyyden torjumisesta ei näy jälkeäkään.

Arvoisa puhemies,

Hallituksella on viimeiset hetket näyttää, että se pystyy muuhunkin kuin tuloerojen kasvattamiseen ja suurituloisten veronkevennyksiin.

Nyt on katsottava eteenpäin. Toisenlainen politiikka on mahdollista.

Vasemmistoliitto on valmis yhteistyöhön oikeudenmukaisemman veropolitiikan, tehokkaamman työllisyyspolitiikan sekä perusturvan parantamisen ja köyhyyden torjumisen puolesta.

Pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen.
Tartutteko te tähän kädenojennukseen?]]> Thu, 11 Feb 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10361&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10309&tmp=1
Ihmiset kokevat perustellusti todella epäoikeudenmukaiseksi, että kaikkein suurimpien miljoonatulojen pääomaveroprosentti on alhaisempi kuin tavallisen keskituloisen työntekijän tuloveroprosentti. Jatkuvasti kysytään, miksi kaikkein rikkaimmat vapautettiin varallisuusverosta.

Ei voi olla kohtuullista ja oikein, että peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta, pienimmistä eläkkeistä tai esimerkiksi omaishoidontuesta maksetaan varsin korkealla prosentilla veroja, kun samaan aikaan listaamattomista vakavaraisista yrityksistä voi nostaa osinkotuloja verottomana jopa 90 000 euroon asti.

Vahvalla ja laajalla veropohjalla turvataan julkiset palvelut ja pidetään huolta sosiaaliturvasta. Verotuksella pitäisi tasata tuloeroja, ei kasvattaa niitä.

Siksi Vasemmistoliitto on vaatinut, että jokainen maksaa veroja tulojen ja kykyjen mukaan. Kaikkia tuloja pitää verottaa samalla tavalla progressiivisesti riippumatta tulevatpa tulot sitten palkasta, eläkkeestä, osingoista tai esimerkiksi pääomista.

* * *

Koska Vasemmistoliitto on ollut aktiivinen ja radikaali verovaatimuksissaan, olemme pystyneet vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin ja pakottaneet myös muut puolueet pohtimaan reilumpaa verolinjaa.

Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen vaati ilmeisesti viimeiseksi jäävässä linjapuheessaan marraskuussa puoluevaltuustossa rikkaiden verojen kiristämistä.

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki pudotti viime viikolla pommin, erityisesti oman sinivihreän puolueväkensä joukkoon, esittämällä verottomista osinkotuloista luopumista.

Jopa Jyrki Katainen on väläyttänyt mahdollisuutta kiristää pääomaverotusta vaikka muuten kokoomus on jäämässä yksin verolinjaustensa kanssa.

* * *

Muut puolueet ovat alkaneet lähestyä Vasemmistoliiton verolinjaa, ainakin joltain osin. Tämä osoittaa, mikä merkitys keskustelun avaajilla on poliittisen ilmapiirin muutoksen luojina. Muut joutuvat vastaamaan vasemmiston heittämiin haasteisiin.

Tällä viikolla julkaistulla poliittisen tavoiteohjelman ensimmäisellä luonnoksella pyrimme avaamaan jälleen uusia meille tärkeitä teemoja yleiseen keskusteluun.

Vaatimukset minimipalkasta, työajan lyhentämisestä, oppivelvollisuusiän nostamisesta tai kansanpankista ovat teemoja, joihin odotamme kommentteja jäseniltä ja kannattajilta. Samalla haastamme niillä muut puolueet poliittiseen linjakeskusteluun.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 29.1.2010]]> Fri, 29 Jan 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10309&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10291&tmp=1 Kaupunginhallituksessa oli ratkaisevassa käsittelyssä ensimmäistä kertaa ns. Pajusen lahtauslista. Ylipormestari Jussi Pajusen lakkautuslistalla oli 80 kohdetta: kirjastoja, kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia.
 
Kun virkamiesten valmistelema lista vuoti julkisuuteen, oli vastaanotto tyrmäävä. Helsinkiläiset lähtivät puolustamaan voimallisesti lähipalveluja. Vasemmistoliitto irtisanoutui välittömästi lahtauslistasta (Outi Ojalan keksimä termi). Myös muut puolueet Kokoomusta lukuun ottamatta yhtyivät kritiikkiin.
 
Tänään kaupunginhallituksessa lähipalveluita puolustaneet helsinkiläiset ottivat Pajusen lahtauslistasta erävoiton äänin 15-0:
 
”Kaupunginhallitus korostaa painottavansa jatkossa palveluverkkojen kokonaistarkastelussaan toiminnallisuuden, tilojen yhteiskäytön ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia sekä asukkaiden ja asiantuntijalautakuntien näkemyksien tärkeyttä.
Kaupunginhallitus pyytää lauta- ja johtokuntia arvioimaan oman hallinnonalansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tekemään esitykset mahdollisista tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista ja sähköisten palvelujen kehittämisestä 30.3.2010 mennessä.
Kaupunginhallitus kehottaa kaikkia virastoja ja liikelaitoksia tehostamaan kaikkien tilojen käyttöä ja etsimään yhteiskäyttömahdollisuuksia. Samalla kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan esityksen koulujen iltakäytön tehostamiseksi siten, että uudet periaatteet voidaan ottaa käyttöön 1.1.2011.
Kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisestä.
Kaupunginhallitus pyytää talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan seuraavat lisäselvitykset:
- alueellisten vaikutusten tarkastelu
- tilojen uudelleenkäyttömahdollisuudet
- arvio tilojen yhteiskäytön kehittämisestä koituvista säästöistä sekä ehdotus yhteiskäytön kehittämisen aikataulusta ja muodosta.
- kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi
- tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta.”
 
Asiantuntija lauta- ja johtokunnat saavat nyt itse pohtia palveluverkkoa ilman, että niiden pitäisi ottaa kantaa Pajusen lahtauslistaan.
 
Lautakuntien on tarkoitus kuulla helsinkiläisten mielipidettä lähipalveluista. Vasemmistoliiton kritiikki kohdistuikin siihen, että tälle kuulemiselle ei ole annettu riittävästi aikaa, jotta se voitaisiin tehdä huolella. Siksi esitinkin, että lauta- ja johtokunnilla olisi ollut aikaa omien mahdollisten esityksiensä tekemiseen toukokuun loppuun asti.
 
Kysymys on kuitenkin tässä vaiheessa vasta erävoitosta. Jussi Pajunen ei ole luopunut omasta suunnitelmastaan ja Kokoomuksella tuskin on mitään palveluiden supistamista vastaan. Myös vihreiden suunnalta on kuultu puheenvuoroja, joissa lahtauslistalle on tullut ymmärrystä.
 
Siksi helsinkiläisten aktiivisen työn pitää jatkua lähipalveluiden puolesta. Näkemyksen pitää kuulua niin kovaa, että sen kuulee muutkin kuin Vasemmistoliitto. Palveluverkko on ensimmäisen kerran käsiteltävänä valtuustossa huhtikuussa, kuten valtuuston enemmistön hyväksymä ponsi edellyttää.]]> Mon, 18 Jan 2010 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10291&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10170&tmp=1
* * *
Joulun, tai oikeammin väestörakenteen, muutos näkyy myös joulunvietossa. Vaikka minulle joulu on ennen muuta sukulaisten tapaamista ja yhdessäoloa, ei joulu tarjoa tätä samaa kaikille. Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä yksinasuvia on noin 40 prosenttia väestöstä. Monien jouluperinteet muuttuvat, jo pitkälti sen vuoksi että asutaan paljon yksin ja sukulaiset saattavat asua toisella puolella Suomea. Enää ei lähdetä samassa määrin viettämään maalaisjoulua. Jos vielä kymmenen vuotta sitten ravintolat sulkivat joulupyhiksi, nyt yhä useamman baarin ikkunassa palaa kynttilä myös jouluna. Joku voi tätä paheksua, mutta minusta se on luonnollista. Jouluna ihmiset haluavat olla toisten ihmisten kanssa ja kulmakuppilasta voi löytyä joululle tärkeää yhteisöllisyyttä. Perinteisen sukulaisjoulun rinnalla järjestetään yhä enemmän kaverijouluja. Ystävät kokoontuvat yhteen viettämään joulua niin kuin lapsena oli tapana kotona. Tämä on myös hienoa tapaa viettää yhteisöllistä joulua vaikka ollaankin yksinasuvia.

* * *
Vaikka suurelle osalle joulu on iloinen yhteisöllinen juhla, on sen kääntöpuolena monelle ahdistus. Juuri jouluna yksinäisyys voi tuntua vielä tuskallisemmalta kuin muulloin. Kun kauppojen näyteikkunat huutavat ostamista, tuloerot ja köyhyys tuntuvat entistä jyrkemmiltä. Täytyy nostaa tonttulakkia niille erilaisille järjestöille ja ihmisille, jotka jouluna haluavat muistaa myös yksinäisiä ja vähävaraisia. Se lienee joulun sanoman toteuttamista konkreettisimmillaan. Itse kävin tänä jouluaattona Kisahallissa kolmen muun kansanedustajan ja tasavallan presidentin kanssa vähävaraisten, syrjäytyneiden ja yksinäisten joulujuhlassa. Haluan toivottaa hyvää joulua kaikille blogin lukijoille. Kirjoituksen alkuperäinen versio on julkaistu Kansan Uutisissa 23.12.2009.
]]> Thu, 24 Dec 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10170&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=1985&tmp=1
Alankomaat:

De Kuip (Rotterdam), Feyenoord – Ajax, 22.10.1995 (Eredivisie)

Amsterdam ArenA, Hollanti – Suomi, 13.10.2004 (MM-karsinta)

Stadion Galgenwaard (Utrecht), FC Utrecht – FC Groningen, 13.3.2005 (Eredivisie)

Belgia:

Stade Edmond Machtens (Bryssel), Molenbeek – Westerlo, 27.9.1997 (Jupiler league)

Constant Vanden Stock (Bryssel), RSC Anderlecht – Casino Salzburg, 30.9.1997 (UEFA-cup)

Stade Koning Baudewijn (Heysel), Turkki-Belgia, 19.6.2000 (EM-kisat)

Stade du Pays de Charleroi, Englanti – Romania, 20.6.2000 (EM-kisat)

Stade Jan Breydel (Brügge), Jugoslavia – Espanja, 21.6.2000 (EM-kisat)

Englanti:

Boleyn Ground (Lontoo), West Ham – FC Jokerit, 17.7.1999 (Intertoto-cup)

The Valley (Lontoo), Charlton – QPR, 31.3.2000 (1. divisioona)

Craven Cottage (Lontoo), Fulham – Crystal Palace, 1.4.2000 (1.divisioona)

Anfield Road (Liverpool), Englanti – Suomi, 24.3.2001 (MM-karsinta)

Victoria Road Ground (Lontoo), Dagenham & Redbridge FC – Morecambe, 25.3.2001 (Konferenssi)

Vicarade Road, Watford – Bradford, 29.3.2002 (1. divisioona)

Stamford Bridge (Lontoo), Chelsea – Derby, 30.3.2002 (Valioliiga)

Portman Road, Ipswich – Chelsea, 1.4.2002 (Valioliiga)

White Hart Lane (Lontoo), Tottenham – Manchester City, 18.4.2003 (Valioliiga)

Villa Park (Birmingham), Aston Villa – Chelsea, 19.4.2003 (Valioliiga)

Highbury (Lontoo), Arsenal – Newcastle, 26.9.2003 (Valioliiga)

Elland Road, Leeds – Chelsea, 6.12.2003 (Valioliiga)

Goodison Park (Liverpool), Everton – Manchester City, 7.12. 2003 (Valioliiga)

Gigg Lane, Bury – Torquay, 9.4.2004 (3. divisioona)

Ewood Park, Blackburn – Leeds, 10.4.2004 (Valioliiga)

Edgeley Park, Stockport – Oldham, 12.4.2004 (2. divisioona)

JJB Stadium, Wigan – Cardiff, 13.4.2004 (1. divisioona)

The New Den (Lontoo), Millwall – QPR, 5.2.2005 (mestaruussarja)

Sellhurst Park (Lontoo), Crystal Palace – Plymouth, 20.8.2005 (mestaruussarja)

Roots Hall, Southend – Southampton, 22.8.2005 (liigacup)

Matchroom Stadium (Lontoo), Leyton Orient – Huddersfield, 9.12.2006 (ykkösliiga)

Bloomfield Road, Blackpool - Tranmere, 7.4.2007 (ykkösliiga)

Prenton Park (Birkenhead), Tranmere - Brighton, 9.4.2007 (ykkösliiga)

Riverside Stadium (Middlesbrough), Middlesbrough - Newcastle, 26.8.2007 (Valioliiga)

St. Mary`s Stadium (Southampton), Southampton - QPR, 9.2.2008 (mestaruussarja)

Wembley (Lontoo), Chelsea - Tottenscum, 24.2.2008 (Liigacupin finaali)

The Hawthorns (West Bromwich), WBA - Leicester City, 15.3.2008 (mestaruussarja)

City of Manchester Stadium, Manchester City - Tottenham, 16.3.2008 (Valioliiga)

St. Andrews Stadium, Birmingham City - Newcastle United, 17.3.2008 (Valioliiga)

Memorial Stadium, Bristol Rovers - Swansea City, 18.3.2008 (ykkösliiga)

Recreation Ground, Grays Athletic - Droylsden, 20.3.2008 (konferenssi)

Sixfields Stadium, Northampton Town - Nottingham Forest, 21.3.2008 (ykkösliiga)

Madejski Stadium, Reading FC - Birmingham City, 22.3.2008 (Valioliiga)

Kingfield Stadium, Woking FC - Kidderminster Harriers, 26.4.2008 (konferenssi)

Britannia Stadium, Stoke City - Aston Villa, 23.8.2008 (Valioliiga)

Fratton Park, Portsmouth FC - Manchester United, 25.8.2008 (Valioliiga)

Loftus Road (Lontoo), QPR - Carlisle United, 26.8.2008 (liiga cup)

Emirates Stadium (Lontoo), Arsenal FC - Newcastle United, 30.8.2008 (Valioliiga)

Priestfield Stadium, Gillingham FC - Stockport County, 29.11.2008 (FA cup)

Old Trafford, Manchester United - Chelsea, 11.1.2009 (Valioliiga)

Damson Park (Birmingham), Solihull Moors - Fleetwood Town, 21.2.2009 (konferenssi north)

Molineux Stadium, Wolverhampton Wanderers - Cardiff City, 22.2.2009 (mestaruussarja)

Ricoh Arena, Coventry City - Chelsea, 7.3.2009 (FA cup)

The Broadfield Stadium, Crawley Town - Weymouth FC, 8.3.2009 (konferenssi)

Bramall Lane, Sheffield United - Barnsley, 7.4.2009 (Mestaruussarja)

Stonebridge Road (Northfleet, Kent), Ebbsfleeth United - Kidderminster Harriers, 9.4.2009 (konferenssi)

Huish Park, Yeovil Town FC - Millwall, 10.4.2009 (League One)

Stadium of Light, Sunderland - Chelsea, 24.5.2009 (Valioliiga)

Griffin Park (Lontoo), Brentford - Bristol Rovers, 19.9.2009 (League One)

Reebok Stadium, Bolton Wanderers - Chelsea, 31.10.2009 (Valioliiga)

Wheatsheaf Park, Staines Town FC - Millwall, 28.11.2009 (FA cup 2. kierros)

The County Ground, Swindon Town - Brighton, 19.12.2009 (League One)

Pride Park, Derby County - Nottingham Forest, 29.1.2010 (Championship)

Turf Moor, Burnley - Chelsea, 29.1.2010 (Valioliiga)

Kingsmeadow (Lontoo), AFC Wimbledon - Altrincham, 6.3.2010 (konferenssi)





  Espanja:

L´Estadi Camp Nou, FC Barcelona - Deportivo, 4.3.2006 (Primera division)

Estadi Nova Creu Alta, CE Sabadell FC - CD Atletico Baleares, 23.11.2008 (Segunda B)

Vicente Calderon, Atletico Madrid - Chelsea, 3.11.2009 (Mestarien liiga)

Islanti:

Kaplakrikikavöllur, FH Hafnarfjordur - Breidablik Kopavogur, 27.9.2008 (Landsbankadeild Karla)

Irlanti:

Dalymount Park (Dublin), Bohemian FC - Derry City, 21.7.2007 (Valioliiga)

Carlisle Grounds, Bray Wanderers - Bohemians, 3.7.2009 (Valioliiga)

Richmond Park (Dublin), St Patrick`s Athletic - Shamrock Rovers, 4.7.2009 (Valioliiga)

Showgrounds, Sligo Rovers - Drogheda United, 5.7.2009 (Valioliiga)

Turners Cross, Cork City - St Patrick`s Athletic, 7.7.2009 (Valioliiga)



Italia:

Stadio delle Alpi (Torino), Juventus – Arsenal, 20.3.2002 (Mestarien liiga)

Stadio Provinciale (Trapani), Italia – Suomi, 28.3.2003 (U21)

Stadio Renzo Barbera (Palermo), Italia – Suomi, 29.3.2003 (EM-karsintaottelu)

Stadio Giuseppe Meazza / San Siro (Milano), AC Milan – AS Roma, 28.10.2007 (Serie A)

Stadio Renato dall`Ara, Bologna FC 1909 – Ascoli, 30.10.2007 (Serie B) (Ottelua ei pystytty pelaamaan kentän oltua veden vallassa. Tuomareiden ratkaisua oli seuraamassa vajaa 10 000 katsojaa)

Stadio Olimpico, AS Roma – S.S. Lazio, 31.10.2007 (Serie A)

Stadio Leonardo Garilli, Piacenza FC - Parma FC, 1.11.2008 (Serie B)

Atleti Azzurri d´Italia (Bergamo), Atalanta - Lecce, 2.11.2008 (Serie A)

Itävalta:

Franz Horr Stadion, Austria Wien Amateuren – Karnten, 20.9.2005 (Red Zac 1. Liga)

Ernst Happel Stadion, Kroatia-Turkki, 20.6.2008 (EM-puolivälierä)

Latvia:

Daugava Stadions (Riika), Latvia – Suomi, 3.6.2000 (harjoitusmaaottelu)

Daugava Stadions (Liepaja), FHK Liepajas Metalurgs - AIK, 16.8.2007 (UEFA-cup karsinta)





Liechtenstein:



Rheinpark Stadion (Vaduz), Liechtenstein - Suomi, 9.9.2009 (MM-karsintaottelu)

Norja:

Viking Stadion (Stavanger), Viking - Aalesund, 13.4.2008 (Tippeligan)

Pohjois-Irlanti:

Windsor Park (Belfast), Linfield - IF Elfsborg, 17.7.2007 (Mestarien liiga karsinta)

The Oval (Belfast), Glentoran - AIK, 19.7.2007 (UEFA-cupin karsintaottelu)

Portugali:

Estádio da Luz (Lissabon), Ranska – Englanti, 13.6.2004 (EM-kisat)

José Alvalade (Lissabon), Ruotsi – Bulgaria, 14.6.2004 (EM-kisat)

Dr. Magalhães Pessoa (Leiria), Kroatia – Ranska, 17.6.2004 (EM-kisat)

Estadio do Dragão (Porto), Portugali - Suomi, 21.11.2007 (EM-karsinta)

Estádio dos Barreiros (Funchal), Maritimo - FC Pacos de Fereira, 4.1.2009

Estádio da Madeira (Funchal), Nacional - Porto, 4.1.2009

Puola:

Stadion Zawiszy (Bydgoszcz), Puola – Suomi, 2.9.2006 (EM-karsinta)

Ranska:

Parc des Princes (Pariisi), Belgia – Etelä-Korea, 25.6.1998 (MM-kisat)

Stade Vélodrome (Marseille), Brasilia – Hollanti, 7.7.1998 (MM-kisat)

Ruotsi:

Råsunda, AIK-GAIS, 22.7.1990 (Allsvenskan)

Tukholman Olympiastadion, Djurgårdens IF – IFK Norrköping 10.9.1995 (Allsvenskan)

Älvsjö IP, (Tukholma), Älvsjö AIK - ???, 1995, (Damallsvenskan)

Nya Ullevi, IFK Göteborg – Glasgow Rangers, 13.8.1997 (Mestarien liiga karsinta)

Malmö Stadion, Malmö FF – AIK, 21.9.1998 (Allsvenskan)

Örjans vall, Halmstad-AIK, 4.10.1998 (Allsvenskan)

Gamla Ullevi, IFK Göteborg – AIK, 11.9.1999 (Allsvenskan)

Globen, Nackas Minne, ??? (sisähalliturnaus)

Skytteholm IP (Tukholma), AIK- Brommapojkarna, 21.2.2004 (harjoitusottelu)

Norrköping IP, IFK Norrköping – AIK, 26.4.2005 (Superettan)

Söderstadion (Tukholma), Hammarby-Landskrona BoIS, 17.7.2005 (Allsvenskan)

Bårsta IP (Södertälje), Assyriska – Häcken, 18.7.2005 (Allsvenskan)

Farsta IP (Tukholma), FOC Farsta – Värmdö IF, 25.9.2006 (Div. 3 Östra Svealand)

Hammarby IP (Tukholma), Hammarby IF DFF - Kopparbergs/Göteborg, 11.7.2007 (Damallsvenskan)

Borås Arena, IF Elfsborg - AIK, 13.7.2007 (Allsvenskan)

Behrn Arena, Örebro SK - AIK, 3.7.2008 (Allsvenskan)

Grimsta IP (Tukholma), Brommapojkarna - Assyriska, 13.8.2008 (Superettan)

Olympia, Helsingborg IF - Hammarby IF, 16.4.2009 (Allsvenskan)

Ruddalen (Göteborg), Västra Frölunda - Värnamo, 21.6.2009 (Div. 2 Södra)

Swebank Stadion, Malmö FF - Helsinborg IF, 31.8.2009 (Allsvenskan)

Saksa:

Frankenstadion (Nürnberg), Saksa – Suomi, 31.3.1999 (EM-karsinta)

Millerntor Stadion (Hampuri), St. Pauli – Utrecht, 2.8.2002 (harjoitusottelu)

AOL Arena (Hampuri), Hamburger SV – Manchester City, 3.8.2002 (harjoitusottelu)

AWD Arena (Hannover), Costa Rica - Puola, 20.6.2006 (MM-kisat)

Zentralstadion (Leipzig), Iran – Angola, 21.6.2006 (MM-kisat)

Münchenin Olympiastadion, Saksa – Ruotsi, 24.6.2006 (MM-kisat, videotaululta)

Gottlieb Daimler Stadion (Stuttgart), Englanti – Ecuador, 25.6.2006 (MM-kisat)

Serbia:

Stadion Crvena Zvezda (Belgrad), Serbia - Suomi, 8.9.2007 (EM-karsintaottelu)

Stadion Gradski (Zemun), FK Zemun - Rad Beograd. 9.9.2007 (Prva Liga)

Skotlanti:

Easter Road Stadium (Edinburgh), Hibernian FC - Aberdeen, 25.8.2007 (Valioliiga)

Hampden Park (Glasgow), Queens Park - Hibernian FC, 28.8.2007 (liigacup)

Celtic Park (Glasgow), Celtic FC - Moskovan Spartak, 29.8.2007 (Mestarien liiga karsinta)

Ibrox Park (Glasgow), Rangers - Gretna, 1.9.2007 (Valioliiga)

St Mirren Park (Paisley), St Mirren - Motherwell, 9.5.2009 (Valioliiga)

Tanska:

Tingbjerg Idraetspark (Kööpenhamina), BK Sköld – FC Vestsjaelland, 20.9.2008 (2. divisioona itä)

Nummer 10, FC Kööpenhamina - Stabaek, 14.2.2009 (harjoitusottelu)

Roskilde Idraetspark, FC Roskilde - Brabrand, 30.8.2009 (1. divisioona)

Parken, FC Kööpenhamina - Bröndby, 30.8.2009 (SAS Ligaen)

Tshekki:

FK Viktoria Stadion (Praha), FK Viktoria Zizkov – Hradek Kralove, 15.11.1998 (Gambrinus liga)

Na Stinadlech Stadion (Teplice), Tshekki – Suomi, 26.3.2005 (MM-karsintaottelu)

Letni Stadion (Most), FK SIAD Most - Kunovice, 27.3.2005 (Druha liga)

Turkki:

Antalya Atatürk Stadyumu, Antalyaspor – Adanaspor, 26.9.1999 (Türkcell süper lig)

Unkari:

Stadion József Botzik, Budapest Honved – Tiszakecske, 16.5.1998 (Borsodi liga)

Stadion Üllöi Út (Budapest), Ferencvárosi TC – Újpest FC, 17.5.1998 (Borsodi liga)

Venäjä:

Tsentralnyi Stadion, Sotsin kaupunkijoukkue – TUL:n Suur-Helsingin piirijoukkue, 1991 (C14, vaihtopenkiltä)

Petrovskiy Stadion, Pietarin Zenit – Moskovan Dynamo, 8.5.2004 (Mestaruussarja)

Luzhniki Stadion (Moskova), Manchester United - Chelsea, 21.5.2008 (Mestarien liigan finaali)

Lokomotiv Stadion (Moskova), Venäjä - Suomi, 15.10.2008 (MM-karsinta)

Viro:

Kadrioru Staadion (Tallinna), JK Trans Narva – FC Jokerit, 26.6.1999 (Intertoto-cup)

A. le Coq Arena, FC Flora Tallinn – JK Maag Tartu, 16.7.2006 (Meistriliiga)

Wales:

Millennium Stadium (Cardiff), Wales – Suomi, 29.3.2000 (harjoitusmaaottelu)

Ninian Park, Cardiff City - Sheffield United, 22.3.2009 (Championship)



]]> Sun, 20 Dec 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=1985&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=10163&tmp=1 Eduskunnan puhemiehelle Keskiviikkona 28.11.2007 Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelmassa tuotiin julkisuuteen Oikeutta Eläimille -järjestön välittämät tiedot ja kuvamateriaali tuotantoeläinten kohtelusta suomalaisilla eläintiloilla. Keskiviikkona 9.12.2009, kaksi vuotta myöhemmin, A-studiossa esitettiin samanlaista tietoa ja kuvamateriaalia. Uusi, syys- ja marraskuun 2009 välisenä aikana kolmestakymmenestä sikalasta kerätty materiaali osoittaa, että mikään ei ole muuttunut. Sikaloiden ahtauden ja ankeuden lisäksi sioilla oli materiaalin mukaan hoitamattomia haavoja ja paiseita, makuuhaavoja ja murtuneita jalkoja. Monilla sioilla oli verisiä, irti purtuja häntiä. Osa sioista oli sairauksien vuoksi liikuntakyvyttömiä. Kuolleita porsaita ja kituvia tai kuolleita sikoja oli karsinoissa elävien joukossa. Yhdessä sikalassa karsinassa oli kaksi irtonaista sianpäätä. Sikaloissa oli todella likaista. Usein siat kahlasivat paksussa lieju- ja ulostekerroksessa. Olkia tai muita kuivikkeita oli liian vähän - siat makasivat enimmäkseen kovalla betoni- tai ritilälattialla. Pääosin sikaloissa ei ollut minkäänlaisia virikkeitä. Lähes kaikilla tutkituilla tiloilla oli apaattisia sikoja, jotka vain makasivat paikoillaan silmät auki eivätkä reagoineet ympäristöön. Kaksi vuotta sitten Ylen A-studion shokkilähetyksen jälkeisenä päivänä 29.11.2007 laatimassani kirjallisessa kysymyksessä vaadin asianomaiselta ministeriltä vastausta kysymyksiin siitä, aikooko hallitus reagoida pikaisesti esille nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulainsäädännön ja sen valvonnan parantamiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan lyhyessä vastauksessa korostettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran keskeistä roolia asiassa. Eviran tarkoituksena oli EU-eläinsuojelutarkastusten laajentaminen sekä eläinsuojeluun liittyvän ohjeistuksen, koulutuksen ja neuvonnan tehostaminen vuonna 2008. Hyvät suunnitelmat ja aikomukset eivät kuitenkaan ole auttaneet tuotantoeläimiä ainakaan sikaloiden osalta lainkaan. Tilanne on edelleen täysin kestämätön. Toisena esimerkkinä eläinten kohtelusta on elävien sikojen kalttaus. Kalttauksen tarkoitus on karvojen ja epäpuhtauksien poistaminen kuolleen sian ruhosta. Kysyin 19.3.2009 eduskunnan kyselytunnilla maa- ja metsätalousministeri Anttilalta uutisesta, jonka mukaan oli käynyt ilmi, että suomalainen yritys HKScan oli peräti kahdesti jäänyt Ruotsissa kiinni sikojen keittämisestä elävältä. Vaadin ministeriltä takeita sille, ettei tällaista tapahdu Suomessa. Ministeri vastasi, ettei tällainen ole Suomessa mahdollista, koska sikojen teurastusketjuja on valvottu tehokkaasti Eviran tarkastuseläinlääkärien toimesta. Seuraavana päivänä 20.3.2009 Turun Sanomat uutisoi Eviran paljastaneen, että myös Suomessa on tapauksia, joissa sikojen kuolemaa ei ole asianmukaisesti varmistettu ennen kalttausta. On kysyttävä, miten on mahdollista, ettei maa- ja metsätalousministerillä ole aavistustakaan, mitä osassa suomalaisia eläintiloja ja teurastustilanteita oikein tapahtuu. Teurastusten valvonta ei tunnu olevan Suomessakaan riittävää, ja tämä aiheuttaa tuotantoeläimille täysin tarpeetonta kärsimystä. Oikeusministeriön asettama eläinsuojelukysymyksiä pohtinut työryhmä on huhtikuisessa esityksessään tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta, josta rangaistus olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta ja eläintenpitokielto. Lisäksi työryhmä esittää pysyvän eläintenpitokiellon edellytyksistä säädettäväksi rikoslaissa. Eläintenpitokielto ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan myös eläimen omistamisen kieltämistä nykyisen eläimen pitämisen, hoitamisen ja sen hyvinvoinnista vastaamisen kiellon lisäksi. Näihin ehdotuksiin on helppo yhtyä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on sen sijaan jo ehtinyt antaa lausunnon, jossa se tyrmää työryhmän esitykset. Eläinsuojelulain tiukentamisen ja rangaistusten koventamisen lisäksi myös lakien valvontaa on lisättävä. Tilanne on edelleen se, että eläintenpitokiellon antamisen jälkeen tilannetta ei varsinaisesti valvo kukaan. Eläinlääkärit voivat antaa vain uusia kieltoja. Eläinsuojelulain toteutumista valvotaan tällä hetkellä suomalaisilla eläintiloilla puutteellisin taloudellisin ja asiantuntemuksellisin voimavaroin. Yksi ongelma on se, ettei poliiseilla ja syyttäjillä usein ole riittävää asiantuntemusta eläinsuojelulain rikkomuksissa. EU-eläinsuojelutarkastuksista saatetaan ilmoittaa tuottajalle ennakkoon, jolloin silmiinpistävimpiä rikkomuksia voidaan korjata ennen tarkastusta. Valvonnan laadun parantamiseksi eläinsuojelutyöhön tulee kohdentaa taloudellisia voimavaroja. Myös asiantuntemusta on parannettava. Kuten Oikeutta Eläimille -järjestön tuore materiaali osoittaa, juuri mitään ei ole saatu aikaan tuotantoeläinten kohtelun saralla kahdessa vuodessa. Kaikissa tutkituissa 30 sikalassa toistuivat samat perusongelmat, kuten ahtaus, likaisuus, virikkeettömyys ja yksilöllisen hoidon mahdottomuus. Useilla tiloilla myös rikottiin räikeästi voimassa olevaa eläinsuojelulakia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten on mahdollista, että esiin nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa ei ole kuluneiden kahden vuoden aikana lainkaan puututtu ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulakien noudattamisen viranomaisvalvonnan parantamiseksi ja sen voimavarojen lisäämiseksi? Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Paavo Arhinmäki /vas ]]> Mon, 14 Dec 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=10163&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9994&tmp=1
Poliittinen pihvi asiassa: Miten on mahdollista, että Suomen hallitus hyväksyy valtionyhtiöltä tällaisen toiminnan? Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kehut ulkoistamiselle eivät varmasti yllätä, mutta miksi työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) on hiljaa?

Ulkoistetut työntekijät ovat oikeutetusti sekä raivoissaan että huolissaan työpaikkojensa ja työturvallisuuden puolesta. Hallituksen ministerit korostivat torstain kyselytunnilla Finnairin huonoa taloudellista tilannetta ja säästötarpeita. Se viidensadan henkilön porukka, joka tässä ulkoistettiin, edusti noin 1,5 prosenttia Finnairin liikevaihdosta. Näinkö Finnair pelastetaan?

Ministeri Jyri Häkämiehen mukaan myöskään matkatavarat ja rahti eivät ole Finnairin ydinpalveluita. Luulenpa, että siitä kokoomuslaisesta toimitusjohtajasta, joka turhaan odotteli matkatavaroita kentällä, matkatavaroista huolehtiminen on ydinpalvelua eikä esimerkiksi lentokenttä-spa. Erityisesti, kun Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittely valittiin vielä pari kuukautta sitten maailman parhaaksi.

*

Koska olin saanut lukuisia yhteydenottoja Northportilta Baronalle ulkoistetuilta työntekijöiltä, lähdin torstaiaamuna tapaamaan heitä lentokentän maakalustokeskukseen. Tapaamisesta oli edellisenä päivänä sovittu Northportin pääluottamusmies Pekka Kähkösen kanssa, ja hänen oli määrä hoitaa vierailulupa valmiiksi. Näin hän oli yrittänyt tehdäkin, normaalia käytäntöä noudattaen.

En kuitenkaan päässyt sisään. Aiemmin aamulla Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä oli soittanut Kähköselle, ja ilmoittanut, ettei Arhinmäki ole tervetullut heidän tiloihinsa. Myös Finnairin yritysturvallisuuspäällikkö Tuomas Lehmusmetsä oli ollut yhteydessä Kähköseen, ja sanonut että vierailulleni olisi pitänyt pyytää lupa viestintäpäällikkö Taneli Hassiselta. Finnairin näkökulmasta vierailuni siis liittyi yhteiskuntasuhteisiin ja viestintään. Barona taas ei ollut kiinnostunut muusta kuin vierailuni estämisestä.

Onneksi työntekijät pääsivät tiloistaan tapaamaan minua kentän yleiseen kahvilaan.

Ironisinta on, että samaan aikaan kun kansanedustajan pääsy kentälle estetään Baronan tahdosta, lentokentän luvanvaraisiin tiloihin pääsee melkein kuka tahansa, joka sanoo olevansa Baronan työntekijä. Tästä on minulle tullut kentältä kymmeniä yhteydenottoja.

Vanhat työntekijät ovat tavanneet kentällä niin sanotulla pikahuoltoluvalla tai vierasluvalla kulkevia uusia työntekijöitä, joilla ei ole mukanaan määräysten vaatimaa saattajaa tai isäntää. Luvissa heillä lukee isännän paikalla Northportin esimies. Kukaan ei tiedä, kuka tämä esimies mahtaa olla.

Vanhat työntekijät ovat tämän turvallisuusriskin johdosta ottaneet yhteyttä lentokentän poliisiin ja turvatarkastajiin. Vastauksena on ollut, että "ylemmältä taholta" on ohjeistettu katsomaan kulkulupa-asioita läpi sormien työtaistelun aikana.

Minuun eivät ole ottaneet yhteyttä vain ulkoistetut maapalveluiden työntekijät vaan mm. turvallisuuspuolen ihmiset, jotka työskentelevät aivan eri firmassa. Viime viikolla vartiohenkilökunnalle oli jaettu kopioitu A4-lappu, jossa oli kehotettu päästämään läpi ihmisiä kaikilla mahdollisilla kulkuluvilla.

*

Kysyin lentokentän turvallisuudesta ja lupakäytännöistä liikenneministeri Anu Vehviläiseltä torstain eduskunnan kyselytunnilla. Hän ei osannut vastata mitään, vaikka asia oli ollut näkyvästi esillä esimerkiksi edellisillan A-Studiossa.

Nopeasti ministeri Vehviläinen oli kuitenkin saanut täyden kuvan lentokentän tilanteesta, kun hän jo aamulla tiedotteessa pystyi leimaamaan tietoni höpöpuheiksi asiassa, josta hän ei ollut kuullutkaan edellisenä iltana.

Älä ole ministeri Vehviläinen niin naiivi! Suosittelen, että selvittäisit viime viikon tapahtumia myös itsenäisesti ja kävisit vaikka kuulemassa työntekijöitä. Lentokentän tilanne näyttäytyy silloin kovin toiselta kuin virallisissa ”selvityksissä”.

Luulen, että Barona ei sentään kehtaisi evätä ministeri Vehviläisen vierailua kentällä.

*

Yksi kuvaus tapahtumista löytyy mm. Voiman nettilehti Fifistä: http://fifi.voima.fi/artikkeli/Kaaos-lentoasemalla-laukkuapina-kertoo/3309

]]> Fri, 11 Dec 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9994&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9979&tmp=1
Vasemmistoliiton vaatimusta kotimaisen tai Pohjoismaiden yhteisen rokotetuotannon käynnistämisestä pidettiin ensin epärealistisena ja populistisena esityksenä. Nyt tätä esitystä on pitänyt harkitsemisenarvoisena muun muassa peruspalveluministeri Paula Risikko.

Vasemmistoliitto on vaatinut voimallisesti eduskunnassa käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa rakennusalalla. Käännetty arvonlisävero on osoittautunut Euroopassa hyväksi keinoksi taistella harmaata taloutta ja veronkiertoa vastaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vastusti pitkään vasemmiston esitystä, mutta nyt hän on luvannut ottaa käännetyn arvolisäveron käyttöön.

Molemmat asiat ovat esimerkkejä siitä, että myös oppositio voi vaikuttaa, jos se pystyy luomaan poliittista painetta ja tekemään realistisia esityksiä.

Valtiontalouden tuottavuusohjelma on nostattanut kasvavaa vastarintaa, valtion työntekijät ovat olleet osoittamassa mieltään eduskunnan edessä jo pariin otteeseen. Tuottavuusohjelma luo epävarmuuden ja ahdistuksen ilmapiiriä työpaikoilla.

Tuottavuusohjelma on suhdannepoliittisesti käsittämätön. Valtio laittaa ihmisiä kilometritehtaalle työttömyyden muutenkin kasvaessa. Omilla toimilla hallitus kiihdyttää lamaa.

Tuottavuusohjelmaa perusteltiin alun perin vuoden 2004 väestöennusteilla. Viidessä vuodessa kasvava syntyvyys ja lisääntynyt siirtolaisuus ovat nostaneet väestöennusteen käyrän aivan uuteen kulmaan. Vaikka perusteluiden pohja on murtunut, on hallitus pitänyt jääräpäisesti pitänyt kiinni tuottavuusohjelmasta.

Tuottavuusohjelma onkin paljastunut yhä selvemmin ideologiseksi irtisanomisohjelmaksi. Julkisen puolen työpaikkoja halutaan ajaa alas.

Tuottavuusohjelmalla pyritään vähentämään valtion työpaikkoja vuoteen 2015 mennessä yli 13 000 henkilötyövuodella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että massairtisanomiset kohdistuvat yhä useampiin työntekijäryhmiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL irtisanoo yhdeksänkymmentä työntekijää. Miltei kaikki tehtävät vähennykset kohdistetaan tutkijoihin. Lisäksi vuodenvaihteessa päättyviä työsopimuksia ei jatketa. Tästä huolimatta Sosiaali- ja terveysministeriö siirtää jatkuvasti uusia tutkimustehtäviä THL:een.

THL:n irtisanomisten väitetään johtuvan Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistymisestä, mutta sama suuntaus on havaittavissa muuallakin. Kysymys taitaa olla pikemminkin juuri tuottavuusohjelmasta.

Tilastokeskuksesta tutkijoita ollaan vähentämässä ja tilastoja lakkauttamassa tai supistamassa. Samaan aikaan poliittisen toiminnan odotetaan perustuvan yhä laajemmin tutkimukseen ja tilastoihin. Tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon yhteyttä ollaan rapauttamassa.

Onko vain silkkaa sattumaa, että juuri nyt ollaan supistamassa muun muassa tulonjako-, työtaistelu- ja valtion palkkatilastoja?

Vasemmisto-opposition ja työntekijöiden on pysäytettävä tuottavuusohjelma nyt.

]]> Tue, 01 Dec 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9979&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9976&tmp=1
* * *

Työn jakaminen on oikeudenmukaista

Työajan lyhentäminen on oikeudenmukainen tapa jakaa työtä uudella tavalla. Se lisäisi työssä viihtymistä, vähentäisi sairauslomia ja lisäisi sitä kautta työn tuottavuutta. Tämä työn tuottavuuden kasvu maksaisi takaisin työajan lyhentämisen kustannuksia. Jos haluamme ihmisten siirtyvän myöhemmin eläkkeelle, pitää työn rasittavuutta vähentää.

Vuonna 1917 Suomessa säädettiin laki kahdeksantuntisesta työpäivästä. Vuonna 1965 työaikalakiin kirjattiin 40-tuntinen työviikko ja viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuoden 1970 alkuun mennessä. Kun työajan reipas lyhentäminen on ollut aikaisemmin mahdollista, miksei se olisi mahdollista nykyään? Työn tuottavuus on kuitenkin kasvanut huikeasti viimeisen 40 vuoden aikana.

Työtä voidaan jakaa lyhentämällä työpäiviä, siirtymällä lyhyempään työviikkoon tai lisäämällä lomia. Katariina Sundqvist (HS 23.11.) kysyi, miten työajan lyhentäminen lomia pidentämällä olisi yrittäjäystävällistä. Vastaus on nimenomaan joustavuudessa - kukin yritys voi valita itselleen parhaan tavan lyhentää työaikaa.

Katariina Sundqvist väitti myös, ettei Vasemmistoliitto ole koskaan ymmärtänyt yrittäjyyttä millään tasolla. Vasemmistoliitto on puolustanut aivan viime viikkoina yrittäjiä esimerkiksi sunnuntaiaukiolosta päätettäessä tai yleistä arvonlisäveroa korotettaessa. Näissä asioissa ns. yrittäjäpuolueet olivat suuryritysten puolella.

Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen sekä työn oikeudenmukaisempi jakaminen ovat suuria tulevaisuuden haasteita. Näissä asioissa Vasemmistoliitto haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä Suomessa.

Epätyypillisten työntekijöiden, freelancereiden ja yrittäjien asemaa pitää myös vahvistaa. Se vaatii uusia aloitteita, joilla etsitään sopimus- ja verokäytännöillä helpotusta näille usein puun ja kuoren väliin jääville ryhmille.

Voimme ottaa mallia esimerkiksi Saksasta. Siellä on onnistuttu torjumaan Eurooppaa runtelevaa massatyöttömyyttä työaikaa lyhentämällä. Kurzararbeit-järjestelyllä valtio kompensoi työntekijöille työajan lyhentämisestä syntyviä ansionmenetyksiä. *** Suomessa on myös työn jakamisesta onnistuneita kokemuksia: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/835646]]> Mon, 30 Nov 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9976&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9970&tmp=1
Viime viikon lopulla alkoi tihkua huhuja siitä, että kaupungin virkamieshallinnossa suunnitellaan viiden sivukirjaston, käyttäisin kyllä mieluummin vaikka nimeä kaupunginosakirjasto tai lähikirjasto, lakkauttamista.

Mitään poliittisia päätöksiä ei ole asiasta vielä tehty ja nyt kaupunkilaisilla on oikea aika lähteä barrikadeille. Tarvitaan kansanliike kirjastojen puolesta.



Vasemmistoliiton kanta asiasta on selvä. Me tulemme taistelemaan lähikirjastojen puolesta. Ohessa Helsingin Vasemmistoliiton eilen tekemä kannanotto asiasta:

Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista. Viiden sivukirjaston, Pitäjänmäen, Vallilan, Pukinmäen, Puistolan ja Tapulikaupungin, lakkautussuunnitelmat liittyvät Helsingin palveluverkkotyöhön, jossa etsitään säästöjä lähinnä kiinteistökulujen vähentämisellä. Samanlaisia säästösuunnitelmia onkin pelättävissä myös muissa kaupungin toiminnoissa mm. nuorisotoimessa joidenkin nuorisotalojen sulkemisena.

Laaja ja monipuolinen kirjastoverkko on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Lähi- ja sivukirjastot palvelevat ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi taloudellisia mahdollisuuksia mennä omalta asuinalueelta muualle kirjastoihin. Erityisesti taloudellisen laman aikana on kirjastojen merkitys korostunut.

Kirjastokeskustelussa on viime aikoina ollut vahvasti esillä myös uuden keskustakirjaston perustaminen. Hanke on kannatettava, sillä keskustakirjastolla on mahdollisuus tavoittaa kirjastolle uusia käyttäjiä ja siitä voidaan muodostaa eräänlainen kaupunkilaisten yhteinen satunnainen kulttuurinen kohtaamispaikka. Keskustakirjaston vastustajat ovat puolestaan perustelleet näkemystään sillä, että se vie resursseja sivukirjastoilta. Tähän asti keskustakirjaston suunnittelijat ovat vastanneet, että ei vie. Toivottavasti näin on edelleenkin.

]]> Wed, 25 Nov 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9970&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9943&tmp=1
Sosialistinen kansanpuolue pystyi parhaiten keräämään porvarihallitukseen pettyneiden kansalaisten ääniä. Isoin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit ei siihen pystynyt, vaan menetti kannatustaan kolme ja puoli prosenttiyksikköä. SF:n lisäksi toinen vaalien voittaja löytyi valitettavasti äärioikealta. Maahanmuuttajapelolla ratsastava tanskalainen kansanpuolue lisäsi kannatustaan yli kahdeksaan prosenttiin.

Pettymys porvarihallitukseen tulee Suomessakin kasvamaan työttömyyden lisääntyessä ja hallituksen epäsolidaarisen politiikan paljastuessa yhä selkeämmin. Tyytymättömyys Suomen suuntaan ja perinteisiin puolueisiin näkyi jo eurovaaleissa perussuomalaisten menestyksenä. Seuraavaksi suunnan on vietävä Tanskan mallin mukaisesti vasemmalle: meidän on Vasemmistoliitossa toimittava vahvana ja uskottavana haastajana porvarihallitukselle.

Suomessa Tanskan tapaan sosialidemokraatitkin tuntuvat olevan neuvottomia porvarihallituksen politiikan ja maahanmuutajavastaisuuden kasvun edessä. Vasemmistoliitolla onkin nyt tilaisuus parantaa asemiaan ja luoda vahva ja uskottava vaihtoehto hallituksen kestämättömälle ja tuloeroja kasvattavalle talouspolitiikalle.]]> Thu, 19 Nov 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9943&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9795&tmp=1
Suvilahden graffitiaita on saanut koko kesän ajan kiitosta monilta tahoilta. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun lapsille on tullut laillinen mahdollisuus tehdä taidetta. Ympäristön kiinteistönomistajat ovat olleet tyytyväisiä, kun alueella tagien määrä on vähentynyt. Kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä, kun kesäiseen Helsinkiin on saatu lisää säpinää.
 
Yksi on ollut kuitnkin tyytymätön. Naapurissani asuva perheellinen yksityisyrittäjä on valittanut, että bemarilla on nykyään tylsää mennä töihin, kun Itäväylälle ei ilmesty enää uusia graffiteja ja tageja. Ja tietenkin HKR:n Kaukot ovat olleet tyytymättömiä, koska heidän elämäntehtävänsä on ollut taistella kaikkia graffiteja vastaan, veronmaksajille aiheuttamista kuluista piittaamatta.
 
Helsingin kaupungin ”graffitiongelma” on asia, johon toimivia ratkaisuja pitää hakea ennen muuta nuorisotoimesta. Lähes kymmenen vuoden ajan kuunneltiin mieluummin kuitenkin Rakennusviraston (HKR) ”asiantuntijoita” kuin nuorisotoimea ja nuorisolautakuntaa. Hakkasin vuosia päätäni betoniseinään, kun yritin murtaa HKR:n yksinoikeuden määritellä kaupungin graffitipolitiikkaa.
 
Viime syksynä työni tuotti lopulta tulosta. Valtuuston päätöksellä Helsinki luopui nollatoleranssista ja antoi mahdollisuuden laillisille graffitipaikoille. Tämän myötä saimme Suvilahden graffitiaidan, joka on saanut kiitosta mm. nuorisolautakunnan tuoreessa lausunnossa.
 
Torstaina yleisten töiden lautakunta käsittelee graffitiasiassa lausuntoa, jonka teksti kumpuaa suoraan menneisyydestä. Suvilahden graffitiaitaa kritisoidaan ”faktoilla”, joiden tutkimusmenetelmiä tai pätevyyttä ei edes yritetä esitellä. Samalla tavalla vuosien ajan on perusteltu Helsingin nollatoleranssi-politiikkaa ns. stetson-luvuilla eli hatusta vedetyillä numeroilla. Useista pyynnöistäni huolimatta HKR:n lukujen taustoja ei ole koskaan avattu kaupungin päättäjille.
 
HKR väittää torstaina käsiteltävässä lausuntoluonnoksessaan, että ”graffitiongelma” on räjähtänyt Helsingissä kuluneen kesän aikana. Oma silmämääräinen kokemukseni on se, että graffitien ja tagien määrä on vähentynyt kuluneen vuoden aikana ainakin Suvilahden ympäristössä.
 
Tämä on vähintään yhtä pätevä ”tutkimustulos” kuin HKR:n antamat luvut. Ainakin se on varmaa, että Suvilahden lailliseen seinään käytettyjen tuhansien maalipurkkien maali ei ole mennyt laittomiin kohteisiin.
 
Me emme tarvitse uutta vastakkainasettelua nuorten ja virkamiesten välillä. Suvilahtea pitää kehittää ensi kesänä entistä paremmaksi paikaksi. Tarvitaan lisää tilaa ja valaistusta, jotta graffitiaidalla voidaan maalata myös pimenevissä syysilloissa.
 
Toivon mukaan yleisten töiden lautakunta poistaa ylilyönnit HKR:n valmistelemasta lausuntoluonnoksesta. Ja onneksi HKR ei päätä enää Helsingin graffitipolitiikasta. Sen tekee valtuusto. EDIT: Aktiivisuus palkittiin ja yleisten töiden lautakunnan lausunnosta poistettiin torstaina pahimmat ylilyönnit. ]]> Wed, 28 Oct 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=9795&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9775&tmp=1 Mon, 19 Oct 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9775&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9752&tmp=1
Tänä vuonna neuvotteluissa oli enemmän draamaa kuin koskaan aikaisemmin minun ollessani mukana politiikassa. Demarit marssivat kolmen suuren neuvotteluista lauantaina ulos, heille ilmeisesti kynnyskysymys oli vaatimus nostaa kunnallisveroa.

Tämän jälkeen Vasemmistoliitto meni vääntämään vihreiden ja kokoomuksen kanssa neuvotteluihin. Meidän oli pakko kantaa vastuuta, jotta saataisiin inhimillisempi budjetti.

Me taistelimme muutamia tärkeitä asioita ensi vuoden budjettiin. Ensinäkin Vasemmistoliiton ansiosta budjettiin tuli kirjaus, jonka mukaan tulevat palkankorotukset eivät vähennä työntekijöiden määrää keskeisillä hyvinvointisektoreilla. Pelastimme siis satoja kaupungin peruspalveluiden työpaikkoja. Tämä oli Vasemmistoliitolle kynnyskysymys.

Toinen oli sosiaalipuolen budjetin huomattava kasvattaminen. Neuvottelujen tuloksena sosiaalitoimen budjettiin lisättiin yli 36 miljoonaa euroa alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna

Toimeentulotukeen lisättiin 20 miljoonaa euroa ja mikä tärkeintä, sen kustannukset irrotettiin muusta sosiaalitoimen budjetista. Koska toimeentulotuki on lakisääteistä, pitää sitä maksaa. Nyt sen todennäköinen lisätarve ei vähennä muun sosiaalipuolen rahoitusta. Tätä olemme esittäneet jo vuosia.

Meille oli äärimmäisen tärkeää lisätä päihdehuollon kuntouttavaan toimintaan lisää rahaa. Sitä saatiinkin budjettiesitykseen nähden lisää 2,3 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi turvata uhan alla olleet päihdekuntoutuksen resurssit. Samoin lasten päivähoidon ja lastensuojelun resursseja lisättiin selvästi.

Ilman Vasemmistoliittoa näitä tärkeitä lisäyksiä ei olisi tullut tässä mittakaavassa. Siksi me kannoimme vastuuta ja menimme mukaan budjettiin, vaikka hankalaa oli. Tärkeintä oli huolehtia työntekijöistä ja palveluista, ei pelata poliittista peliä. Jonkun oli pakko puolustaa vasemmistolle tärkeitä arvoja ja asioita budjetissa.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa poliittiseen kulttuuriin Helsingissä. Toivottavasti jatkossa kolmen suuren lisäksi myös muut poliittiset ryhmät otetaan avoimemmin ja reilummin mukaan valmistelutyöhön. Se on todellista demokratiaa.

]]> Tue, 13 Oct 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9752&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9748&tmp=1
Kallio on tiiviisti rakennettua aluetta ja siellä on vähän eteenkin lapsille ja nuorille suunnattuja vapaa-ajan harrastuspaikkoja. Siksi on ollut erinomaisen hienoa, että Helsingin Rullalautailijat ry. on itse rakentanut harrastusmahdollisuuksia Brahen leikkipuistoon. Nyt tämä skate-puisto on kuitenkin tuhottu.

Kaupunki on yllättäen ja pyytämättä purkanut Brahen leikkipuiston betonirakennelmat. Skate-puiston käyttäjiä tai luvan hakijoita ei ole kuultu asiassa. Ilmeisesti myös eri virastoilla on erilainen käsitys skate-puiston tulevaisuudesta.

Kalliolaiset rullalautailijat ansaitsevat oman skate-puistonsa.>

Kysynkin vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta,

Miksi ja kenen päätöksellä Brahen leikkipuiston betoniset skate-rakenteet tuhottiin?

Miten on mahdollista, että Helsingin kaupunki tekee skate-puiston purkupäätöksen kuulematta käyttäjiä?

Mihin toimiin kaupunki ryhtyy pikaisesti, että Brahen leikkipuiston rullalautailupuoli ns. Wamma-park ennallistetaan rullalautailijoiden käyttöön?

]]> Mon, 12 Oct 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9748&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9685&tmp=1 Tue, 15 Sep 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9685&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9603&tmp=1
Poliitikkojen pitäisi olla aina skarppina ja aina valmiina. Jokainen haastattelu pitäisi antaa virkeänä ja hyvin valmistautuneena. Silti inhimillisiä virheitä sattuu. Itse puhuin suorassa puhelinhaastattelussa kello 8 maanantai-aamuna Sampo-pankista vaikka piti puhua Sampo-konsernista.

Inhimillisiä virheitä sattuu myös toimittajille. Eilen STT välitti uutisen, jonka mukaan Vasemmistoliitto esittää kansanpankkia, joka ei perisi lainoista korkoa ja voisi tuottaa tappiota. Tämä oli täysi uutisankka. Tosiasiassa esitimme kansanpankkia, jonka tehtävänä ei olisi tuottaa osakkeenomistajille mahdollisimman suurta voittoa.

Näin ollen kansanpankissa palvelumaksut voisivat olla alhaiset ja lainojen korkomarginaalit kohtuulliset. Kansanpankki pitäisi huolta tavallisista ihmisistä ja pienistä yrityksistä.

STT:n virheellinen uutinen korjattiin parissa tunnissa. Se jäi kuitenkin elämään.

Poliittisia tavoitteita omaavat nettikirjoittajat tietenkin sivuuttavat sen, että korottomia lainoja kukaan ei ole edes esittänyt. Esimerkiksi vielä tänään MTV3:n poliittisen toimituksen päällikkö on omistanut lähes koko blogi-merkintänsä aloitteen rusikoimiselle, jota ei ole edes tehty.

Tämä on tietenkin raivostuttavaa, mutta sorsastuskauden alkamisesta huolimatta uutisankat jatkavat yleensä lentoa.

]]> Wed, 19 Aug 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9603&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9554&tmp=1
Jos perussuomalaisten Timo Soini on ollut todella sitä mieltä, että samaan aikaan menoja pitää lisätä ja velanottoa pienentää, on Bryssel tehnyt tehtävänsä nopeammin kuin uskoimmekaan. Tällä perusteella Vanhanen kuitenkin lyttää koko opposition, joka on tietenkin ymmärrettävää, mutta samalla hän ohittaa myös hallitusrintamasta tulevan kritiikin.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esittelemä budjettiehdotus ei anna juurikaan eväitä ratkaista yhteiskuntamme kaikkein ajankohtaisinta ongelmaa, työttömyyden räjähtämistä massatyöttömyydeksi. Työministeri Anni Sinnemäki on vaatinut lisäelvytystä ja panostusta työttömyyden hoitoon. Jopa kokoomuksen Ben Zyskowicz on esittänyt enemmän rahaa pelkästään nuorisotyöttömyyden hoitoon kuin Jyrki Katainen on valmis laittamaan koko elvytykseen.

Toisin kuin pääministeri Vanhanen antaa ymmärtää, eivät pääoppositiopuolueet ole vaatineet velanoton vähentämistä. Kukaan ei tietenkään vapaaehtoisesti halua lisätä velanottoa, mutta vielä kalliimmaksi tulee yhteiskunnalle ja yksilöille, jos massatyöttömyyttä vastaan ei taistella nyt.

Vasemmistoliitto on esittänyt, että elvytyshanat pitää kääntää täysille. Tässä tilanteessa on parempi turvautua velkaelvytykseen kuin nostaa kädet pystyyn työttömyyden edessä. Ceausesculainen politiikka, jossa velkaa ei oteta vaikka kansa kärsisi ja näkisi nälkää, ei voi olla Suomen linja.

Tänä vuonna on jäämässä työttömäksi jopa 100 000 ihmistä. Jyrki Katainen esittää vastaukseksi elvytystä, jonka arvioidaan tuovan 10 000 uutta työpaikkaa. Ei tarvitse edes käyttää huutomerkkiä, jokainen huomaa lukujen ristiriidan ilmankin. Kataisen politiikalla Suomessa on 300 000 työtöntä ennen vuoden vaihdetta ja ensi vuonna työttömien määrä saattaa nousta 400 000 pintaan.

Tätä taustaa vasten Vanhasen oppositiokritiikissä ei ole päätä eikä häntää.

]]> Sat, 01 Aug 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9554&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9526&tmp=1 Mon, 27 Jul 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9526&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9472&tmp=1 Wed, 01 Jul 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9472&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9412&tmp=1
Paavo Arhinmäki

Hyvät ystävät, toverit!

Yksi poliittisen elämäni hienoimpia kokemuksia oli Vasemmistonuorten puheenjohtajana vetää SDNL:n 60-vuotisjuhlan järjestelytoimikuntaa. Me eri nuorisoliittolaissukupolvet ympäri Suomea löysimme helposti ne teemat, jotka ovat yhdistäneet vasemmistolaista nuorisoa vuosikymmenestä toiseen: rauhantyö, nuorten oikeudet, nuorten duunareiden asema, koulutusmahdollisuudet ja toimeentulo.

Vaikuttavinta oli kokea yhteinen tunne siitä, että vaikka ihmiset vaihtuvat ja välillä ollaan asioista eri mieltä, tärkeintä on säilyttää vasemmistolainen liike ja aate. Tämä on syytä pitää mielessä myös nyt, kun valitsemme Vasemmistoliitolle uutta puheenjohtajaa. Jäsenet, kannattajat ja sympparit, me kaikki yhdessä, olemme puolue ja liike.

Hyvät toverit,

Suomessa tarvitaan aito ja vahva vasemmistopuolue. Sitä ei tarvita puolueen vuoksi vaan sen vuoksi, että ihmiset ja yhteiskunta tarvitsee uskottavan vasemmistolaisen vaihtoehdon. Vasemmistoliitolla on suuri tilaus yhteiskunnassa, mutta meidän pitää rakentaa Uusi Vasemmistoliitto, joka myös vastaa tähän tilaukseen.

Uuden Vasemmistoliiton pitää olla moderni, uudistava, iloinen ja räväkkä haastaja yhteiskunnassa. Uusi Vasemmistoliitto nojaa vasemmistolaiseen aatepohjaan ja nostaa tämän päivän teemansa aatepohjastaan.

Uuden Vasemmistoliiton on oltava aidosti duunarien puolue. Mutta ei vain perinteisten tehdastyöläisten puolue, vaan myös akateemisten pätkätyöntekijöiden, palvelualojen vuokratyöntekijöiden, hoiva- ja hoitoaloilla työskentelevien sekä toimihenkilöprekariaatin puolue. Meidän pitää esittää uusi vaihtoehto nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle. Sellainen perustulomalli, joka huomioi työelämän muutoksen, mutta joka tukee ihmisiä myös ansiosidonnaisella turvalla.

Uuden Vasemmistoliiton pitää olla pienyrittäjien puolue. Kukaan ei tunnu yhteiskunnassamme juurikaan puolustavan pienyrittäjiä, jotka tekevät pitkiä päiviä epävarmuudessa ja pienillä tuloilla.

Uudella Vasemmistoliitolla on tähän parhaat mahdollisuudet. Pätkätyöläisten ja työläisyrittäjien tilannetta voidaan parantaa vain vahvan ay-liikkeen tuella. Olen ilolla pannut merkille sen, että ay-liike haluaa olla kaikkein vahvimpana kansalaisjärjestönä mukana löytämässä ratkaisuja työelämän muutokseen. Mutta ay-liike ei pysty tähän työhön yksi vaan se tarvitsee tuekseen vahvan vasemmistopuolueen.

Uuden Vasemmistoliiton tulee olla järjestelmäkriittinen. Meidän pitää uskaltaa ja pystyä haastamaan se sääntelemätön globaalikapitalismi, joka on ajanut Suomen ja koko Euroopan lamaan. Uuden Vasemmistoliiton pitää olla eurooppalainen ja kansainvälinen, yhdessä muiden sisarpuolueidemme kanssa.

Uuden Vasemmistoliiton pitää olla puolue, joka huomioi aidosti ympäristön ja ilmaston. Uudella Vasemmistoliitolla on mahdollisuus olla se puolue, joka aidosti näkee ekologisuuden ja kapitalismin ristiriidan. Ympäristöstä ja ilmastosta ei voi huolehtia vain luottaen markkinoihin.

Näihin teemoihin Uusi Vasemmistoliitto tarvitsee kannattajiensa asiantuntemuksen ja kansalaisjärjestöjen sekä kansalaisliikkeiden tuen. Uuden Vasemmistoliiton pitää olla kansalaisyhteiskunnan megafoni.

Hyvät toverit,

Haluan puheenjohtajana olla kuunteleva ja keskusteleva. Haluan, että Uusi Vasemmistoliitto on edelläkävijä jäsendemokratian ja kannattajien kuuntelemisen uusissa muodoissa. Haluan nostaa Vasemmistoliiton samalla tavalla yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan kärjeksi, kuten teimme Vasemmistonuorissa vuosituhannen alussa.

Vasemmistoliitto syntyy syvimmän kriisinsä päivinä uudestaan entistä notkeampana, avoimempana ja kuuntelevampana. UUSI VASEMMISTOLIITTO lähtee samalla ajamaan UUTTA TYÖELÄMÄÄ, jossa yrittäjien, pätkätyöläisten ja perinteisten duunarien elämää parannetaan vanhoista asenteista vapaina. Ja kaikkea tekemistä leimaa UUSI ILO - enemmän laulua, kulttuuria ja ylpeyttä vasemmistolaisuudesta.

Uuden Vasemmistoliiton pitää uudistaa politiikan sisältöjä, toimintatapoja ja modernisoida organisaatio. Muhammad Alin sanoin: ”Meidän pitää leijua kuin perhonen, pistää kuin ampiainen.”

]]> Sat, 27 Jun 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9412&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9381&tmp=1
Keskiviikkona oli Korhosen eroilmoituksen jälkeen pakko sulkea puhelin, jotta pystyin valmistautumaan sivistysvaliokunnan ratkaisevaan käsittelyyn. Torstaina yliopistolaista keskusteltiin melkein puolille öin ja lopuksi äänestettiin pykälämuutoksista. Tänään tiistaina toisessa käsittelyssä hylkyesitykseni kaatui äänin 168-16.

Valiokuntatyöskentelyssä ja pykälä-äänestyksissä emme saaneet mitään tukea vihreiltä, jotka aikaisemmin ovat suhtautuneet lakiin kriittisesti. Mukisematta menivät läpi niin maksuttomuudesta luopuminen, vaatimus vähintään 40 prosentin ulkopuolisten osuudesta yliopistojen hallituksissa kuin viroista luopuminen.

Laissa oli paljon myös muita ongelmakohtia, tein parisenkymmentä pykälämuutosesitystä. Edellä mainitut kolme olivat kuitenkin niin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä, että niiden vuoksi Vasemmistoliiton mielestä lakia ei voinut hyväksyä. Valitettavasti loppusuoralla demareiltakin loppui puhti Kimmo Kiljusta lukuun ottamatta.

*

Yliopistolaki oli äärimmäisen tärkeä vääntö. Kyse oli suurista periaatteellisista kysymyksistä: tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä koulutuksen maksuttomuudesta. Sivistysyliopiston ihanteiden sijaan lain taustalla on ajatus yliopistoista eräänlaisina tiedepalveluiden "tuottajina" kansallisen innovaatiostrategian ja muiden politiikka-asiakirjojen tukena. Yliopistoille tuodaan yrityselämästä tuttu johtajavetoinen hallintomalli, tietynlainen akateeminen kapitalismi.

Lain valmistelua on kritisoitu kiireiseksi ja huonoksi. Lausuntokierroksella annettu kriittinen palaute sivuutettiin lähes täysin, eikä opiskelijoiden ja yliopistoissa työskentelevien ääntä kuunneltu.

Valitettavasti sama käytäntö jatkui myös valiokunnassa. Kuulimme lähes sataa asiantuntijaa, mutta heidän sanomallaan ei ollut suurta vaikutusta lakitekstin muotoiluun.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta huomioitiin vain ne kohdat jotka se oli todennut pakollisiksi muuttaa. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan yleinen kriittinen henki ei tarttunut sivistysvaliokuntaan. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta totesi, että ainakin yliopiston johtavan hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta olisi perusteltua säilyttää virkasuhde. Tähän ei sivistysvaliokunnassa kuitenkaan suostuttu.

*

Yliopistoyhteisö yritti vaikuttaa vielä lain sisältöön Opiskelijatoiminnan mielenosoituksessa eduskuntatalon portailla ennen lain ensimmäistä käsittelyä. Mielenosoituksessa kysyttiin otetaanko laki uuteen käsittelyyn, jos vasemmisto nousee ensi vaalien jälkeen hallitukseen.

Valitettavasti muutoksia on vaikea pysäyttää kun ne on kerran aloitettu. Yksittäisiä pykäliä varmasti voitaisiin silloin tarkastella uudelleen, ja ainakin varmistaa se että lain vaikutuksia todella seurataan kriittisesti. Tärkeä olisi myös huolehtia yliopistojen kunnollisesta resurssoinnista. Rahapula on monilla laitoksilla arkipäivää, ja opiskelija/opettaja-suhde häpeällisen huono.

Yliopistolain ympärillä olleessa liikehdinnässä oli positiivista se, että pitkästä aikaa yhteiskunnassa käyntiin kunnollista keskustelua yliopistojen perusarvoista. Yliopistoliikehdintä tempasi mukaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole aikaisemmin pyrkineet aktiivisesti politiikan sisältöihin.

Toivottavasti tämä liikehdintä jatkuu yliopistoilla. Hallituksia valittaessa ja johtosäännöistä päätettäessä yliopistoyhteisön on jatkettava todellisen autonomian puolustamista.

*

Vasemmistoliiton koko vastalause ja pykäläehdotukset löytyvät oheisesta linkistä mietinnön alta vastalauseesta 2:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_5_2009_p.shtml

]]> Tue, 16 Jun 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9381&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9237&tmp=1 Mon, 08 Jun 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9237&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9215&tmp=1
Samaan aikaan, kun toimeentulotuenvarassa eläville ei ole varaa myöntää juurikaan harkinnanvaraista tukea tai sosiaalityöntekijät joutuvat säästämään lyijykynistäkin, on Voutilainen käyttänyt kalustehankintoihin saman verran kuin yksinelävä saa toimeentulotukea 172 kuukaudessa eli reilun 14 vuoden aikana. (Yksinelävän toimeentulotuki 417,45 €/kk).

Jo itse hankinta on pöyristyttävä ja moraaliton, mutta lisäksi se on myös hankintalain vastainen. Nyt Voima-lehti on sinnikkäällä ja kunnioitettavalla journalistisella työllä saanut selville, että Paavo Voutilainen on kaiken lisäksi puhunut muunneltua totuutta asiassa:

http://www.voima.fi/content/view/full/3115?PHPSESSID=9a36f535855a87ce1320f04f44d19cff

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vaatii asian selvittämiseksi pikaisia toimia ja jättikin eilisen valtuuston kokouksen yhteydessä oheisen kirjeen kaupunginhallitukselle vastattavaksi:

Voima-lehden 5/2009 toimittaja Susanna Kuparisen haastattelun mukaan sosiaaliviraston toimitusjohtaja Paavo Voutilainen on antanut puutteellista ja väärää tietoa siitä, miten hänen työhuoneensa kalustehankinta tapahtui.

Sosiaalijohtajan toiminta kalustehankinnassa ja sen jälkipuinnissa ei lehden haastattelujen mukaan noudata kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian eettisiä periaatteita.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kaupunginvaltuustolle annetaan selvitys sosiaalitoimen johtajan toiminnasta tässä hankinnassa ja että kaupunginvaltuusto ryhtyy selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin.

*

Sama meno kuin sosiaaliviraston toimitusjohtajan huoneessa, on ollut vielä räikeämmin käynnissä ilmeisesti valtion kokonaan omistaman Destian (ent. Tielaitos) toimitusjohtajan työhuoneessa. Tämä pakotti toimitusjohtaja Jukka Laaksovirran eroamaan. Mahtaakohan Paavo Voutilainen ottaa mallia?

Destian toimitusjohtaja Laaksovirran eron syynä ovat epäillyt väärinkäytökset. Poliittiseksi asian tekee se, että täysin valtion omistaman yrityksen hallitus oli tietoinen asiasta jo vuosi sitten. Asian suhteen ei ole toimittu mitenkään ennen kuin media kaivoi väärinkäytökset esille.

Jyri Häkämiehen johtama omistajaohjaus on kyllä pahasti tuuliajolla.



*



EDIT (8.6.): Kysyin tänään kaupunginhallituksessa, koska saamme vastauksen kirjeeseen. Kuulemma asiasta on tehty kantelu myös oikeusasiamiehelle ja vastaus tulee samassa yhteydessä heti elokuussa. Nopeampaa toimintaa kuitenkin tarvitaan. Toivottavasti sosiaalilautakunta, jota asiassa on pahiten ukotettu, ottaa asian omalle esityslistalleen kevään viimeisessä kokouksessaan ensi viikon tiistaina 16.6.

]]> Thu, 04 Jun 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9215&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9212&tmp=1
Eurovaaliviikko lähti käyntiin vasemmiston hurjalla vaalivoitolla. Nimittäin Vasemmistoliiton grönlantilainen sisarpuolue Inuiittiyhteisöpuolue - IA kaksinkertaisti kannatuksensa ja sai 43, 7 prosenttia parlamenttivaalien äänistä.  Grönlannin kokoisella itsehallintoalueella tulos saavutettiin 12 457 äänellä.

Grönlannin tulos oli jatkoa Tanskan Sosialistisen Kansanpuolueen menestykselle. SF yli kaksinkertaista viime parlamenttivaaleissa kannatuksensa 13 prosenttiin ja hurjimmat mielipidemittaukset ovat näyttäneet keväällä Vasemmistoliiton sisarpuolueelle jopa yli 20 prosentin kannatusta.

Myös eurovaaleissa vasemmisto on ottamassa vaalivoiton. Euroopan laajuisissa mielipidemittauksissa on ennustettu Yhtyneen Vasemmiston -ryhmän nousevan vihreiden ohi ja saavan noin 50 paikkaa europarlamenttiin. Tätä tulosta siivittävät erityisesti Saksan Die Linken nousu ja myös kova kannatus Hollannissa.

Suomalaisessa mediassa ei ole juurikaan noteerattu vasemmiston etenemistä Euroopassa. Sen sijaan päivä toisensa jälkeen näkee erilaisten ”asiantuntijoiden” arvioita, joiden mukaan Vasemmistoliitolla on suuri riski menettää paikka europarlamentissa. Omituiseksi nämä arviot tekee se, että kaikki edes jollain tavalla validit mielipidetutkimukset kuitenkin ennustavat, että Vasemmistoliitto säilyttää paikkansa.

Näillä ”asiantuntija”näkemyksillä yritetään sellaista mielikuvaa, että vasemmiston kannattajien ei kannata lähteä äänestämään. Ja totta kai paikka on uhattuna, jos tässä onnistutaan.

Demareihin näyttää iskeneen loppumetreillä vaalipaniikki, sillä puolue on viimeisellä viikolla lähtenyt tuttuun tapaan kalastelemaan vasemmiston äänestäjiä.  SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi aamutelevisiossa, että vaaleissa kannattaa äänestää vain joko demareita tai kokoomusta. Hän perusteli väitteensä sillä, että vain kahdella isolla ryhmällä on vaikutusvaltaa parlamentissa.

Tässä asiassa Urpilainen taisi tehdä oman maalin. Yksittäisten suomalaisten meppien vaikutusvalta rakentuu ennen muuta osaamisen ja ahkeruuden varaan. Pienemmässä ryhmässä voi olla itse asiassa enemmän valtaa, siellä pääsee helpommin esille.

*

Olen kiertänyt tilaisuudesta toiseen vauhdittamassa Vasemmistoliiton ehdokkaiden vaalityötä. Tilaisuuksien määrästä voisi melkein kuvitella, että olen itse ehdolla.  On ollut mukavaa tehdä pitkästä aikaa vaalityötä, jossa ei tarvitse puhua itsestään vaan pääsee kehumaan muita.

Tunnelma on selvästi parantunut viimeisen parin viikon aikana. Nyt meidän pitää vain huolehtia siitä, että tämä hyvä fiilis jatkuu vaalipäivään saakka. Vasemmistoliitto saa paikan europarlamentissa, mutta se vaatii sitä, että meidän kannattajat, tukijat ja sympparit eivät usko hölynpölyyn siitä, ettei vasemmistoa kannata äänestää vaan lähtevät aktiivisesti vaaliuurnille.

Sunnuntaina nähdään vaalikopeissa ja ravintola Kaisaniemessä!

]]> Wed, 03 Jun 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9212&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9160&tmp=1
---

AVOIN KIRJE 28.5.2009

Arvoisat kansanedustajat Kari Uotila ja Paavo Arhinmäki,

Olette esittäneet kovanpuolesta kritiikkiä toimimattomuuteeni jalkapalloyhteisössä.  Olette varmasti tarkoin ottaneet taustastani selvää, mutta ehkä jokin kommentti on paikallaan:

Totta on, etten juurikaan ole esiintynyt valokuvattavana kunniavieraskatsomoissa ja ettei minulla ole Englannin valioliigassa nimikkosuosikkia.

Mutta olen hivenen pettynyt, että nollaatte vapaaehtoistoiminnan, joka minun mielestäni taas on kaikkein tärkeintä niin jalkapallossa kuin muussakin kolmannen sektorin toiminnassa.

Kerron pari tarinaa kahdelta vuosikymmeneltä, jolloin toimin Salon Palloilijoissa eri tehtävissä, mm. sihteerinä ja erityisesti juristina talkootyössä.  Niitä olikin:

Perustimme seuran puitteissa Vartiosalpa Oy –nimisen vartiointiliikkeen, joka runsaan 15 vuoden toiminnan jälkeen myytiin kansainväliselle ketjulle kovalla kauppahinnalla.  Liiketoiminnan vuositulos ja sittemmin kauppahinta olivat suuri helpotus seuran taloudelle.

Olin myös perustamassa myös junioritoimintaa tukevaa Salon Palloilun Tuki ry:tä, joka osti kaupungin liepeiltä maa-alueen, jolle rakennettiin täysimittainen jalkapallokenttä ja muutaman sadan neliön suuruinen päärakennus, jonka vuokraamisesta saaduilla tuloilla hommaa pyöritettiin.  Sanomattakin kait on selvää, että puuhamiehinä takasimme rakentamiseen tarvittavat lainat, jotka eivät olleet vähäisiä. Kun päärakennus sittemmin hyvällä hinnalla myytiin, varat jäivät käytettäväksi jalkapallon junioritoimintaan.  Salossa on tällä hetkellä noin 1000 jalkapallojunioria.

Näissä tarinoissa minun osuuteni oli kyllä vaatimatonta verrattuna moniin muihin, mutta periaatteena oli, että kukin teki mitä osasi. Minä paperihommia.

Arvostuksemme taitavat olla kovin erilaisia.  Noissa talkoopuuhissa olen nähnyt lukemattomia äitejä ja isiä, naisia ja miehiä, jotka antaumuksella tekevät tuollaista hiljaista taustatyötä ja monet heistä ottavat lisäksi melkoisia henkilökohtaisia taloudellisia riskejä.  Se on nuoriso- ja liikuntakasvatusta parhaimmillaan.  Kunnianosoitus heille!  - Toivon, että sieltä VIP-katsomostakin voidaan  tähän yhtyä.

Ystävällisin jalkapalloterveisin,

Sauli Niinistö

---

Tässä taas minun vastaukseni puhemiehelle:

Hei Sauli,

Kiitos kirjeestäsi. On mielestäni arvokasta, että olet ollut mukana järjestötoiminnassa hankkimassa taloudellisia mahdollisuuksia juniorijalkapallolle. Arvostan sitä - jokainen meistä, joka tekee erilaisia talkootöitä, tekee oman tärkeän osansa seurojen toimintamahdollisuuksien eteen. Taas kesällä tulen itsekin auttamaan vanhoja junioriseurojani vapaaehtoistyössä.

Itse olen pelannut jalkapalloa yli 20 vuotta korkeimmillaan nuorten mestaruussarjassa ja miesten 2. divisioonassa. Olen lisäksi auttanut jonkin verran junnujen valmentamisessa, kun minulla oli vielä aikaa siihen. Edelleen käytän suurimman osan vapaa-ajastani jalkapallon pelaamiseen ja seuraamiseen.

Kovana jalkapalloihmisenä koen, että minulla on oikeus kertoa, mitä itse odotan Palloliiton puheenjohtajalta. Minusta on itsestään selvää, että uuden puheenjohtajan pitää olla intohimoinen jalkapalloihminen ja hänellä tulee olla hyvä jalkapallon tuntemus. Ennen muuta odotan kaikilta puheenjohtajaehdokkailta ohjelmaa tai visiota siitä, miten suomalaista jalkapalloa pitää kehittää, erityisesti junnufudista.

Olen toki huomannut, että joillakin on haluja saada liitolle pikemminkin mahdollisimman näkyvä keulakuva kuin varsinainen jalkapalloihminen. Minusta tämä ei ole tarpeellista, mutta meillähän on tietenkin aina oikeus erilaisiin näkemyksiin.

Kun istuntotauko alkaa parin viikon päästä, toivottavasti sinulla on aikaa tulla katsomaan alasarjojen ja junnujen pelejä. Kierrän niissä kesällä polkupyörällä, sinä voisit toki tulla vaikka rullaluistimilla. Niissä ei ole kyllä vip-katsomoita, usein katsomoita ei ole ollenkaan. Lupaan tarjota kahvit ja munkin, jos tapaamme suomalaisen suosikkiseurani Käpylän Pallon 2. divisioonan pelissä.

Jalkapalloterveisin,

Paavo Arhinmäki]]> Fri, 29 May 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9160&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9123&tmp=1
Luulen ymmärtäväni, miksi Niinistö on valmis Palloliiton johtoon. Ovathan Urho Kekkosesta lähtien isot poliitikot olleet myös urheilujohtajia. Yli 100 000 rekisteröityä pelaajaa ja maailman suosituin laji. Kyllä jalkapalloliiton johtaminen olisi poliitikolle sulka hattuun, onhan kyseessä kuningaslaji.

Mutta miksi jalkapalloihmiset haluaisivat Sauli Niinistön puheenjohtajakseen? Mies joka on vastustanut liikuntapaikkoihin panostamista, koska puihin voi kiipeillä. Mies joka on profiloitunut rullaluistelijana, mutta tuskin edes tuntee jalkapallon sääntöjä. Tosin joku väitti Niinistön kerran maininneen jalkapallon jossakin yhteydessä.

Jalkapallo on maailman käytetyin ja toimivin small talk. Olisihan se surkuhupaisaa, jos Suomen jalkapalloliiton puheenjohtaja ei osaisi tätä small talkia.

Palloliiton puheenjohtajaa eivät valitse ruohonjuuritason jalkapalloihmiset, jotka päivästä toiseen täyttävät junnujen vesipulloja ja valmentavat pöllyävien hiekkakenttien laidalla. Palloliiton johdon valitsee varsin pieni joukko järjestöjyriä.

Itselläni on pieni kokemus Palloliiton päätöksentekokulttuurista. Olen ollut yhden kerran Helsingin piirin kokouksessa, jossa äänestettiin mm. liittokokousedustajista. Paikalla oli toki aktiivisia ja tuttuja kasvoja kenttienn laidoilta itse fudiksen parista, mutta myös joukko sellaisten seurojen edustajia, joiden toiminta taisi tapahtua enemmän pöytälaatikossa kuin fudiskentällä.

Nyt tämä joukko ilmeisesti on sitä mieltä, että jalkapallon kannalta on parasta saada johtoon mahdollisimman tunnetut kasvot, joiden avulla saadaan julkisuutta lajille Suomessa ja ehkä sitä kautta myös sponsorieuroja. Joidenkin mielestä on varmasti myös hyvä, että puheenjohtaja ei tunne lajia, jotta käytännön asioissa valta valuu entistä enemmän toimiston asiantuntijoille.

Olen varmasti idealisti, mutta minusta Niinistön valinta puheenjohtajaksi on huono vitsi. Kyllä kuningaslajin ihmisillä pitää olla niin paljon itsekunnioitusta, että he valitsevat keulakuvakseen puheenjohtajan, joka tuntee jalkapallon ja suhtautuu lajiin intohimoisesti.

]]> Fri, 22 May 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9123&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9085&tmp=1 Wed, 13 May 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9085&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9040&tmp=1
Olen siitä lähtien, kun Kulosaaren melumuurin tilattu graffiti-taideteos tuhottiin, taistellut Helsingissä toisenlaisen katutaidepolitiikan puolesta. Lähes kymmenen vuoden työ tuotti tulosta viime syksynä, kun kaupunginvaltuusto luopui nollatoleranssista.

Kaikessa hiljaisuudessa kevään aikana on edistetty projektia saada Helsinkiin ensimmäinen laillinen graffiti-seinä. Tänään se on julkista. Suvilahdessa voi maalata graffiteja ilman kiinnijäämisen, vankeustuomioiden ja valtavien korvausten pelkoa ensi viikon lauantaista lähtien!

Ohessa tänään julkisuuteen lähetetty tiedote asiasta:

100 metriä graffitiaitaa - Suvilahti 100 vuotta

Helsingin Suvilahdessa avataan lauantaina 16.5. kaikille kaupunkilaisille avoin graffitiaita. Samalla käynnistyvät entisen energiantuotantoalueen 100-vuotisjuhlat. Sähkövoimalaitoksen avajaisia vietettiin kesällä 1909. Nykyisin Suvilahtea hallinnoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja alueesta rakentuu tulevien vuosien kuluessa kulttuurikeskus. Kesällä Suvilahdessa on useita tapahtumia, jotka liittyvät Suvilahti 100 vuotta -kokonaisuuteen.

Graffitiaidan avajaispäivänä 16.5. maalaamaan on kutsuttu joukko graffititaiteilijoita, jotka aloittavat työnsä kello 12. Avajaistilaisuuden jälkeen aitaa maalaamaan saa tulla kuka tahansa kesän aikana omilla maaleillaan. Aitaa maalataan myös kuratoidusti tapahtumissa, joiden aikataulusta ilmoitetaan myöhemmin. Suvilahden www-sivuilla voi kesän aikana seurata aidan elämää. Graffitien tekijät ja Suvilahden tapahtumien kävijät voivat lähettää nettiin valokuvia ja videoklippejä töistä.

Graffitiaita on noin 100 metriä pitkä ja se on tehty vanerista alueen eteläisen aidan päälle. Kyseessä on kokeiluaita, joka puretaan syyskuun alussa, kun alueella alkavat maaperän puhdistustyöt. Uusi pysyvä graffitiaita rakennetaan kesäksi 2010, mikäli graffitimaalaus sujuu kesän 2009 aikana onnistuneesti ja Suvilahden rakennusten seinät säilyvät puhtaina.

Suvilahti juhlii tänä kesänä entisen energiantuotantoalueen 100-vuotista historiaa. Helsingin ensimmäiselle varsinaiselle teollisuusalueelle Sörnäisiin rakennettiin vuonna 1909 sähkövoimalaitos, joka on savupiippuineen edelleen alueen näkyvin maamerkki. Kaasulaitos valmistui vuonna 1910. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Kesällä Suvilahdessa järjestetään useita ulkoilmatapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä, jotka liittyvät Suvilahti 100 vuotta -kokonaisuuteen. Suurimpia tapahtumia ovat Basso Festivaali 6.6., Pitkä kuuma kesä -konsertit 27.-28.6., Kraftwerkin konsertti 13.8. ja Flow Festival 13.-16.8. Suvilahden Taiteiden yötä vietetään 21.8. Kesän 2008 suosittu Cafe Aaltopeltikin aukeaa heti, kun se on saanut ympäristöviranomaisten luvat toimintaansa.

Ajantasainen listaus tapahtumista ja Suvilahden toimijoista löytyy 13.5. lähtien osoitteesta www.suvilahti.fi. Sivuilla näkyy 16.5. alkaen livekuvaa graffitiaidasta sekä Flickr-kuvia ja Vimeo-videoita, jotka on tagattu sanalla "Suvilahti".

Lisätietoa KOY Kaapelitalon Suvilahti-projektista ja graffitiaidasta: Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula, stuba.nikula@kaapelitehdas.fi

, 040 555 5540

Lisätietoa graffitimaalauksen poliittisesta historiasta Helsingissä: Paavo Arhinmäki, paavo.arhinmaki@eduskunta.fi,

Lisätietoa graffitikulttuurin taidekasvatuksellisesta tutkimuksesta: Piritta Malinen, piritta.malinen@hameenlinna.fi, 040 744 8898

http://arted.uiah.fi/synnyt/pdf/4_2008/malinen.pdf

=

http://www.taik.fi/images/stories/Tutkimusinstituutti/WorkingPapers/F36.pdf

Kiinteistö oy Kaapelitalo on Helsingin kaupungin omistama yhtiö, jonka tehtävä on tarjota työ- ja toimitiloja taiteen, kulttuurin, käsityön ja niitä tukevien liiketoimintojen tarpeisiin. Yhtiö omistaa Kaapelitehtaan ja Suvilahden vanhojen teollisuusympäristöjen kiinteistöt ja kehittää niiden toimintaa peruskorjaamalla ja vuokraamalla tiloja. Yhtiö toimii tulorahoitteisesti keräämillään vuokratuloilla.

]]> Mon, 04 May 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9040&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=9029&tmp=1
En niinkään kaipaa varsinaista vappuhulinaa, mutta mielelläni olisin osallistunut murrostorstai-mielenosoitukseen. Elinkeinoelämän Keskusliiton edustalla oli arviolta 1000 mielenosoittajaa. Toivottavasti tämä on merkki uuden liikkeen noususta.

Enemmänkin kaipaan vappupäivää ja Hakaniemen toria. Tänä vuonna oli ollut pelkästään marssilla 3000 ihmistä. Paljon tuttuja ja tärkeitä ihmisiä, joita näkee harvoin, mutta aina Hakaniemessä. Mutta kohta kymmeneen vuoteen ei ole ollut tätä mahdollisuutta.

Paitsi viime vuonna, jolloin pääsin ensimmäistä kertaa puhumaan OMIENI eteen Hakaniemen torille. Täytyy myöntää, että silmät olivat vähän kosteana juuri ennen sitä hetkeä, kun sain ensimmäistä kertaa nousta Helsingin vappujuhlassa puhujalavalle.

Olin tänä vuonna puhumassa Porissa ja Kokemäellä. Porissa oli hieno tunnelma. Marssille osallistui arviolta 300-400 ihmistä ja läpi kaupungin kulkenut marssi oli komea näky. Eetunaukio oli ääriään myöten täynnä.

Satakunnan Vasemmistonuoret olivat järjestäneet mukavan yllätyksen. Aloittaessani puheen levitettiin puhujalavan eteen iso banderolli. Yritin puhuessani kuikuilla sen läpi tekstiä. Jossain vaiheessa sain selvää siitä. ”Paavo puheenjohtajaksi!” oli banderollin viesti.

Puheen jälkeen piraateiksi pukeutuneet vasemmistonuoret luovuttivat vielä itse tehdyn puheenjohtajan nuijan, upea hetki ja hieno lahja. Toivottavasti nuijalle tulee myös käyttöä.

*

Vapusta lähti liikkeelle ilmeisesti myös eurovaalikampanjat todenteolla. Muita puolueita ei ole alkuvuodesta juurikaan näkynyt Hakaniemen sunnuntaimarkkinoilla. Tänään lähes jokaisella puolueella oli oma kampanjatelttansa.

Perussuomalaiset on valinnut laman keskellä erikoisen kampanjointimetodin. Torikansa joutui väistelemään tieltä, kun Perussuomalaisten punainen kampanja-Ferrari ajoi läpi torin.

Tuskin edes Kokoomuksen öky-siivelle tulisi tällainen mieleen. Tai ainakaan he eivät kehtaisi tulla pyörimään punaisella Ferrarilla Hakaniemen torille.

Perussuomalaiset tekevät sen itse.

]]> Sun, 03 May 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=9029&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=8687&tmp=1
Oikeuslaitos on selvästikin informaatioteknologiaan liittyvissä asioissa yhtä pihalla kuin eduskuntakin. Langattomien verkkojen käyttö on syytä tehdä nyt lainsäädännössä kerralla selväksi. Kyse on kuitenkin digitaalisesta jokamiehenoikeudesta. Oman verkkonsa saa helposti suojattua, jos haluaa pitää vierailijat poissa. Monet sen sijaan haluavat jättää verkkonsa avoimeksi.

Tein asiasta uuden kirjallisen kysymyksen, se löytyy täältä:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_267_2009_p.shtml]]> Tue, 31 Mar 2009 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=8687&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=8654&tmp=1
Puoluevaltuuston ykkösasiana ovat kesäkuun eurovaalit. Olen todella iloinen, että kansanedustaja Annika Lapintie asettui ehdolle eurovaaleissa. Vasemmistoliitto tarvitsee punavihreitä kansainvälisiä ehdokkaita. Suomen vasemmiston kannalta on äärimmäisen tärkeää, että säilytämme paikan europarlamentissa.

Korostin vasemmiston kansainvälisyyttä ja eurooppalaisuutta omassa puheessani. Puheeni loppuosaa tulkittiin niin, että asetuin ehdolle Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi ensi vuoden puoluekokouksessa. Toivottavasti tämä laukaisee käyntiin keskustelun puolueen tulevaisuudesta ja nostaa esiin uusia ehdokkaita. Ja antaa myös intoa eurovaalityöhön.

Puoluevaltuustopuheeni löytyy oheisesta linkistä:

http://www.punajuuri.net/?id=8653&tmp=3

]]> Sat, 28 Mar 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=8654&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=7860&tmp=1
Oppositiolla, ammattiyhdistysliikkeellä ja kansalaisyhteiskunnalla on valtaa, jos pystymme luomaan riittävän vahvan paineen hallitukselle. Vanhuuseläkeiän alarajan nostamisen ja eläkkeiden tosiasiallisen leikkaamisen kaataminen oli tästä osoitus. Me pakotimme hallituksen perääntymään. Tällaista liikehdintää on jo odotettukin.

En tiedä koska hallitus on viimeksi voitettu välikysymyksessä, mutta nyt se asian osalta tapahtui, vaikka hallitus perjantain äänestyksessä pysyykin pystyssä. Tosin voitto voi olla lyhytaikainen. Välikysymyskeskustelu oli hetkittäin absurdia. Pääministeri Matti Vanhanen osoitti ylimielisyyttä eduskuntaa kohtaan eikä suostunut myöntämään, että hallitus joutui perumaan päätöksensä.

Vanhaselta kysyttiin uudestaan ja uudestaan, onko hallitus sitoutunut hautaamaan vanhuuseläkeiän noston lopullisesti. Tähän ei saatu selvää vastausta vaan ainoastaan kryptistä sopimusteknistä jargoniaa. Hallitus ei ole siis haudannut ajatusta eläkeiän nostosta lopullisesti.

*

Kaikki jakavat näkemyksen siitä, että eläkkeelle siirtymistä pitäisi pystyä myöhentämään. Eläkeiän alarajan nosto on kuitenkin tähän epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen tapa. Pelkkä eläkeikä ei huomioi työuran pituutta eikä työn rasittavuutta. Esimerkiksi monella kuusikymppisellä rakennustyöläisellä, siivoojalla tai vaikkapa sairaanhoitajalla eivät olkapäät tai polvet yksinkertaisesti kestä enää raskasta työtä.

Raskaan työn raatajat voivat myös monesti tehdä itse asiassa pidemmän työuran kuin ne työnsankarit, jotka jaksavat 68-vuotiaiksi.

Vasemmiston pitää puolustaa yksilöiden oikeuksia. Eläkkeissä pitää huomioida yksilöiden jaksaminen. Mekaaninen eläkeiän korottaminen tehtäisiin työntekijöiden terveyden kustannuksella. Ihmisillä pitää olla oikeus päästä terveinä eläkkeelle.

*

Eläkeasiassa on yritetty virittää myös sukupolvikapinaa. Meitä nuoria kansanedustajia on yritetty saada barrikadeille taistelemaan sitä vastaan, että joudumme maksamaan entistä suuremman osan eläkkeistä. Jos eläkeiän nostosta tehdään vain sukupolvikysymys, pannaan pienituloinen toista pienituloista vastaan.

Oli maksajasukupolvi kuka tahansa, pitää eläkkeen olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Esimerkiksi tällä hetkellä keskimääräinen eläke on tuhannen euron luokkaa ja sitä ei voi pitää kovin korkeana. Toki isoimpia eläkkeitä voidaan alkaa leikkaamaan.

Taistelussa mekaanista eläkeiännostoa vastaan on kysymys myös pätkätyösukupolven puolustamisesta. Jos nyt avaamme oven eläkeiän korottamiselle, kuka uskoo meidän sukupolvemme pääsevän vanhuuseläkkeelle edes 70-vuotiaina? Tosin nykyisellä työtahdilla voi kysyä, kuinka moni edes jaksaa sinne seitsemänkymppiseksi asti.

*

On tärkeää, että ihmiset jaksavat ja viihtyvät pidempään työelämässä. Nopeammin työuraan päästään kiinni, jos opintorahan taso mahdollistaa täyspäiväisen opiskelun. Toisaalta työelämässä viihdytään paljon vanhemmaksi, jos työntekijöitä ei imetä liian työllä kuiviin, ihmisien ei tarvitse elää työttömyysuhan varjossa ja työpaikoilla tarjotaan myös jatkuvaa koulutusta.

Jos tavoite on eläkeleikkausten sijaan aidosti pidentää työuria, tuloksia saadaan vain työelämää parantamalla. 





*



Illalla valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi A-Plus-ohjelmassa: "tällä hetkellä näyttää, että emme selviä ilman veronkorotuksia tai menoleikkauksia".



Aivan uskomatonta puhetta, kun juuri aikaisemmin päivällä eduskunta äänesti Kela-maksujen poistosta. Kataisen esityksestä siirrettiin vuosittain miljardi euroa perusturvasta pääomavaltaisille yrityksille.



Ennen Kela-maksujen poistoa hallitus antoi hyvätuloisille veronalennukset, jotka ovat miljardiluokkaa. Nyt sitten ollaan leikkaamassa. Tätä on porvaripolitiikka.

]]> Wed, 11 Mar 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=7860&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=7438&tmp=1


Moni on ihmetellyt, missä olin Lex Nokiasta äänestettäessä. Olen ollut yhdessä kahdeksan muun kansanedustajan kanssa koko viikon Englannissa sivistysvaliokunnan työmatkalla. Alunperin Lex Nokiasta piti äänestää jo paljon aikaisemmin. Todella harmillista, että näin iso äänestys osui viikolle, jolla ainakin kaksi valiokuntaa oli työmatkalla.

*



Luulen, että minulla on jossain laatikossa tallessa vielä Iltasanomien lööppi edellisen laman ajalta. Lööpissä on kuva Senaatintorilta mielensoittajan kyltistä, johon on piirretty keskisormi ja kirjoitettu vapaasti muistellen teksti: ”Aho diggaa Viinasta, me ei!”

Silloin porvarihallitusta kutsuttiin vielä reilusti porvarihallitukseksi. Mutta nyt kun kokoomuskin on työväenpuolue ja hallituksen julkikuvaa on pehmennetty Vihreällä liitolla, porvarihallitus onkin tällä kertaa sinivihreä hallitus. Kun tänä päivänä ei ole enää selkeärajaista porvaristoa tai työläisiä ehkäpä erityisesti Jyrki Kataisen rakastama hallituksen nimi on itse asiassa hyvin osuva.

Kun sinisen ja vihreän yhdistää, syntyy sinilevää. Sinilevä on haisevaa ja myrkyllistä. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin myös hallituksen politiikkaa. Viimeiset muutama viikko ovat näyttäneet, että hallituksen politiikka haisee ja se on myrkkyä mm. perusoikeuksille, työtätekeville ihmisille ja tieteen vapaudelle. Värillä on ollut väliä.

Hallituksen läpi ajamassa Lex Nokiassa yhden yrityksen tahto laitettiin kansalaisten perusoikeuksien edelle. Seuraavaksi yliopistoyhteisöltä ollaan viemässä autonomia tuomalla ulkopuolinen enemmistö yliopistojen hallituksiin (Pieni hallitukselle ikävä huomio sivistysvaliokunnan matkalta: Englannin kahden huippuyliopiston Oxfordin ja Cambridgen hallituksissa on vain pari marginaalista ulkopuolista jäsentä).

Ja kaiken kukkuraksi hallitus on nostamassa eläkeikää kahdella vuodella ja samaan aikaan poistamassa pääomavaltaisten yritysten noin 800 miljoonan euron kansaneläkemaksut. Molemmat ovat suoria puhalluksia tavallisilta työtätekeviltä ihmisiltä.

Vasemmistossa ja ammattiyhdistysliikkeessä on viimein laajasti herätty siihen, että poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen pitää olla vastavoima sinilevä-politiikalle. Mutta yksin meidän voima ei riitä. Nyt tarvitaan ennen muuta kaikkien ihmisten aktiivisuutta.

Mielenosoitukset, lakot ja ulosmarssit eivät ole menettäneet tehoaan vaikka niitä on viime vuosina aivan liian säästeliäästi eteenkin ay-liikkeen demarijohto halunnut käyttää. Nyt tarvitaan tällaista kansalaisliikehdintää hallituksen politiikkaa vastaan. Vasemmistoliitto haluaa olla mukana näissä liikkeissä.

Ps. Valitettavasti Lex Nokiassa kävi juuri niin kuin blogissani kuukausi sitten arvioin: ” Veikkaan, että kahdelle tai maksimissaan kolmelle vihreälle kansanedustajalle annetaan lupa äänestää lakia vastaan. Samaan aikaan muut vihreät kuitenkin turvaavat lain läpimenon. Hallitusyhteistyötä ei kannata edes perustuslain nimissä horjuttaa, mutta taitavalla julkisuuspelillä voi kyllä saada sankarin aseman.”

]]> Thu, 05 Mar 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=7438&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=6581&tmp=1
Olin valmistautumassa juuri kysymään opetusministeri Henna Virkkuselta (kok.) yliopistolakiuudistuksesta, kun puhelimeeni tuli tekstiviestillä tieto hallintorakennuksen valtaamisesta. Tämän uutisen tietenkin kerroin heti puheenvuoroni alussa ja oikealta kuuluneesta mölinästä olin ainakin erottavanani Ben Zyskowiczin (kok.) epäuskoisen ”Oho!”-huudon.

Kyselytunnin jälkeen menin käymään vallatulla hallintorakennuksella. Sinne toivottiin tuliaiseksi elintarvikkeita. Poiminkin matkalla mukaan kassillisen reissumiehiä, juustoa ja reilun kaupan kahvia.

Hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa kävi ilmi, kuinka vieraantuneita kaltaiseni pukuäijät ovat opiskelijamaailmasta. Heti kysyttiin, toinko kaljaa. Olisi tietenkin pitänyt ymmärtää, että elintarvikkeet opiskelijavaltauksessa ovat pikemminkin ohrapirtelöä kuin ruisleipää.

*

Youtubeen on jo löytänyt tiensä eilinen keskustelu, jossa haastoin hallitusta yliopistolakiuudistuksesta. Erityisesti huomiota kiinnittää ministeri Virkkusen puheenvuorossa kohta, jossa hän väittää, etten voi tuntea yliopistolakiuudistusta, koska se annettiin vasta samana päivänä.

Jos näin on, myöntää Virkkunen, että laki on valmisteltu niin salassa, ettei sitä voi tuntea. Pikemminkin kommentti taitaa kuitenkin kuvastaa yliopistolain valmistelutapaa, jossa kyllä lakiesityksestä pyydettiin lausuntoja ja yliopistoyhteisöä kuultiin, mutta ei kuunneltu.

Oheisesta linkistä löytyy Vasemmistoliiton antama lausunto laista, jota ei kuitenkaan huomioitu itse valmistelussa:

http://www.vasemmistoliitto.fi/politiikka/kannanotot/kannanotot_2008/fi_FI/1235049833834/

Tästä linkistä löytyy minun ja ministeri Virkkusen sanailu yliopistolakiuudistuksesta eilisellä kyselytunnilla:

http://www.youtube.com/watch?v=1iMZEVRChVM

]]> Fri, 20 Feb 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=6581&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=6404&tmp=1  
Uusi ulkomaalaislaki on herättänyt kovasti tunteita. Sitä on varsinkin netissä vastustettu paljolti paikkaansa pitämättömillä väitteillä. Hallintovaliokunnan esitys ei dramaattisesti muuta Suomen ulkomaalaispolitiikan linjaa.
 
Suurin ja merkittävin muutos laissa on se, että jatkossa luovutaan niin sanotusta B-lupakäytännöstä. Tähän asti lainsäädäntö on pakottanut tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuvat työttömyyteen, koska B-lupalaisilla ei ole ollut oikeutta työntekoon. Nyt heille annetaan mahdollisuus tehdä työtä.
 
Perussuomalaiset hyökkäsivät vahvasti ulkomaalaislakia vastaan ja esittävät sen hylkäämistä. Tämä on minusta käsittämätöntä, sillä hylkäämällä lain säilytetään tilanne, jossa tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuvat eivät pääsisi edelleenkään tekemään töitä. Perussuomalaiset siis vastustavat sitä, että maahanmuuttajat voisivat tehdä töitä, elättää itsensä ja maksaa veronsa Suomeen!
 
Perussuomalaisten esittämällä kritiikillä lakia kohtaan olisi jotain pohjaa, jos he olisivat tehneet lakiesitykseen pykälämuutoksia eli olisivat yrittäneet muuttaa lakia haluamaansa suuntaan. Tätä he eivät toki ole viitsineet tehdä, kuten tapana on. Näin perussuomalaisten ”maahanmuuttokriittisyydestä” käteen jää vain se, että osan maahanmuuttajien ei pitäisi jatkossakaan saada tehdä töitä.
 
Mutta tätä mieltä perussuomalaiset kai ovat, sillä puolueen 1. varapuheenjohtaja kansanedustaja Pentti Oinonen totesi tänään eduskunnassa: ”Suomessa eletään laman kourissa, työttömiä tulee satoja päivittäin. Kuinka on mahdollista, että tänne laman keskelle yhä kiihtyvällä vauhdilla rahdataan turvapaikanhakijoita sosiaalitoimiston asiakkaiksi? Toki siellä on tänä päivänä yhä kiihtyvällä vauhdilla myös suomalaisia. Minusta olisi mielekästä, että turvataan suomalaisille jokapäiväinen leipä, ja sitten kun on ajat paremmat, katsotaan asia uudelleen turvapaikanhakijoiden suhteen.”]]> Tue, 17 Feb 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=6404&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=5344&tmp=1
Oppositiojohtajien elvytyskeskustelussa Helsingissä puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja kansanedustaja Paavo Arhinmäki esitti kolmen kohdan ekologista ja sosiaalista elvytystä. Arhinmäki muistuttaa, että monet taloustutkijat ovat vasemmiston lisäksi voimakkaasti kritisoineet hallituksen elvytystoimia.

Esitetyt elvytystoimet ovat paitsi hitaita ja riittämättömiä, myös väärin suunnattuja. Yleisesti nähdään, että valtion menolisäykset elvyttäisivät tehokkaammin kuin esim. verojen alentaminen tai työnantajien Kela-maksujen poistaminen. Arhinmäen mukaan elvytykseen vedoten ajetaan ideologista politiikkaa, jolla ei pystytä estämään lamaa.

Hallitus on laskenut elvytyspakettiinsa toimia, joilla ei todellisuudessa taistella tehokkaasti lamaa vastaan.

- Työnantajien Kela-maksujen poisto on elinkeinoelämän pitkään havittelema miljardisiirto pienituloisilta pääomavaltaisille yrityksille. Kela-maksun poisto ei luo suoraan yhtään työpaikkaa, vaikka valtiovarainministeri Jyrki Katainen pitkin syksyä vaati nimenomaan tehokkuutta elvytyseurojen ja työpaikkojen välille.

- Hyvätuloisille suunnatut veronalennukset on sovittu talouden nousukauden aikana ja niiden mainostaminen uutena elvytyksenä on sumutusta, Arhinmäki totesi.

Paavo Arhinmäki esitti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kolmen kohdan pikaista elvytysohjelmaa:

1. Perusturvaa pitää parantaa

- Suurituloisten veronkevennysten sijaan pitää korottaa perusturvan tasoa. Tarvitaan korkeampaa työmarkkinatuen tasoa, parannuksia pienimpiin eläkkeisiin ja helpotusta lapsiperheiden asemaan. Toimeentulotuen minimitasoa on nostettava.

- Kotimainen kysyntä pitää turvata. Hallituksen kaavailemat hyvätuloisten veronalennukset eivät palaudu kotimaahan vaan suuntautuvat säästämiseen ja ulkomaanmatkoihin. Pienituloinen sen sijaan käyttäisi jokaisen ylimääräisenkin euron täällä kotimarkkinoilla.

- Myös peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää elvytystä. Olisiko nyt vihdoin aika satsata pitkään yksityisten lääkäriasemien varjossa näivettyneiden terveyskeskusten ongelmien ratkomiseen ja kehittämiseen?

2. Vuokra-asuntojen rakentaminen vauhtiin

- Nyt on loistava hetki laittaa rakennusmiehet hommiin ja valtion voimin rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista esimerkiksi Helsingissä on huutava pula.

- Helsingin vuokra-asuntotilanne on nyt huonompi kuin kertaakaan 2000-luvulla ja ihmiset joutuvat jonottamaan asuntoa vuosikausia. Lähes 19 000 asunnonhakijasta noin puolet on kiireellisiä tapauksia: asunnottomia, häätöuhan alla olevia, erittäin ahtaasti asuvia ja vastoin tahtoaan vanhempien luona asuvia.

- Valtion pitää suoraa rahoittaa ja lainoittaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.

3. Investointeja joukkoliikenteeseen ja kestävään energiatuotantoon

- Sen sijaan, että elvytyksen nimissä kilpaillaan nyt erilaisilla tiehankkeilla ja lisätään siinä samalla tulevaisuuden yksityisautoilua, vasemmistolainen elvytyspolitiikka joukkoliikenteen kehittämisestä ja siihen investoimisesta.

- Uusien moottoriteiden sijaan Suomi tarvitsee lisää nopeita rautateitä, jotta julkisesta ekologisesti kestävästä raideliikenteestä saataisiin oikeasti kilpailukykyinen, helppo ja houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle.

- Uusien rautatiehankkeiden ja perusparannuksen lisäksi pitää löytyä investointitukia myös kaupunkiliikenteeseen. Valtion pitäisi tukea esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja Turun uuden raitiotieverkon rakentamista.

- Elvytys pitää nähdä mahdollisuutena panostaa uusiutuviin ja kotimaisiin työllistäviin energiamuotoihin. Samalla elvytys toimissa pitää laittaa panostusta ympäristötöihin, esimerkiksi soiden ennallistamiseen.

]]> Tue, 10 Feb 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=5344&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4879&tmp=1
Vasemmistoliiton kannan laista lausui puolueemme puheenjohtaja Martti Korhonen. Se on yksiselitteinen: Vasemmistoliitto vastustaa kyseistä perustuslakia rikkovaa lakiehdotusta ja kannattaa sen hylkyä. (Tarkempia perusteluja siitä, miksi vastustamme Lex Nokiaa löytyy mm. aikaisemmasta blogimerkinnästäni.)

Mielenosoituksessa muut hallituspuolueiden edustajat saivat huutia, mutta vihreiden kansanedustajat, joista paikalla olivat Johanna Sumuvuori, Ville Niinistö sekä Jyrki Kasvi, paistattelivat suosiossa. He laskeutuivat eduskunnan rappusia kansan eteen aplodien saattelemana.

Vaikka Johanna Sumuvuori käytti vihreiden varapuheenjohtajana puheenvuoron, jossa lakiehdotusta vastustettiin jyrkästi, totuus on kuitenkin se, että hänen kannanottonsa ei edusta vihreiden yhtenäistä kantaa asiaan.

Vihreät surffaavat Lex Nokia -asiassa kahdella eri kaistalla. Puolueella on tässä asiassa ns. sankarikansanedustajansa, jotka vastustavat lakiesitystä, mutta lakiesityksen taustalta löytyy myös kovanluokan kannattajia. Mm. oikeusministeri Tuija Braxille sekä vihreiden johtoon pyrkivälle Anni Sinnemäelle Lex Nokia näyttäisi kelpaavan.

Teknovihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi vetoaa blogissaan oppositioon Lex Nokian kaatamiseksi: ”On opposition yhtenäisyydestä kiinni, meneekö Lex Nokia läpi vai ei.” Nyt kun Vasemmistoliitto, SDP ja Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet vastustavansa lakiehdotusta, niin eiköhän se kuitenkin ole pitkälti nimenomaan vihreiden yhtenäisyydestä kiinni, saadaanko lakiesitys kaadettua.

Veikkaan, että kahdelle tai maksimissaan kolmelle vihreälle kansanedustajalle annetaan lupa äänestää lakia vastaan. Samaan aikaan muut vihreät kuitenkin turvaavat lain läpimenon. Hallitusyhteistyötä ei kannata edes perustuslain nimissä horjuttaa, mutta taitavalla julkisuuspelillä voi kyllä saada sankarin aseman.

Tästä tilanteesta tulee väistämättä mieleen, kun viime vaalikaudella Lex Karpelassa eli tekijänoikeuslaissa päätettäessä suuri enemmistö vihreistä kansanedustajista äänesti lain puolesta (oppositiossa), mutta siitä huolimatta monelle jäi kuva, että nimenomaan vihreät olisivat vastustaneet lakia.

Toivon tietenkin olevani väärässä ja näkeväni vihreät vasemmiston yhteisrintamassa kaatamassa Lex Nokiaa.

]]> Fri, 06 Feb 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4879&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4826&tmp=1
Teksti: PAAVO ARHINMÄKI, Reykjavik

Reykjavikin kadut ovat rauhoittuneet viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Parlamenttitalon edessä olevalla torilla lapset rakentavat lumiukkoa. Ainoastaan parlamentin rikkinäiset ikkunat enää muistuttavat siitä, että paikka oli täydellinen taistelutanner vielä jokin aika sitten.

Talouskriisi ja epäluottamus poliitikkoihin ajoivat kansan kaduille. Parhaimmillaan mielenosoituksiin osallistui arviolta 10 000 ihmistä. Se on käsittämättömän suuri luku. Islannissa asuu 320 000 ihmistä eli mielenosoituksissa oli kolme prosenttia koko kansasta.

Mielenosoitukset riistäytyivät ajoittain mellakoiksi, jotka nekin ovat täysin vieraita Islannille. Parlamenttitaloa kivitettiin, pääministerin auto yritettiin kaataa ja kokkoja poltettiin. Poliisi joutui kaivamaan aikoinaan Nato-kokousta varten hankitut mellakkavarusteet ja hajottamaan joukkoja kyynelkaasun avulla.

Spontaanisti liikkeelle lähteneet mielenosoitukset kasvoivat viikko toisensa jälkeen ja mielenosoittajien päävaatimukset olivat hallituksen, keskuspankin johtajan sekä rahoitustarkastuksen päällikön ero. Lopulta mielenosoittajien paine oli niin kova, että hallitus joutui eroamaan.

Yksityistäminen talouskuplan alkujuuri

Islannin talouskriisin juuria voidaan etsiä vuosituhannen vaihteesta. Silloin päätettiin yksityistää valtion pankit. Ajatus oli se, että pankkien omistus olisi jakautunut pienissä osissa islantilaisille. Kävi kuitenkin toisin. Pankit lipuivat sijoittajaryhmittymien haltuun. Jokaisella isolla sijoittajaryhmällä oli oma pankkinsa. Samalla taloutta liberalisoitiin mm. löysentämällä pankkivalvontaa.

Islantilaiset sijoittajat alkoivat omien pankkiensa avulla käydä huimaa ja aggressiivista sijoituspeliä. Kuvio oli tuttu Suomen kasinotalousvuosilta. Nurkanvaltaukset ja nopeilla osakekaupoilla tehtiin huimia voittoja ja tappioita. Mutta tappioilla ei ollut väliä, kunhan seuraavalla viikolla pystyttiin takomaan entistä suurempia voittoja.

Kaikki tämä rakennettiin velkarahan päälle, jota omat pankit jakoivat auliisti. Eri yritysten ristiinomistuskuviot olivat niin monimutkaisia, ettei kukaan enää hallinnut kokonaisuutta. Kuplaa paisui niin kauan, kun kansainvälisiltä markkinoilta sai halpaa rahaa ja pörssikurssit nousivat.

Kun sitten lainahanat tyrehtyivät ja osakekurssit alkoivat heilua, korttitalo romahti. Pankkisektorin koko ei ollut enää missään suhteessa kansantalouden kanssa. Kun Islannin bruttokansantuote on noin 10 miljardia euroa, oli pankkisektorin koko 100 miljardia euroa. Sitä ei mikään kansantalous kestä laskusuhdanteessa.

Uusi hallitus tänään valtaan

Mielenosoitukset johtivat hallituksen kaatumiseen ja uuden hallituksen kokoamiseen. Eilen näytti selvältä, että tänään valtaan nousee väliaikainen sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden muodostama vähemmistöhallitus. Pieni keskustapuolue on lupautunut hallituksen ulkopuoliseksi tukijaksi, joten koalitiolla on kahden paikan enemmistö parlamentissa.

Vasemmisto on korostanut hallituksen väliaikaisuutta. Hallitus toimii ad hoc -pohjalta. Kiireiset ongelmat yritetään ratkaista, mutta vasta toukokuussa järjestettävien ennenaikaisten vaalien jälkeen valtaan nousevalla hallituksella on takanaan kansan tuki. Väliaikaiseen hallitukseen tullaan nimittämään myös vähemmän ministereitä kuin eronneessa hallituksessa oli.

Vasemmisto on nostanut kiireisiksi hallituksen asioiksi mm. asuntolainallisten työttömäksi joutuneiden pelastaminen, hätäpäissään säädettyjen terveysmaksujen poistaminen ja pankkijärjestelmästä huolehtiminen niin, että tavallisten ihmisten ja yritysten toiminta on mahdollista.

Samalla hallituksen pitää neuvotella kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaehdoista. Vasemmisto äänesti parlamentissa IMF:n lainaehtoja vastaan, mutta puolue ei ole sanonut ehdotonta eitä lainanottamiselle.

Monet lainaehdot ovat toistaiseksi sellaisia, ettei vasemmisto ole voinut hyväksyä niitä. Esimerkiksi IMF:n vaatimus valtion alijäämän purkamisesta kahdessa vuodessa on vasemmistolle täysin mahdoton ajatus, sillä se johtaisi koviin leikkauksiin.

Vasemmistovihreät gallupien kärjessä

Islannissa Vasemmistoliiton sisarpuolue on ollut jo pitkään hyvin suosittu. Muiden puolueiden ryvettyneisyys ja vasemmiston selkeä vastavoimana toimiminen on nostanut vasemmiston ennen kokemattomaan gallupsuosioon. Viimeisten mielipidemittausten mukaan peräti 32 prosenttia islantilaisista äänestäisi vasemmistoa, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Entisen pääministeripuolueen Itsenäisyyspuolueen kannatus on 24 prosenttia ja sosiaalidemokraateille mittaukset näyttävät 17 prosentin kannatusta. Toinen kannatustaan selvästi kasvattanut puolue on keskusta. Puolue laittoi kaikki ”vanhat poliitikot” pihalle johdosta ja puolueen puheenjohtajaksi nousi kuun puolivälissä 33-vuotias mies, joka oli tullut puolueeseen mukaan vasta joulukuussa. Ryvettyneiden vanhojen poliitikkojen vaihtaminen on nostanut puolueen kannatuksen 17 prosenttiin.

Jos vasemmistovihreät onnistuvat säilyttämään toukokuun vaaleihin asti kannatuksensa, voi olla hyvin mahdollista, että Islannissa tehdään pohjoismaista historiaa, pääministeripuolueeksi nousee vasemmistopuolue.

EU-jäsenyyden kannatus laskenut

Yksi talouskriisin seuraus oli myös se, että EU-jäsenyyden kannatus alkoi kasvaa Islannissa. Islantilaisten käsitys on se, että he eivät tarvitse varsinaisesti EU:ta, mutta maailman pienin valuutta Islannin kruunu on liian turvaton. Moni haluaisi euron ilman EU-jäsenyyttä.

Kasvanut EU-kannatus johti tilanteeseen, jossa sosiaalidemokraatit alkoivat liputtaa selkeästi jäsenyyden puolesta ja tänään piti alun perin olla Itsenäisyyspuolueen kokous, jossa puolue olisi ottanut myönteisen kannan EU-jäsenyyteen. Poliittinen kriisi tuli kuitenkin väliin.

Toukokuun parlamenttivaalien yhteydessä tullaan järjestämään myös kansanäänestys Islannin EU-jäsenyydestä. Tällä hetkellä kyllä-tulos ei näytä kovin todennäköiseltä, sillä viimeisten mielipidemittausten mukaan alle 40 prosenttia kansasta kannattaa jäsenyyttä. Muutokset ovat kuitenkin nopeita, sillä vielä muutama kuukausi sitten luvut olivat juuri toisinpäin. Islannin vasemmistovihreä puolue ei kannata maansa EU-jäsenyyttä.

]]> Fri, 30 Jan 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4826&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4794&tmp=1
Olin tänään ensimmäistä kertaa kaupunginhallituksen kokouksessa. Mitään päätöksiä ei tehty, sillä kaikki mielipiteitä jakavat asiat jäivät pöydälle. Vallilanlaakson joukkoliikennekadun kaavasta ei saatu ratkaisua edes kolmannella yrittämällä.
 
Vallilanlaaksossa on voimassaoleva kaava, joka mahdollistaisi joukkoliikennekadun vetämisen Kumpulanmäelle koko laakson läpi. Olin aikoinani kaupunkisuunnittelulautakunnassa torjumassa tätä esitystä. Sen sijaan halusimme kaupunkisuunnitteluviraston tutkivan mahdollisuuden sijoittaa joukkoliikennekatu vapautuvalle satamaradan pohjalle.
 
Olen sitä mieltä, että Pasilasta tarvitaan poikittaisyhteys Kumpulaan ja edelleen Arabianrantaan ja toisaalta Kalasatamaan. Olen kuitenkin samalla kannalla kuin kaupunkisuunnittelulautakunta, että nyt esitetty ratkaisu on liian massiivinen. Kaksikaistainen leveä asfalttitie ei sovi laakson reunaan. Kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd.) haluaa kuitenkin viedä kaavan eteenpäin lautakunnan yksimielisestä vastustuksesta huolimatta.
 
Joukkoliikennekadun pikaista edistämistä perustellaan sillä, että yliopistolle on luvattu toimiva tiedelinja kampusten välillä. Olen tästä periaatteesta samaa mieltä Nyt esitetty vaihtoehto nopeuttaisi tiedelinjaa viidellä minuutilla. Onko viisi minuuttia kuitenkaan ratkaisevan tärkeä, jos toisessa vaakakupissa painaa historiallisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävä laakso? Minusta viiden minuutin takia ei pidä kiirehtiä.
 
Suunnittelisin joukkoliikennekadun raitiovaunuille, viherkatuna. Kun harmaan asfaltin sijaan pohja olisi vihreä, sopeutuisi joukkoliikennekatu ympäristöön. Siksi Vasemmistoliitto kannattaa asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Samalla pitää ratkaista vanhan pitkän Kumpulan ja Pasilan välisen yksiraiteisen junatunnelin kohtalo. Tekisin siitä hyvin valaistun kevyenliikenteen raitin.
 
*
 
Huomenna lähden todella mielenkiintoiselle työmatkalle. Odotettavissa on toki vain peruskokous ja maassa olen käynyt monta kertaa. Sen sijaan en ole koskaan ollut maassa, jolla ei ole hallitusta, jonka rahan arvoa ei tiedetä ja jonka valuuttaa ei voi vaihtaa ulkomailla.]]> Mon, 26 Jan 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4794&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4771&tmp=1

 
Vaalien jälkeen jo hallitus sentään myönsi, että huonompia aikoja kohti ollaan menossa, mutta ei kuitenkaan halunnut vieläkään toimia. Vasemmistoliitto esitti pikaista kahden miljardin elvytyspakettia, mutta Katainen ei halunnut sitä toteuttaa. Nyt muut puolueet ovat tulleet Vasemmistoliiton linjalle elvytyksen tarpeellisuudessa ja suuruudessa. Tosin taloustieteilijöiden mukaan olisi pitänyt toimia nopeammin, aivan kuten Vasemmistoliitto vaati.
 
Jyrki Katainen torjui syksyllä pikaisen elvytyksen. Hän halusi mahdollisimman hyvän elvytyseuro-työpaikka-suhteen ja sitä ei kuulemma nopeilla toimilla saavuteta. Tätä Katainen hoki eduskunnassa päivästä toiseen.
 
Nyt sitten on nähty ensimmäinen iso ”elvytysteko". Työnantajilta poistetaan KELA-maksut taloudellisen taantuman varjolla. Tämä lähes miljardin euron ”elvytyspaketti” ei vain tuo suoraan yhtään työpaikkaa! Haluaisin nyt kuulla Kataisen perustelut työnantajien KELA-maksujen poiston elvytyseuro-työpaikka-suhteesta.
 
Uhkaavaa lamaa keppihevosena käyttäen helpotetaan pääomavaltaisten yritysten asemaa. Veronmaksajat joutuvat antamaan lähes miljardin euron kädenojennuksen yrityksille ilman takuuta uusista työpaikoista. Laman varjolla ja elvytykseen vedoten Eteläranta 10 on saanut läpi pitkäaikaisen tavoitteensa. Yritykset maksavat entistä pienemmän osan meidän yhteisestä sosiaaliturvastamme.
 
Tämä on sitä kolmannen linjan keskustan ja työväenpuolue kokoomuksen todellista politiikkaa. Pelkkää puhallusta.]]> Fri, 23 Jan 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4771&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4748&tmp=1 Tue, 20 Jan 2009 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4748&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4562&tmp=1 ]]> Thu, 18 Dec 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4562&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4299&tmp=1
Lex Nokia tai urkintalaki antaisi työnantajille mahdollisuuden penkoa työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja tapauksissa, joissa epäillään liikesalaisuuksien vuotoa. Koko lakiesityksen tarpeellisuus on kyseenalainen ja siinä näkyy erään suuryrityksen lobbaus omiin tarpeisiinsa.

Kuten EFFI (Electronic Frontier Finland) on tuonut toistuvasti esiin, laki ei koske vain työnantajia, vaan kyseessä on kaikkia ns. yhteisötilaajia (Internet-operaattorit, koulut, kirjastot, taloyhtiöt, työpaikat - jopa eduskunta) koskevasta sääntelystä.

Yritysten huoli yritysvakoilusta on perusteltu, mutta uuden lain vaikutus vakoilun ehkäisyyn jäisi todennäköisesti vähäiseksi. Sen sijaan laki avaa vakoilun uhkan varjolla oven massiiviselle työntekijoiden, opiskelijoiden ja jopa kirjaston käyttäjien verkonkäytön tarkkailulle ja urkinnalle.

Kaikkein pahinta urkintalaissa ovat ehkä sen alitajuiset vaikutukset jokaisen meistä verkon käyttöön. Jo tarkkailun mahdollisuus voi johtaa siihen, että työntekijät eivät kahvitauollakaan uskalla kirjoittaa henkilökohtaisia sähköposteja tai klikkailla facebookia. Haluammeko vähä vähältä luoda sellaista yhteiskuntaa, jossa joka hetki täytyy pelätä isoveljen tarkkailevia silmiä selässämme?

Toivon mukaan liikenne- ja viestintävaliokunta tai eduskunta kuitenkin päätyy hylkäämään kyseenalaisen urkintalain. Orwellilaisessa urkintalaissa mitataan myös vihreiden kantti puuttua todella huonoihin hallituksen esityksiin. Kansanedustaja Jyrki Kasvi on varmasti näiden asioiden paras asiantuntija eduskunnassa. Uskaltaako hän olla sitä mieltä kuin on ja saako hän mukaan muutkin vihreät. Tämä on lain hyväksymisen kannalta iso kysymys. Vasemmistoliiton edustajat ovat joka tapauksessa jo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä hallintovaliokunnassa esittäneet lain hylkäämistä.]]> Tue, 02 Dec 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4299&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4259&tmp=1
Graffitien ylimaalaaminen maksoi 40 000 markkaa ja ”puhdistus” jouduttiin toteuttamaan vielä kahdesti. Yhteensä 120 000 markalla saatiin tulos, jossa vieläkin vanhojen kiitosta saaneiden ja hienojen maalausten ääriviivat irvistelevät maalin alta.

Ylimaalaus tapahtui seuraavalla viikolla, kun minut oli valittu ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustoon. Teinkin heti uuden valtuuston aloitettua keväällä 2001 aloitteen, jossa esitettiin uusien graffitien tilaamista muuriin. Tästä aloitteesta alkoi lähes kahdeksan vuoden työ nollatoleranssia vastaan.

*

Eilen valtuuston kokouksessa tämä pitkä työ tuotti lopulta tulosta, kun valtuusto yksimielisesti päätti luopua nollatoleranssista. Valtuuston hyväksymässä vastauksessa esittämääni aloitteeseen laillisesta graffitipaikasta vastattiin muun muassa seuraavaa:

”Graffititaide on osa kaupunkikulttuuria … Kaupungin puolelta ei ole esteitä graffitien kuten ei muidenkaan taideteosten toteuttamiseen rakenteissa, mikäli kiinteistönomistajat siihen suostuvat.”

Pitkäjänteisellä työllä on saatu avattua silmät sille, että Stop töhryille -projektin propaganda ei ole paikkaansa pitävää. Aloitteeseeni annetussa lausunnossa yleisten töiden lautakunta jatkoi vanhan levyn soittamista, jossa väitettiin, ettei graffiti ole taidetta ja että lailliset paikat lisäävät laittomia.

Sen sijaan kaikki muut lausunnonantajat kannattivat ajatusta laillisista graffiteista. Tällä kannalla olivat nuorisolautakunta, taidemuseon johtokunta, kulttuuri- ja kirjastolautakunta sekä sosiaalilautakunta. Lausuntojen pohjalta ylipormestari Jussi Pajunen ei voinut tulla esittelyssään kuin yhteen tulokseen, nollatoleranssin lopettamiseen.

Vuosaareen melumuurista ei tule ensimmäistä uutta laillista graffitipaikkaa. Nyt meidän pitää ensi kesää varten alkaa sellaista aktiivisesti etsiä. Pitäisi selvittää, josko esimerkiksi Suvilahden kulttuurivoimalaitoksen alueelle tällainen voitaisiin rakentaa.

*

Vaikka nollatoleranssi on murrettu ja Stop töhryille -projekti on lopetettu, työtä pitää jatkaa. Rakennusviraston sisällä pyritään ilman projektiakin jatkamaan vanhoja toimintamalleja. Myöskään mitään päätöstä paljon kritiikkiä saaneen vartiotoiminnan lopettamisesta ei ole tehty.

Kaikesta huolimatta eilinen valtuuston päätös oli todella merkittävä suunnanmuutos Helsingin graffitipolitiikassa. Monta kertaa on tehnyt mieli luovuttaa, kun on hakannut päätänsä betoniseinään. Nyt kun pitkä työ on tuottanut, uskallan olla vähän jopa ylpeä.

]]> Thu, 27 Nov 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4259&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4245&tmp=1
Tänään opetuslautakunnan kokouksessa palattiin koululaisten lomia koskeneeseen ja paljon kritiikkiä osakseen saaneeseen päätökseen, jossa kouluilta kiellettiin viikon syyslomat. Esitin, että opetuslautakunta käyttää otto-oikeuttaan ja käsittelee uudestaan tehdyn päätöksen.

Perustelin esitystäni sillä, että valmistelu on ollut lukiolain ja nuorisolain vastainen. Oppilaskuntia olisi pitänyt kuulla valmistelua tehtäessä. Opetuslautakunta päättikin yksimielisesti ottaa asian uuteen päätöksentekoon.

Päätös lomista tulee opetuslautakunnan käsittelyyn 16. joulukuuta. Ennen seuraavaa lautakunnan kokousta oppilaskunnilta pyydetään lausunnot asiasta. Mielestäni lukioilla pitää olla mahdollisuus halutessaan järjestää kunnon syyslomat.

*

Huomenna täysistunnossa lähetekeskusteluun tulee hallituksen esitys samaa sukupuolta olevien rekisteröityneiden parien oikeudesta perheen sisäiseen adoptioon. Laki on yksi askel kohti seksuaalista tasa-arvoa.

Vasemmistoliitto on valmis ottamaan vielä huomattavasti pidemmän askeleen kohti tasa-arvoa. Puoluekokouksessa hyväksytyssä Vasemmistoliiton poliittisessa tavoiteohjelmassa todetaan:

Samaa sukupuolta olevilla vanhemmilla pitää olla kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin eri sukupuolta olevilla vanhemmilla. Myös adoptio-oikeus on laajennettava samaa sukupuolta oleville pareille. Adoption saamista on ylipäänsä helpotettava. Avioliittolaki on muutettava sukupuolineutraaliksi. Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys tulee lakivaliokunnan käsiteltäväksi. Lakivaliokuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä eduskunnan konservatiivisena linnakkeena. Viime kaudella lakivaliokunnan enemmistö vastusti hedelmöityshoitolakia.

Nyt on mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi uuden lakivaliokunnan näkemys muodostuu. Keskustelua varmasti riittää ja sähköpostit tukkeutuvat viesteistä.

*

Olin viime viikonloppuna Kataloniassa paikallisen vihervasemmistolaisen ICV:n puoluekokouksessa. Ohessa Kansan Uutisiin tekemäni juttu puoluekokouksesta:

Puheenjohtajan valinta suoralla jäsenvaalilla

KATALONIAN VIHREÄT VAHVASTI VASEMMALLA

Viime viikonvaihteessa puoluekokouksen pitänyt Katalonian vihervasemmistolainen puolue Iniciativa (ICV) on vahvasti vasemmalla, vaikka se kuuluukin eurooppalaisella tasolla vihreään puolueeseen. ICV:n puoluekokouksessa oli keskeisesti esillä samoja teemoja kuin muullakin Euroopan vasemmistolla.

Katalonian vihervasemmistolainen puolue Iniciativa per Catalunya Verds järjesti puoluekokouksensa 20 kilometrin päässä Barcelonasta sijaitsevassa Sabadellissa. Sabadell on 200 000 asukkaan kaupunki, joka tunnettiin pitkään tekstiiliteollisuudestaan. Sitä kutsuttiinkin aikaisemmin Katalonian Manchesteriksi.

Teollisuuskaupunki on ollut aina vahvasti vasemmalla. Ennen Espanjan sisällissodassa Sabadell oli vahva sosialistien ja anarkistien linnake. Viimeiset viisi vuotta kaupunkia on hallinnut sosialidemokraattinen pormestari, mutta sitä ennen kaupunkia johti 17 vuoden ajan vasemmisto.

Sabadell joutui 1980-luvulla kokemaan rajun rakennemuutoksen. Tekstiiliteollisuuden alasajo vei työpaikat ja tehtaat hiljenivät. Nyt vanhoja teollisuusrakennuksia on otettu uuteen käyttöön. Puoluekokous järjestettiin vanhassa tehdashallissa, jossa oli vielä toimivat kattonosturit jäljellä. Samoin kansainväliset vieraat majoitettiin hotelliin, joka oli aikaisemmin toiminut tehtaana.

EUROOPAN VIHERVASEMMISTO

Suomessa vihreät ovat mukana oikeistohallituksessa, mutta monessa muussa maassa tämä ei tulisi kysymykseen. Esimerkiksi Kataloniassa ICV on tehnyt julkisesti selväksi, että sille ainoa mahdollinen hallituskoalitio on vasemmistohallitus.

ICV on Euroopan parlamentissa vihreiden ryhmässä ja kuuluu myös Euroopan vihreään puolueeseen. Samalla kuitenkin se haluaa korostaa olevansa vahvasti vasemmistolainen. ICV on ollut mukana muun muassa NELF-verkoston (New European Left Forum) toiminnassa.

Kokoukseen kutsuttujen kansainvälisten vieraiden lista kertoo myös sijoittumisesta puoluekartalla. Vasemmistosta oli kutsuttu Suomen Vasemmistoliitto, Tanskan SF ja Kreikan Synaspismos. Toisaalta vihreitä puolueita kokouksessa edustivat Ruotsin ja Saksan vihreät.

ICV toimii vain Katalonian alueella. Sen yhteistyöpuolue Espanjassa on Izquierda Unida, joka toimii Euroopan parlamentissa Euroopan Yhdistyneen Vasemmiston GUE-ryhmässä. Puolueiden yhteiseltä vaalilistalta on valittu kaksi kansanedustajaa sekä Espanjan että Euroopan parlamentteihin, yksi molemmista puolueista.

Yksi tulevaisuuden haasteista onkin pyrkiä luomaan modernille punavihreälle vasemmistolle entistä vahvempaa eurooppalaista viitekehystä.

PUHEENJOHTAJA VALITAAN SUORALLA JÄSENVAALILLA

ICV:n puoluekokouksessa valitaan puoluesihteeri, -hallitus ja -valtuusto. Sen sijaan puheenjohtaja on selvillä jo ennen kokousta. Nimittäin Kataloniassa puoluedemokratia on viety puheenjohtajan valinnassa niin pitkälle, että puheenjohtaja valitaan suoralla jäsenvaalilla.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa Joan Saura. Hän oli ainoa ehdokas jäsenvaalissa ja sai 84 prosenttia kaikista annetuista äänistään. Saura toimii myös toisena ICV:n kahdesta ministeristä Katalonian hallituksessa.

Hänen ministeripostinsa on herättänyt myös sisäistä keskustelua. Saura nimittäin vastaa sisäministerinä myös poliisista. Vain kaksi päivää ennen puoluekokousta poliisi oli hajottanut opiskelijamielenosoituksen Barcelonssa. Moni puolueen jäsen on tietenkin opiskelijamielenosoitusten veteraaneja.

Avauspuheessaan Saura korosti vahvasti ICV:n juuria työväenpuolueena. Hän tuomitsi voimakkaasti yritysten irtisanomisia ja erityisesti niiden yritysten, jotka ovat saaneet tukea Katalonian hallinnolta. Tuki kyllä ensin kelpaa, mutta sen jälkeen ei yhteiskuntavastuuta kanneta, oli hänen viestinsä.

Saura painotti myös puheessaan sitä, että työpaikat ja ympäristön sekä ilmaston suojelu eivät ole vastakkain. Samoin hän korosti sukupuolten välisen ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistamisen tärkeyttä Kataloniassa.

SAMOJA HAASTEITA SUOMEN VASEMMISTON KANSSA

Puoluekokokokouksen tavoitteita ja keskustelunaiheita kansainvälisille vieraille esitelleen puoluesihteerin Jordi Guillot kertomat haasteet olivat samansuuntaisia kuin Suomessa. ICV pyrkii antamaan lisää valtaa ja toimintamahdollisuuksia jäsenilleen.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään vahvistamaan puolueessa ja nuoria halutaan lisää näkyville paikoille. Samaan aikaan pitää alkaa valmistautua uuden puheenjohtajan valintaan seuraavassa puoluekokouksessa.

Puolueen haasteena on myös ääniosuuden väheneminen ns. Barcelonan punaisella vyöllä, vanhoissa työläiskaupunginosissa. Samaan aikaan hallitusvastuussa olevan puolueen on koko ajan perusteltava jäsenilleen ja kannattajilleen, miksi hallituksessa ei saada aikaan niin paljon kuin on toivottua.

Yhdessä asiassa ICV oli ainakin selvästi edellä Vasemmistoliittoa. Kokousmateriaalia ei jaettu iänikuisissa kansioissa vaan muodikkaissa kierrätysmateriaalista tehdyissä kasseissa, joilla on varmasti käyttöä kokouksen jälkeenkin. Kierrätysmateriaalina oli käytetty puolueen vanhoja vaalijulisteita.

]]> Tue, 25 Nov 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4245&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4202&tmp=1
Olin todella hämmästynyt, kun loppuviikosta sain kuulla, että koulujen lomia valmisteltaessa ei ollut kuultu johtokuntia eikä oppilaskuntia. Useissa Helsingin lukioissa on paikallisesti järjestetty opettajien ja lukiolaisten yhteistyössä koulupäiviä niin, että syysloma on voitu pitää pitkän viikonlopun sijaan koko viikon mittaisena.

Muistan omilta lukioajoiltani, että syksy oli huomattavan raskas. Kevät on kevyempi, koska silloin on hiihtolomaa, pääsiäisvapaita, helatorstaita ja vappua. Viikon syysloma tuo hyvän huilin opiskeluun. Nyt meidän lautakunnassa tekemämme päätös kuitenkin estää tämän lukiolaisten viikon syysloman.

Lukiolaiset ovat syystäkin nousemassa barrikadeille puolustamaan kunnon syyslomaa, vaikka viimeisenä keinona lakkoilemalle. Viimeksi helsinkiläiset lukiolaiset taisivat olla lakossa 1990-luvun alussa, kun valtakunnallisesti taisteltiin lukukausimaksuja vastaan.



Nyt meidän päättäjien pitää kuunnella lukiolaisia ja korjata virheellinen päätös. Jos olisin ymmärtänyt, että opetuslautakuntaan tuotua lomapäätöstä valmisteltaessa ei ollut kuultu kouluja, en olisi hyväksynyt esitystä. Minusta päätös sotii sitä tärkeää periaatetta vastaan, että kouluja kuullaan niitä itseään koskevissa päätöksissä.

Päätös on myös nuorisolain hengen vastainen. Lain mukaan nuoria pitää kuulla heitä itseään koskevissa asioissa. Jotenkin on ironista, että samalla viikolla opetuslautakuntaan tuodaan päätösehdotus, jossa ei ole nuoria kuultu, kun opetusvirasto järjestää Hesan Nuorten Ääni -tapahtumia.

On tärkeää, että nuoret ovat itse aktivoituneet asiassa. Nyt mitataan se, kuunnellaanko heitä myös aidosti poliittisessa päätöksenteossa, kun aion vaatia lautakunnassa asian uudelleen käsittelemistä.

]]> Sun, 16 Nov 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4202&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4182&tmp=1
Vihreät ovat olleet yksimielisesti hyväksymässä strategian, mutta vihreiden ryhmäpuheessa hallituksen ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen kuitenkin osittain jo irtisanoutui heidän hyväksymästään strategiasta. On hyvä, että Vasemmistoliiton lisäksi myös vihreät eivät ole tyytyväisiä strategiaan

*

Ohessa on tiivistelmä puheestani:

Paavo Arhinmäki: Hallituksen ilmastostrategia riittämätön, kestämätön ja vastuuton

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa riittämättömänä, kestämättömänä ja vastuuttomana.

Eduskunnan energiakeskustelussa keskiviikkona ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Arhinmäki kyseenalaisti erityisesti strategian myönteisen kannan lisäydinvoiman rakentamiseen.

- Lisäydinvoimalle palaa tässä strategiassa nyt vihreä valo - myrkynvihreänä hehkuva valo. Minulle on suuri pettymys, joskaan ei yllätys, että hallitus haluaa rakentaa mieluummin lisäydinvoimaa kuin panostaa kunnolla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, totesi Arhinmäki.

Arhinmäen mukaan strategiaan runnottu ydinvoiman lisätarve perustuu paisuteltuihin sähkön kulutusarvioihin.

- Strategiasta paistaa selvästi läpi, että tarkoituksena on tuottaa ydinsähköä myös vientiin, sanoi Arhinmäki.

Ilmastostrategian päästöleikkaustavoitteita Arhinmäki pitää riittämättöminä.

Strategian mukaan Suomi varautuu vain 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä, vaikka hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

- Mitä järkeä on asettaa tavoite, joka on ristiriidassa ilmastotieteen kanssa ja täysin riittämätön pysäyttämään ilmastonmuutoksen vahingot ajoissa?, kysyi Arhinmäki

Ilmaston kannalta kestämättömiksi ratkaisuiksi Arhinmäki luokittelee turpeen energiakäytön tukemisen ja palmuöljyn tuotannon biopolttoaineeksi.

- Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia.

Palmuöljyn tukeminen puolestaan tarkoittaa sitä, että kestävämmille biopolttoaineille ei anneta edes mahdollisuutta. Biopolttoaineiden käyttöä tuleekin lisätä ainoastaan siinä määrin, kuin se on mahdollista tehdä kotimaisia ja kestäviä polttoaineita, kuten biokaasua käyttäen, sanoi Arhinmäki.

Koko ryhmäpuheeni on luettavissa täällä.

*

Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore sai Nobelin rauhanpalkinnon elokuvallaan Epämiellyttävä totuus. Samanlainen epämiellyttävä totuus tuntui myös ministeri Pekkariselle ja suurelle osalle eduskunnasta olleen myös Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro. Niin rajun vastaanoton se sai.

Jonkun on kuitenkin sanottava myös eduskunnassa ääneen se, ettei nyt esitelty strategia ole kestävällä pohjalla ja sen tavoitteet eivät ole riittäviä, jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen.

Tämä tuntui olevan liikaa myös puolueemme kansanedustajalle Matti Kankaalle, joka kritisoi esittämiäni näkemyksiä. Puheeni oli kuitenkin Vasemmistoliiton puoluekokouksessa hyväksymien linjausten mukainen. Ja sellainen puolueen varapuheenjohtajan pitämän ryhmäpuheen on syytä ollakin.

Ohessa on otteita Vasemmistoliiton poliittisesta tavoiteohjelmasta vuosille 2007-2011:

- Suomen tulee laatia ilmastostrategia, jolla päästöjä vähennetään 30 %vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä.

- Sellaisista turve- ja vesivoimainvestoinneista, jotka ovat ympäristölle haitallisia, tulee pidättäytyä.

- Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttö on asteittain lopetettava ja siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin.

*

Vasemmistoliiton poliittinen tavoiteohjelma on moderni ja ekologinen. Koko ohjelma löytyy täältä.

]]> Wed, 12 Nov 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4182&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4142&tmp=1
Tämä näkyy selvästi, kun katsoo listaa viime vuoden suurituloisimmista suomalaisista. Kymmenen suurituloisemman joukossa ei ole yhtään, joka olisi maksanut enemmän kuin 29 prosenttia veroja. Kahdenkymmenen joukossa on yksi. Björn Wahlroos maksoi reilun 12 miljoonan euron tuloistaan "huimat" 34 prosenttia veroa.

Kaikkia tuloja pitäisi verottaa progressiivisesti niiden suuruuden mukaan, ei sen mukaan mistä tulot tulevat. Se olisi reilua ja oikeudenmukaista. Vasemmistoliitto on vaatinut tätä pitkään.

*

Nostin vaatimuksen esille eilen eduskunnan kyselytunnilla. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vastaus oli oikeudenmukaisuuden kannalta tyly. Hänen mukaansa progressiota ei edes harkita eikä pääomatuloveroja tulla nostamaan tällä vaalikaudella.

Illalla A-talkissa kävimme aika erikoisen keskustelun veroista. On hyvä, että kokoomuksessa on Hanna-Leena Hemmingin tapaisia kansanedustajia, jotka kertovat, mitä mieltä kokoomuksessa todella ollaan. Jotkut ovat verranneet Hemmingiä varsin osuvasti jopa Sarah Paliniin. Pääomatulojen verotuksen epäoikeudenmukaisuutta ei haluta korjata ja suurituloisten ansiotuloverotusta on laskettava kohti matalaa pääomaverotusta.

*

Käymämme keskustelu on herättänyt paljon tunteita. En ole saanut koskaan televisioesiintymisestäni yhtä paljon palautetta. Ja se oli lähes järjestään positiivista.

Tähän nimenomaan vahvaa vasemmistoa tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vasemmiston pitää esittää aitoa ja faktoihin perustuvaa vaihtoehtoa uusliberalistisella politiikalle.

Lisäys: A-Talk Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/toista?id=1637424

]]> Fri, 07 Nov 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4142&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4068&tmp=1
Henkilökohtaisen äänimäärän lisäksi ei vaaleissa ollut kovin montaa valopilkkua. Viimeistään nyt vasemmistossa kaikkien pitää myöntää, että puolue kuihtuu pikku hiljaa ilman muutosta. Vasemmiston pitää olla haastaja, ei perinneyhdistys, millä nimellä iltapäivälehden pääkirjoituksessa Vasemmistoliittoa kuvattiin.

Vasemmistolla on Suomessa potentiaalia. Tästä kertoo esimerkiksi aivan tuore nuorisobarometri. Kun reilut kymmenen vuotta sitten 18-29-vuotiaista vain 11 prosenttia määritti itsensä vasemmistolaiseksi, nyt vastaava luku on 23 prosenttia.

Vasemmistoliitto ei ole onnistunut samaan tätä potentiaalia liikkeelle. Emme näyttäydy uudistavana modernina puolueena vaan edelleen vanhanaikaisena. Vasemmistoliittoa ei myöskään koeta vastavoimana. Ne jotka haluavat protestoida, äänestivät tällä kertaa mieluummin perussuomalaisia.

Huonoa vaalitulosta ei voi selittää ulkoisilla tekijöillä, inhottavalla medialla, oikeistoaallolla tai huonolla säällä. Vasemmiston huonon vaalituloksen selitys on vain puolue itse. Vasta sitten kun tämä ollaan laajasti valmiita myöntämään puolueessa, voi tapahtua myös muutos parempaan suuntaan.

]]> Mon, 27 Oct 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=4068&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4049&tmp=1
Huomiseksi on luvattu sähköt katkovaa syysmyrskyä. Se ei tiedä hyvää äänestysaktiivisuudelle. Valtakunnallisesti äänestettiin ennakkoon edellisvaaleja aktiivisemmin, mutta Helsingissä jäätiin viimekertaisen ennakkoäänestysprosentin alle.

Vasemmisto kärsii perinteisesti matalasta äänestysprosentista. Porvarin on mukava kurvata äänestyspaikalle city-maasturilla syysmyrskyssäkin, mutta lähteväkö tavalliset duunarit ja työttömät talsimaan kaatosateessa?

Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat vahvaa vasemmistoa valtuustossa. Nyt kaikilla on iso rooli puhua, kannustaa ja huolehtia siitä, että ainakin muutama epävarma lähtee äänestämään. Vasemmistolla on mahdollisuus hyvään tulokseen Helsingissä, mutta se vaatii sitä, että kannattajat ja symppaajat lähtevät äänestämään.

*

Syysmyrskyä on ollut myös eduskunnassa. Hallitus toi keskiviikkona eduskunnalle lakiesityksen, jossa esitetään: ”Valtioneuvosto tai sen määräämillä tarkemmilla ehdoilla valtiovarainministeriö tai valtiokonttori voi vastavakuuksia vaatimatta antaa omavelkaisen valtiontakauksen suomalaisille pankeille … enintään 50 000 000 000 euron määräisten lainojen vakuutena…”.

Eduskunnalle esitetään reilun liuskan pituisella paperilla, että me allekirjoittaisimme 50 miljardin euron vekselin takauksen. Jotta summan kokoluokasta saa jonkun käsityksen, voidaan sitä verrata valtion budjettiin. Hallitus esittää takauksia, jotka ovat suuremmat kuin valtion vuoden budjetti!

Tämän lisäksi hallitus on esittämässä neljän miljardin euron tuen antamista suoraan vakavaraisille pankeille!

Esityksen mukaan valtio ei vaatisi takauksille vakuuksia tai tuelle vastikkeellisuutta. Porvarit haluavat tehdä saman kuin edellisen pankkikriisin aikana. Kansalaiset maksavat pankeille tukea, mutta eivät saa mitään vastineeksi.

Vasemmistoliitolle tämä ei käy. Olemme jyrkästi vaatineet, että tuen tai vakuuksien ehtona pitää olla se, että pankkien osakkeita tai osuuksia tulee valtiolle vastaavassa määrin. Lisäksi pankkien tukeminen edellyttää, että valtio saa paikkoja pankkien hallituksissa ja että johtajien kultaisista kädenpuristuksista sekä optio-ohjelmista luovutaan.

Eilen äänestytimme asiasta eduskuntaa ensimmäisen kerran, mutta edes vihreät eivät halunneet vaatia takauksien ja tukien vastikkeeksi omistusta. Oli ylipäätänsä mielenkiintoista, miten hiljaa vihreät ja perussuomalaiset olivat pankkikeskustelussa. Keskustelu käytiin lähinnä Vasemmistoliiton ja kokoomuksen välillä.

*

Perussuomalaisille on povattu mielipidemittauksissa kovaa vaalivoittoa. Se tuleekin varmasti, koska lähtötaso on ollut niin matala. Perussuomalaiset ovat päässeet myös julkisuudessa helpolla. Timo Soini laukoo hauskoja ja hänen alapuolellaan ehdokkaat saavat puuhastella mitä haluavat.

Viimeistään näiden vaalien jälkeen perussuomalaiset pitää laittaa myös vastuuseen tekemisistään. Enää ei pidä vain naureskella Soinin letkautuksille vaan vaatia myös vastuuta politiikasta. Perussuomalaisten johto on vastuussa siitä, että puolueen ehdokkaat kalastelevat ääniä sameissa vesissä mm. maahanmuuttajavastaisilla teemoilla.

Tämän viikon televisiovaalikeskusteluissa on myös huomattu, että Soinin kasetti alkaa olla puhkisoitettu, molemmilta puolilta. Poliittiseksi ohjelmajulistukseksi ei enää riitä se, että kun valitsette perussuomalaisia, tulee muutos kunnissa.

Ainakaan tämän viikon esitykset eivät vahvista kuvaa perussuomalaisista rehteinä suoraselkäisinä politiikan uudistajina. Helsingin kaupunginvaltuuston nykyisistä 85 jäsenestä 84 on tehnyt vaalirahoitusilmoituksen. Se ainoa, joka on jättänyt velvollisuuden täyttämättä, on perussuomalaisten ainoa valtuutettu Olli Sademies.

Perjantai-iltana eduskunnassa käytiin kuuma keskustelu pankkituesta ja äänestettiin ensimmäisen kerran pankkien tukemisesta. Köyhää kansaa puolustavien ja pankkiherroja kritisoivien perussuomalaisten olisi luullut olevan taistelun eturintamassa. Kun pankkitukiasioista äänestettiin, ei perjantai-iltana eduskunnassa ollut paikalla ensimmäistäkään perussuomalaisten viidestä kansanedustajasta!

]]> Sat, 25 Oct 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=4049&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=4000&tmp=1
Näissä kunnallisvaaleissa oma vaalityöni on ollut huomattavasti hajanaisempaa kuin aikaisemmin. Tähän ollut syynä se, että olen Helsingin lisäksi kiertänyt ympäri Suomea nostamassa vasemmistoa. Tänään suuntaan vielä Kainuuseen.

Olen kuitenkin pystynyt pitämään kiinni siitä, että olen lauantaisin tavattavissa eri lähiöissä juttuteltalla. Teltoilla tunnelma on ollut hyvä ja olen saanut paljon palautetta ja aloiteideoita eduskuntaan sekä valtuustoon.

Selvästi ihmisiä ovat askarruttaneet ehdokkuuteni osalta kaksi kysymystä: riittääkö aikani valtuustotyöhön ja kannattaako minua äänestää, kun tulen valituksi joka tapauksessa?

*

Kansanedustajan työ tukee hyvin valtuustossa työskentelyä. Päätettävät asiat menevät limittäin. Esimerkiksi valtuustossa tappelin 13 500 jääkaappia kaupungin vuokra-asuntoihin. Pelkkä jääkaapin valo ei kuitenkaan täytä vatsaa, joten eduskunnassa pitää taistella mm. työttömien peruspäivärahan korottamisen ja ruuan hinnan laskemisen puolesta.

Helsinkiläisen kansanedustajan pitää tuntea myös valtuustoasiat joka tapauksessa, oli valtuustossa tai ei. Ihmisten kysymykset ja toivomukset koskevat enemmän kunnallisia asioita kuin eduskuntatyötä. Ja tämä ei ole ollenkaan ihme, sillä kunnissa päätetään valtaosasta meidän arkipäivään vaikuttavista asioista. En halua vain opetella asioita vaan haluaisin olla perusstadilaisena valtuutettuna vaikuttamassa suoraan asuntopolitiikkaan, kaavoitukseen ja palveluihin.

*

Kunnallisvaaleissa vasemmiston listalla on paljon hyviä ehdokkaita. Ei ole ollenkaan huono valinta valita jotain toista vasemmistoliittolaista. Mutta kannattaa kuitenkin äänestää sitä ehdokasta, joka tuntuu parhaalta.

On vaarallista tuudittautua ajatukseen, että joku valitaan varmasti. Ei kukaan tule valituksi ilman ääniä. SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen putosi yhden kerran eduskunnasta, kun kaikki ajattelivat, ettei Saarista tarvitse äänestää. Se menee läpi muutenkin. Samalla tavalla kävi myös kerran Johannes Virolaiselle.

Toisaalta me poliitikot elämme tietyllä tavalla äänistä. Ne ovat merkki siitä, ovatko ihmiset tyytyväisiä siihen duuniin, jota olemme tehneet. Vaikka kaikki valtuutetut ovat tasa-arvoisia vaalien jälkeen, toki iso äänimäärä antaa myös enemmän painoarvoa valtuustotyössä.

*

Viime keväänä vaalirahoitus puhutti kovasti, kun keskustan (ja vähän kokoomuksenkin) salaiset rahoituslähteet paljastuivat. Kunnallisvaalien alla keskustelu on kuitenkin ollut vähäistä. Jokainen Helsingin katukuvaa tai lehtiä seuraava voi kuitenkin huomata, että porvarit jyräävät jälleen rahalla.

Kokoomuksen ehdokkaat näyttävät käyttävän kymmeniä tuhansia euroja vaalikampanjoihin. Ne ovat käsittämättömiä summia kunnallisvaaleissa, mutta tuottavat varmasti myös tulosta. Vaikka ketään ei valita valtuustoon pelkillä mainoksilla, kyllä maksetut palstamillimetritkin ohjaavat äänestämistä.

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Reko Ravela on tehnyt mielenkiintoisen yhteenvedon viime kunnallisvaalien kampanjabudjeteista. Se varmasti antaa osviittaa, miksi kokoomuksella on niin suuri valtuustoryhmä Helsingissä. Kokoomus käytti enemmän rahaa kuin kaikki muut puolueet yhteensä! Valitettavasti Ravelan erinomainen yhteenveto ei ole herättänyt julkista keskustelua.

Rekon selvitys löytyy täältä: http://www.rekoravela.fi/vaalirahoitus.html

*

Avoimuuden ja demokratian vuoksi minusta jokaisen ehdokkaan pitäisi tehdä yksinkertainen kirjanpito, josta selviää selvästi vaalien jälkeen, kuinka paljon kampanja on maksanut, mistä rahat on kerätty ja mihin ne on käytetty. Näin halutessaan voisi kansalaiset verrata myös ostettuja palstamillimetrejä ja ilmoitettua rahankäyttöä.

Minusta olisi myös tärkeää, että ehdokkaat jo etukäteen ennen vaaleja ilmoittaisivat tärkeimmät rahoittajansa ja budjettinsa. Näin äänestäjät voisivat arvioida ehdokkaan vaalirahoitusta jo ennen äänestämistä.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kampanjani tulee maksamaan noin 5100 euroa. Kulut muodostuvat seuraavasti:

Esitteen paino 1232 euroa

Esitteen suorajakelu 1423 euroa

Nettisivujen päivitykset 836 euroa

Yhteismainos metrossa ja spårassa 270 euroa

Lehti-ilmoitukset (Voima, 3xVartti, 3xMetro) 1200 euroa.

Olen saanut kampanjaani ammattijärjestöiltä tukea 800 euroa ja loput 4300 euroa maksan omasta pussistani. Aika kallista lystiä.

]]> Mon, 20 Oct 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=4000&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3963&tmp=1
---

Paavo Arhinmäen vaalibileet Hesarilla ravintola Pacificossa (Helsinginkatu 15) to 16.10. klo 20->

Esiintymässä Asa (showtime klo 21).

Musiikkia, politiikkaa, tyyppejä ja hyvää vipinää!

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

>> Vaalibileet facebookissa

>> Bilejuliste (PDF, saa levittää)
]]> Tue, 14 Oct 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3963&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3949&tmp=1
Tällaisista henkilökohtaisista heikkouksistani huolimattakin minusta on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomessa on kattava linja-autoverkosto. Hyvät bussiyhteydet ovat esim. monen raiteettoman kaupungin sekä monen pikkuisen pitäjän elinehto. Ilman toimivaa joukkoliikennettä muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Ja sanomattakin on selvää, että kattava julkisen liikenteen verkosto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että hallituksemme potee pahaa asenteellista bussipahoinvointia. Ensi vuoden budjetti lupaa linja-autoliikenteen ostorahoitukseen ja lipputukiin tätä vuotta vähemmän varoja, vaikka kustannukset ovat nousseet huimasti. Toteutuessaan tämä talousarvioesitys ajaa päätepysäkille ensi vuonna ainakin 300 bussivuoroa.


Joukkoliikenne on noussut tulevien kunnallisvaalien tärkeäksi teemaksi. Maikkarin muutama viikko sitten teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että tärkeimpänä kuntapalveluna pidetään odotetusti terveydenhuoltopalveluja (69%), toiseksi nousevat kuntien vanhuspalvelut (43%), ja kolmanneksi joukkoliikenne (30%).

Vaikka hallitusta ei bussimatkat kiinnostaisikaan, ne ovat kuitenkin tärkeä palvelu tavallisten suomalaisten arjessa. Joukkoliikenne sivuaa monia kuumia puheenaiheita, kuten ilmastonmuutosta, pitkiä työmatkoja, haja-asutusalueiden kurjia liikenneyhteyksiä, kaavoitusta, asuntojen hintoja, unohtamatta tietenkään pääministeri Matti Vanhasen himmelimallia….vai mikä kummelimalli se haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne olikaan.

Noin 160 000 ihmistä tulee päivittäin Helsinkiin töihin kaupunkimme rajojen ulkopuolelta. Ei siis ole yhdentekevää meidän helsinkiläistenkään kannalta. puskevatko he kaikki tänne omilla autoillaan, vai pääsevätkö töihinsä kätevästi joukkoliikennettä käyttäen.

Vilkkaan ilmastonmuutoskeskustelun ansiosta juuri nyt olisi oivallinen hetki kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Pelkät puheet eivät kuitenkaan riitä, Jos tarjontaa on vähemmän ja lipun hinnat edelleen nousevat, myös matkustajat kaikkoavat, joten tarjontaa on jälleen supistettava.

Toisaalta sama kierre on mahdollinen myös toiseen suuntaan: jos bussiyhteydet ovat hyvät, lipun hinnat houkuttelevat ja kalusto hyvässä kunnossa, uskon, että myös matkustajia riittää. Bussin nokka pitää nyt vain haluta kääntää vasempaan, ihmis- ja ilmastoystävälliseen suuntaan.

]]> Fri, 10 Oct 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3949&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3896&tmp=1
En ollut uskoa silmiäni, kun luin uutisen Johanna Korhosen erottamisesta Lapin Kansan päätoimittajan tehtävästä jo ennen töittensä alkamista. Voiko todella Suomessa vielä 2000-luvulla olla niin ahdasmielisiä johtajia suuressa mediakonsernissa, että he syyllistyvät seksuaalivähemmistöjen syrjintään.

Lehtijuttujen perusteella yhtä hämmentyneitä olivat myös Lapin Kansan toimittajat. Varmasti samaa pohdintaan käydään monessa muussakin Alma Median toimituksessa. Mitä arvoja konsernimme todella edustaa?

Alma Median päätös erottaa Lapin Kansan päätoimittajaksi valittu Johanna Korhonen on pöyristyttävä esimerkki loukkauksesta kansalaisen perusoikeuksia kohtaan.

Johanna Korhosen mukaan erottamisen syynä on hänen rekisteröity parisuhteensa. Alma Median mukaan syynä on puolison poliittinen toiminta. Olkoon syy kumpi tahansa, tai molemmat, nämä potkut asettavat kyseenalaiseksi koko Suomen tasa-arvokeskustelun tilan, sananvapauden sekä demokratian.

Selvää tietenkin on, ettei seksuaalisen suuntautumisen takia saa syrjiä. Mutta yhtä merkittävä kysymys on se, miten puolison osallistuminen politiikkaan (Korhosen puoliso on Vantaalla Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana) voi olla työstä erottamisen syy.

Miten ihmeessä kansalaiset jatkossa uskaltavat lähteä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jos on hyväksyttävää, että esim. ehdokkuus (tai puolison ehdokkuus) voi merkitä työpaikan menettämistä? Näinkö toimii demokratia?

Poliittisin perustein erottamista ei voida myöskään laittaa ns. puolueettoman median piikkiin. Jokainen toimittaja kai jotain mieltä on politiikasta ja käy toivottavasti myös äänestämässä. Näiden henkilökohtaisten mielipiteiden ei kuitenkaan sitoutumattomassa mediassa kuulu näkyä itse journalismissa - tätä kutsutaan journalistiseksi ammattitaidoksi.

Johanna Korhosen, Journalisti-lehden entisen päätoimittajan, journalistisia kykyjä tuskin kukaan voi kyseenalaistaa.

Ja oikeasti ei tässä tainnut olla kysymys myöskään poliittisesta osallistumisesta, sillä useamman Alma Median lehden päätoimittajan puoliso osallistuu tai on osallistunut kunnallispolitiikkaan. Puolison puolue on sattunut vain olemaan puoluekartan oikealta puolelta, molemmissa merkityksissään.

]]> Thu, 02 Oct 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3896&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3885&tmp=1
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) noustua sattumapääministeriksi vuonna 2003, hän ensitöikseen tuomitsi kaupunkilaisen elämäntavan ja ilmoitti haluavansa rakentaa koko Suomesta Nurmijärven. En ollut ainoa, joka tuolloin tuohtui Vanhasen näkemyksestä, jonka mukaan lapsia voi kasvattaa kunnollisiksi vain maalaisidyllissä.

Olin jo unohtanut tämän vanhaslaisen nurmijärvipaatoksen. Kunnallisvaalien alla pääministeri ja keskusta ovat nostaneet sen uudestaan esille. Vanhanen ja keskusta kannattavat haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta, ei tiivistä raideliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntaa.

Jonkun tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa Vanhasen ajattelua. Onneksi keskustan ajama malli on tyrmätty kuitenkin muiden puolueiden toimesta, sillä Vanhasen "puutarhakaupunki" on ilmaston ja ympäristön kannalta kestämätöntä.

Tuoreen Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan nurmijärveläisten liikennepäästöt ovat kolminkertaiset helsinkiläisten vastaavaan verrattuna. Ja syykin on selvä. Jos annamme yhteiskuntarakenteen hajota amerikkalaisittain pitkin peltoja, työmatkat pitenevät ja jokaisella perheellä pitää olla vähintään kaksi autoa.

Vanhasen väite siitä, että työpaikat ja palvelut voitaisiin turvata nurmijärveläisessä mallissa kävely- tai polkupyörämatkan päähän kotoa, ei ole realismia. Työpaikat ovat nyky-yhteiskunnassa eriytyneitä.

Jos perheessä on kaksi aikuista (niin kuin Vanhasen perhemallissa aina on), vähintään toisen työpaikka on väkisinkin kauempana. Lähinnä palvelualalta voisi löytyä molemmille töitä läheltä, mutta samaan aikaan keskusta ja Vanhanen haluavat palvelutkin sukareiden ideaparkkeihin pitkien automatkojen päähän.

Matti Vanhasen "puutarhakaupunkimalli" on siis täysin epälooginen, jos tavoite on vähentää turhaa yksityisautoilua ja pysäyttää ilmastonmuutosta. Päinvastoin pitäisi rakentaa hyvien raideyhteyksien läheisyyteen tiiviisti.



Hallituksen pitäisi panostaa nyt lähiöiden peruskorjaamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen eikä keskittyä piirtämään paperille hahmotelmia Helsingin ympäristöön nousevista uusista pikkukylistä.

Tiivis rakentaminen ei tarkoita pelkkää harmaata betonia, kuten keskustalaiset antavat ymmärtää. Tiivis rakentaminen mahdollistaa lähimetsien ja -viheralueiden säilyttämisen. En pidä juna- tai metroradan varrella olevia vehreitä kaupunginosia ollenkaan epämiellyttävinä, esimerkiksi Haaga tai Vuosaari ovat oikein viihtyisiä.

Sen sijaan monesta ahdistava voi olla nurmijärveläinen Lepsämän hiljainen maalaisraitti, jossa viimeinen bussi meni jo ajat sitten.

Kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes syntyy liikenteestä. Ei ole siis ilmaston kannalta ollenkaan yhdentekevää, minkälaista kaavoitusta ja maankäyttöä kunnissa harrastetaan.

Kaavoituksesta on tullut entistä isompi poliittinen kysymys, myös ilmaston kannalta. Ja se kysymys ratkaistaan pitkälti kunnallisvaaleissa.

]]> Mon, 29 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3885&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3816&tmp=1
Olen nyt kolme viimeistä iltaa täyttänyt eri medioiden vaalikoneita ja talkoot jatkuvat taas tänä iltana. Hankaluuksia aiheuttavat erityisesti kysymyksenasettelut. Vaalikoneissa on liikaa kysymyksiä, joissa pitää valita vain yksi vaihtoehto toisiaan tukevista vastauksista tai yksikään vastausvaihtoehto ei vastaa omaa näkemystä.

Esimerkiksi Helsingin Uutisten ensi viikolla avautuvassa vaalikoneessa pitäisi valita, minne ruuhkamaksuja kannattaa, jos niitä kannattaa. Vaihtoehtoina ovat mm. Helsingin keskustan sisääntuloväylät tai kehätiet. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut, että molempiin tarvitaan ruuhkamaksuja.

Myös piti valita sen väliltä, uhkaavatko koulujen jouluperinteet ja suvivirsi tasa-arvoa vai pitääkö tasa-arvon vuoksi kouluissa tuoda esiin eri kulttuurien tapoja. Mitä, jos samaan aikaan ei näe suomalaisia perinteitä ongelmaksi tasa-arvolle, mutta haluisi täydentää niitä nostamalle esiin myös muiden kulttuurien tapoja juhlissa?

Käsittämättömimmät ovat MTV3:n "arvokysymykset". Ovatko todella kunnallisvaalien keskeisiä arvokysymyksiä: uskonko Jumalaan, käynkö säännöllisesti kirkossa tai käynkö säännöllisesti oluella? Entä olenko enemmän koti-isä vai uraohjus?

Toistaiseksi olen jättänyt vastaamatta MTV3:n vaalikoneeseen kokonaan. Pakko kai sekin on tänä iltana täyttää, mutta jätän kyllä kokonaan vastaamatta tällaisiin "arvokysymyksiin".

Kun vaalikoneilla on tutkimusten mukaan entistä suurempi vaikutus ehdokasvalinnoissa, pitäisi kysymyksiin kiinnittää vielä enemmän huomiota. Nyt huonosti asetetuilla kysymyksillä voidaan saada omituisia tuloksia aikaan. Olisi myös mukavaa tietää, millä tavalla eri koneet laskevat käyttäjälle "sopivimmat" ehdokkaat.

Vaikka ehdokkaan näkökulmasta vaalikoneen täyttäminen on välillä turhauttavaa, on niillä kaikesta huolimatta arvo äänestysinnon nostamisessa. Julkisuudessa ja vaalikoneiden yhteydessä olisi myös syytä vahvemmin painottaa, että tulokset ovat korkeintaan suuntaa-antavia, eivät absoluuttisia totuuksia.

]]> Thu, 18 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3816&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3783&tmp=1
Tänään Finlandia-talolla on järjestetty Stop töhryille 10-vuotisjuhlaseminaari. Tilaisuutta valvovat ulkopuolisen turvallisuusyrityksen järjestyksenvalvojat ja lukuisat poliisit. Jos kaupungin projektia juhlitaan poliisin suojassa, eikö se kerro karua kieltä vuoropuhelun epäonnistumisesta?

Samaan aikaan Kiasmalle on kerääntynyt satoja nuoria projektin vastatapahtumaan. Nuoria on haukuttu passiivisiksi. Jotain projektista kertoo, että sadat "passiiviset" nuoret ovat valmiita osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan, jossa kritisoidaan töhry-projektia.

Kun kaupungin eri virastot järjestävät juhlaseminaareja, valtuutetut ja media kutsutaan aina paikalle. On viraston kannalta kunnia, että heidän toiminnastaan ollaan kiinnostuneita. Toisin on kuitenkin Stop töhryille -projektin osalta.

Tilaisuuteen jätettiin kutsumatta kaikki tahot, poliittiset päättäjät ja korkeat virkamiehet, jotka ovat kritisoineet projektia.

Juhlaseminaarin ohjelmassa oli kohta Stop töhryille -projektin tilannekuvaus ja tulevaisuuden haasteet. Näistä kuuleminen olisi kaiken järjen mukaan ollut tärkeää Helsingin valtuutetuille. Olimmekin menossa Kimmo Helistön kanssa kuuntelemaan seminaarin tätä osuutta.

Ovella kuitenkin meidät käännytettiin takaisin. Ohje tuli projektin johtokaksikolta. On täysin ennenkuulumatonta että kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen käännytetään ovella ja heille ei anneta mahdollisuutta tutustua kaupungin viraston toimintaan.

Myös lehdistön edustajia oli käännytetty seminaarin ovelta. Oveen kiinnitetty lappu kielsi tilaisuuden kuvaamisen ja nauhoittamisen.

Totalitaarisissa valtioissa toisinajattelijat pyritään hiljentämään. Nyt myös Helsingissä Stop töhryille -projekti on ottanut mallia totalitarismista.

Projektista poliittista vastuuta kantaa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Haluan kuulla häneltä julkisesti, hyväksyykö Sauri tällaisen totalitarismin ja päättäjiltä kaupungin asioiden avoimen pimittämisen.

]]> Tue, 16 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3783&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3741&tmp=1
Ensimmäiset muistikuvani Harjun nuorisotalolta on, kun Länsi-Pasilasta kävimme siellä limudiskossa. Myöhemmin olen käynyt ruumishuoneella mm. pienimuotoisilla keikoilla, keskustelutilaisuuksissa ja Kallio Kukkii -tapahtumissa.

Harjun nuorisotalo on keskittynyt erityisesti bänditoimintaan. Nuorisotalon kellarin bändikämpistä onkin noussut monia maamme kärkiartisteja. Helsingissä on huutava pula bändikämpistä ja Harju on ollut aivan olennainen erityisesti nuorten bändeille, joilla ei ole varaa hankkia treenikämppää vapailta markkinoilta.

Nyt Harjun nuorisotaloa ollaan kuitenkin lakkauttamassa. Syy on puolen kilometrin päähän Sörnäisten Rantatielle suunniteltu nuorison kulttuurinen toimintakeskus. Kannatan toimintakeskushanketta, mutta se ei saa merkitä Harjun nuorisotalon lakkauttamista.

Ensinäkin toimintakeskukseen ei ole tulossa bändikämppiä, joten se ei ole korvaava palvelu Harjulle. Helsingin surkeassa bändikämppätilanteessa ei ole syytä luopua olemassa olevista palveluista.

Toisaalta Harju ei ole vain nuorisotalo. Sen ympärillä on muutakin kansalaistoimintaa. Kalliossa ei ole liikaa viihtyisiä tiloja, joissa voi kokoontua esimerkiksi keskustelutilaisuuteen. Kun talo on vielä kaupungin omistuksessa, ovat mahdolliset vuokrasäästöt ainoastaan ns. Aku Ankka -rahaa.

Harjun nuorisotalon tulevaisuudesta päättäminen jäi tänään nuorisolautakunnassa pöydälle. Vasemmisto tulee puolustamaan Harjun nuorisotalon säilyttämistä.

*

Nuorisolautakunta antoi tänään myös lausunnon valtuustoaloitteestani laillisesta graffiti-paikasta Vuosaaren sataman melumuuriin. Äänestyksen jälkeen hyväksyttiin vastaus, joka on mielestäni monipuolinen ja asiallinen.

Nuorisotoimen esitys löytyy täältä:

http://nk.hel.fi/kouros/db/nlk/tiedostot/uploads/2008-09-11-EL.doc

]]> Thu, 11 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3741&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3703&tmp=1
Tänään Helsingin Sanomissa kerrottiin, että yleisten töiden lautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana ollut Tapio Laakso (vihr.) oli lähtenyt kokouksesta ovet paukkuen. Syy oli se, että vastausta tekemääni aloitteeseen oli käsitelty kiihkon vallassa ja ilmeisesti virkamiehet olivat katsoneet asiakseen arvioida minua ja 18 muuta valtuutettua henkilöinä.

Johtavilta virkamiehiltä voisi odottaa kiihkotonta ja asiallista esittelytekstiä. Vastaukset aloitteisiin pitäisi perustua faktoihin. Jokainen voi arvioida itse, onko tämä esittelyteksti kiihkoton ja asiallinen:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2008/HKR_2008-09-04_Ytlk_27_El/91FEC0C9-EF06-4180-8727-9EA0982017FE/Lausunto_Paavo_Arhinmaen_ja_kahdeksantoista_muun_v.html

Kun asia tulee valtuuston käsittelyyn, tulen vaatimaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta (vihr.) vastausta, onko hänen alaisuudessaan toimivien virkamiesten esittely asianmukaista. Haluan myös tietää, ovatko Saurista virkamiesten perustelut loogisia.

]]> Sun, 07 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3703&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3682&tmp=1
Mutta ennen muuta minusta slogan pitää lukea niin, että puolustamme niitä asioita, jotka ovat ihmisten sydäntä lähellä. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset toivovat yhteiskunnalta juuri niitä asioita, joita Vasemmistoliitto edistää: hyviä yhteiskunnan tuottamia palveluja, joita rahoitetaan verovaroin. Ihmiset haluavat tasaisempaa tulonjakoa ja ympäristöystävällisempiä päätöksiä.

Nyt kehotamme ihmisiä äänestämään sydämellä. Ja usein sydän puhuu nimenomaan Vasemmistoliiton puolesta.

Tänään oli syksyn ensimmäinen valtuuston kokous. Jätin siellä yhden oman aloitteen fillaripumpuista ja lisäksi teimme yhteisaloitteen raitiovaunulinja yhdeksän pikaisesta kehittämisestä punavihreän mäkiallianssin (Arhinmäki, Pajamäki, Sinnemäki) kanssa.

Ohessa aloitteet:

Fillaripumppuja Helsinkiin

Työmatkapyöräilyä ja vapaa-ajan fillarointia pitää edistää Helsingissä. Se on sekä ympäristö- että terveyskysymys. Siksi fillarin selkään hyppäämisen kynnystä pitää madaltaa niin paljon kuin mahdollista.

Jotta pyöräily on sujuvaa ja viihtyisää, pitää kumien säilyä kovina. Helsinki voisikin ottaa mallia Tukholmasta, joka on asentanut kuuteen keskeiseen liikennepaikkaan polkupyörän pumppauskoneita. Esimerkiksi Slussenin pyöräpumppua käytettiin ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli 15 000 kertaa.

Myös Helsingin olisi syytä kokeilla tällaisia Tukholmasta tuttuja pumppuautomaatteja. Automaatit olisi syytä sijoittaa paikkoihin, joissa on paljon polkupyöräliikennettä, esimerkiksi Rautatieasemalle, Sörnäisten Rantatielle, Pasilan asemalle jne.

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuuden sijoittaa pyöräpumppuja polkupyöräliikenteen solmukohtiin.

Valtuustoaloite raitiovaunulinja 9 kehittämisestä

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme seuraavia parannuksia raitiolinja 9 reitin laajentamiseksi.

Esitämme, että raitiolinjaa numero 9 jatketaan ripeällä tahdilla etelään, merisatamaan asti. Linjan jatkaminen palvelee ennen kaikkea etelähelsinkiläisiä. Tällä tavalla muodostuisi sujuva
joukkoliikenneyhteys muun muassa Stockmannille. Tämän lisäksi yhteys palvelisi niitä lukuisia kaupunkilaisia, joille Kaivopuiston alue sekä läheiset saaret kuten Uunisaari ja Pihlajasaari ovat tärkeitä virkistäytymisalueita.

Linja voisi kulkea Tarkkampujankadulta Korkeavuorenkatua alas ja Kapteeninkatua pitkin etelään ja nousta takaisin pohjoiseen Neitsytpolkua ja Kasarmikatua. Keskusteluissa on ollut esillä myös
vaihtoehto, jossa etelään ja pohjoiseen kulkevat raitiovaunut kulkevat samalla katuosuudella, mutta raiteet on asetettu limittäin. Tätä mallia on käytetty Mikonkadun raideratkaisussa. Molemmat vaihtoehdot ovat harkitsemisen arvoisia.

Esitämme selvitettäväksi mahdollisuutta nopeuttaa reittiä linjan keskivaiheilla; linjan 9 tulisi jatkaa Porthaninkadun jälkeen suoraan Fleminginkatua, kuten bussin numero 17 aikaisempi reitti teki. Näin reitti Aleksis Kiven kadulle olisi nykyistä suorempi ja linja 9 olisi Torkkelinmäen asukkaille nykyistä paremmin saavutettavissa oleva.

Esitämme myös, että linjan 9 osalta valmisteilla olevaa jatkosuunnitelmaa Ilmalaan kiirehdittäisiin.]]> Wed, 03 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3682&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3657&tmp=1
Tänään poliittinen syksy käynnistyi osaltani todenteolla, kun ensin olin opetuslautakunnan kokouksessa ja jatkoin sieltä Pasilan kirjastoon Vasemmistoliiton järjestämään kaupunkisuunnitteluiltaan. Kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet esittelivät Keski-Pasilan osayleiskaavaa ja luonnoksia.

Meitä oli iso joukko Vasemmistoliiton valtuutettuja kuuntelemassa pasilalaisten mielipiteitä suunnitelmista. Itselleni alue on tietenkin erityisen tärkeä, sillä olen Pasilasta kotoisin. Eniten luonnosta osayleiskaavaa haluan kiittää kahdesta asiasta: vanhat veturitallit ja ns. Toralinna suojellaan sekä alue tulee rakentumaan todella vahvasti joukkoliikenteen ympärille.

Eniten tilaisuudessa suunnitelmat saivat kritiikkiä siitä, että Keski-Pasilaan on tulossa liian vähän asuntoja. Olen vahvasti samaa mieltä ja jatkosuunnitteluperiaatteista päätettäessä tähän myös kiinnitettiin huomiota. Jotta Pasila on myös iltaisin ja viikonloppuisin elävä alue, ei sitä voi rakentaa etupäässä työpaikka-alueeksi.

Keski-Pasilaan suunnitellut tornitalot saivat myös kritiikkiä osalta tilaisuuden yleisöstä. Tornitalot koettiin liian kolkoiksi ihmisille. Minusta hyvin suunnitellut ja toteutetut tornitalot voivat olla myös ”ihmisen kokoisia”. Jos jonnekin Helsingissä sopii korkeat talot, niin varmasti juuri Keski-Pasilaan.

Eniten minua huolestuttaa Pasilan sillan ympärille rakentuva keskustatoimintojen kortteli. Suunnittelijat puhuivat siitä nimittäin kauppakeskuksena. Minusta Pasilaan ei tarvita isoa kauppakeskusta vaan yleisen alueen, jossa olisi toki kauppoja, mutta myös palveluita ja kulttuuria. Puolijulkinen kauppakeskus ei tue ajatusta koko Pasilan sosiaalisesta keskuksesta.

Keskustatoimintojen kortteli sillan ympärillä on alueen haastavin osa ja Helsingin kaupunki on järjestämässä siitä suunnittelukilpailua. Pitää valtuustossa vaikuttaa siihen, että tuloksena ei ole metroaseman päälle rakentuva kauppakeskus.

*

Huomenna aamupäivällä pidämme lehdistötilaisuuden. Siellä tullaan julkistamaan Vasemmistoliiton vaalikampanjan slogan ja vaalijuliste. Julisteeseen on saatu mielestäni mukavaa uutta ilmettä. Lisäksi kerromme vaalikampanjasta muutenkin, vaaliteemoistamme ja Martti Korhonen kertoo myös, aikooko hän asettua ehdolle kunnallisvaaleissa.

Illalla onkin edessä sitten syksyn ensimmäinen valtuusto.

]]> Tue, 02 Sep 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3657&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3463&tmp=1
Kesällä en ole juurikaan käyttänyt metroa. Kun ei tarvitse mennä puku päällä töihin, mielellään polkee fillarilla joka paikkaan. Sen verran sokerista olen kuitenkin, etten tieten tahtoen viitsi lähteä sateella polkemaan.

Sateisena päivänä yllätyin metrossa positiivisesti. Sörnäisistä hyppäsi kyytiin kaksi romanimuusikkoa, jotka soittivat Kulosaareen asti ja laittoivat hatun kiertämään. Ei kai se ihan sallittua ole, mutta tuskin ketään häiritseekään.

Metrossa viihdyttävät taitavat muusikot ovat taas yksi askel kohti kansainvälisempää katukulttuuria Helsingissä. Muusikoista tuli heti mieleen vuosi 1998.

Olin Pariisissa katsomassa jalkapallon MM-kisoja ja asuin kesätöissä siellä olleen Samin luona. Metrossa katusoittaja veti Pink Floydin Wish You Were Here -biisin. Pienestä koti-ikävästä kärsinyt Sami liikuttui kappaleesta kovasti.

*

Eilinen oli suuri päivä meille helsinkiläisen joukkoliikenteen, ja erityisesti spåraliikenteen, ystäville. Spåralinja ysi aloitti liikennöinnin. Se on ensimmäinen kokonaan uusi linja Helsingissä yli 20 vuoteen. Edellinen kokonaan uusi linja saatiin, kun seiska alkoi kulkea Pasilaan.

Mielestäni virheellisesti ysiä on lehdissä sanottu ensimmäiseksi uudeksi linjaksi 17 vuoteen. Tällä viitataan ilmeisesti kymppiin ja Pikku-Huopalahteen. Kysymys ei ollut kuitenkaan silloin uudesta linjasta vaan kymppiä jatkettiin Ruskeasuon kääntöpaikalta pidemmälle uuteen kaupunginosaan.

Tällä vuosikymmenellä on tullut uusia kiskoja myös Arabiaan, kun kutonen jatkettiin Arabianrantaan. Kummassakaan tapauksessa ei ole kuitenkaan kysymys kokonaan uudesta linjasta.

Uusia kiskoja on rakennettu viime viikkoina myös Kampin ympärille. Valitettavasti sinne ei tule kuitenkaan uutta spåralinjaa. Kolmoset laitetaan koukkaamaan sitä kautta. Me Vasemmistoliitossa olisimme halunneet uusille kiskoille uuden linjan, vitosen, joka olisi kulkenut Töölöntorilta Kampin kautta Toiselle Linjalle.

Vaikka ysin alkaminen on iloinen asia, ei linjaan voi olla kuitenkaan täysin tyytyväinen. Ysi jää tyngäksi Etelä-Helsingin osalta. Spåralinjan olisi pitänyt jatkua aina Merisatamaan asti. Tämä kuitenkin kaatui paikallisten asukkaiden vastustukseen, olisi tullut kolinaa ja parkkipaikkoja olisi menetetty.

Päätettäessä ysin perustamisesta valtuustossa, jäi ponteni linjan jatkamisesta muutaman äänen päähän läpimenosta. Ysin pitäisi tulevaisuudessa mennä Korkeavuorenkatua alas rantaan ja tulla esimerkiksi Neitsytpolkua takaisin ylös. Tämän puolesta teen jatkossakin duunia.

Yksi muutos ysin reitille pitäisi tehdä pikimmiten. Kokoomuksen ja joukkoliikennelautakunnan vihreän puheenjohtajan äänillä päätettiin, että ysin päättäri on Dianapuistossa eikä nykyisellä kympin päättärillä Tarkk´ampujankadulla. Näin Etelä-Helsingin joukkoliikenneyhteyksiä heikennettiin merkittävästi, koska linja ei korvaa enää millään tavalla bussia numero 17.



Emme muutenkaan saa tyytyä siihen, että nyt investoinnit spåraliikenteeseen on tehty vuosiksi. Päinvastoin ysin pitää olla lähtölaukaus raitivaunuverkon laajentamiselle.

*

Huomenna lähdemme Tukholmaan pyöräilemään muutamaksi päiväksi. Pitää antaa suuri kiitos Tukholman kaupungin esimerkilliselle toiminnalle. Myöhässä aloin netistä selvittelemään Tukholman fillarikarttoja. Selvisi, että Tukholman kaupunki on painanut juuri uuden erinomaisen kartan.

Lähetin perjantaina sähköpostia ja kysyin, onko mitenkään mahdollista lähettää karttaa minulle Suomeen vielä samana päivänä. Tänään postiluukku kolahti ja Tukholman kaupungin pyöräilyosastolta tuli kartta kotiin pikakirjeenä.

Ruotsi on kansankoti myös suomalaisille!

]]> Mon, 11 Aug 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3463&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3432&tmp=1
Televisio-ohjelman kuvaaminen on yllättävän raskasta ja aikaa vievää puuhaa. Hankalaa on myös yrittää ”näytellä” luontevaa.

En mitenkään erityisen innokkaasti lähde mukaan erilaisiin televisio-ohjelmiin tai lehtihaastatteluihin, jotka eivät suoraan kosketa työtäni tai jalkapalloa. Tänäkin kesänä olen kieltäytymään muutamista sinänsä ihan hauskoista juttuideoista, jotka eivät ole tuntunut vain omiltani.

Ekotähdessä on minusta hyvä idea ja siksi lupauduin osallistumaan ohjelmaan. Tarkoitus ei ole otsakurtussa valistaa ja pelotella ihmisiä vaan käydä läpi pieniä käytännön asioita, joilla voimme edistää kotona ja työpaikalla ympäristöasioita. Ohjelma kannustaa ihmisiä tekemään pieniä muutoksia, joiden kerrannaisvaikutus on suuri.

*

Viime viikolla aamukahvit olivat mennä väärään kurkkuun, kun näin pääministeri Matti Vanhasen avustajien uusimman kepustelun: Esko Ahosta Helsingin pormestari!

Jo pitkään Keskusta on pyrkinyt lypsää Helsingistä ääniä, mutta helsinkiläisiä puolue ei ole kyllä puolustanut millään tavalla. Ensin Esko Aho tuotettiin Helsinkiin keräämään äänet eduskuntavaaleissa. Luonnollisesti eduskuntaan päästyään Ahoa ei kiinnostanut helsinkiläisten asiat pätkääkään.

Seuraavaksi vuorossa oli Anneli Jäättenmäki, joka veti vieläpä perässään Pertti Salovaaran. Jäättenmäki häipyi nopeasti Brysseliin ja Salovaara keskittyi ”oman” vaalipiirinsä Pirkanmaan asioiden hoitamiseen. Viime vaaleissa Salovaara olikin ehdolla Pirkanmaalla ja kansa palkitsi neljän vuoden ansiokkaan työn helsinkiläisten äänillä Pirkanmaan puolesta kansanedustajapaikalla.

Nykyinen ”helsinkiläinen” keskustan kansanedustaja Mari Kiviniemi on sentään osoittanut vähän kiinnostusta myös nykyisen vaalipiirinsä asioihin. Tämän kepun puolueväki palkitsikin pudottamalla Kiviniemen puolueen varapuheenjohtajan paikalta.

Tämänkin historian jälkeen ehdotus Esko Ahosta Helsingin pormestarina on kaikkien aikojen kepustelu. Kun ahdasmielinen ja helsinkiläisvastainen puolue ei ymmärrettävästi pärjää pääkaupungissa, yritetään sitä valloittaa kabinettipolitiikalla.

Hyvä muistutus Esko Ahon suosiosta Helsingissä ovat vuoden 2000 presidentin vaalit. Ahosta yritettiin tehdä hesalaista niin televisiomainoksilla kuin aloituskiekon pudottamisella jääkiekon paikalliskamppailussa. Vain yhden kerran Helsingin paikallisottelussa Jokerien ja hifk:n kannattajat ovat yhdistäneet voimansa, nimittäin viheltämällä yhteistuumin Ahon ulos kaukalosta.

*

Pääministeri Matti Vanhanen on jatkanut avustajiensa aloittamaa keskustelua kannattamalla pormestarimallia kuntiin. Vanhanen väittää pormestarimallin lisäävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja kiinnostusta kotikuntansa päätöksentekoon. Olen Vanhasen kanssa eri mieltä.

Pormestarimalli henkilöisi kunnallisvaalit. Kunnallisvaaleissa kuitenkin on olennaista päättää ihmisten arkipäiväiseen elämään kuuluvista asioista. Arviolta 70-80 prosenttia meidän jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista päätetään valtuustoissa.

Jos kunnallisvaaleista tehtäisiin pormestarivaalit, jäisivät taka-alalle koulut, päiväkodit, kirjastot ja joukkoliikenne. Jos oikeasti halutaan lisätä kuntalaisten kiinnostusta päätöksentekoon, pitää kehittää esim. kaupunginosavaltuustoja ja muita osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon pelkän äänestämisen sijaan.

Mutta eihän Vanhanen oikeasti esityksellään tavoittele lisää vaikutusmahdollisuuksia kansalaisille. Hän tavoittelee lisää valtaa keskustalle.

Pormestarimallissa isot puolueet hyötyvät, sillä pienemmät voidaan jättää julkisuudessa ja vaalikamppailussa entistä enemmän syrjään, ja toisaalta nimekkäitä ehdokkaita asettamalla Vanhanen kuvittelee voivansa tehdä iltalypsyjä myös suuremmissa kaupungeissa.

]]> Wed, 06 Aug 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3432&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3300&tmp=1
Ruotsissa on listavaalin lisäksi käytössä myös henkilökohtaiset äänet. Jos ehdokas saa yli kahdeksan prosenttia puolueen äänistä vaalipiirissä, hän menee ohi puolueen listajärjestyksen. Ymmärtääkseni henkilökohtaista ääntä ei tarvitse kuitenkaan merkitä.

Tilastot osoittavat, että Ruotsin vaalijärjestelmässä harva tulee valituksi henkilökohtaisilla äänillä. Ruotsin 349 kansanedustajasta vain 48 on valittu henkilökohtaisilla äänillä ja näistä ainoastaan kuusi tuli valituksi ohi listan!

Ruotsissa on herännyt FRA-lain eli ns. salakuuntelulain myötä keskustelu siitä, että vaaleihin pitäisi painottaa jatkossa enemmän ehdokkaita. Kiistelty salakuuntelulaki meni läpi muutaman äänen turvin. Hallituspuolueiden edustajia painostettiin äänestämään lain puolesta. Viime hetkellä muutama lakia vastustanut hallituspuolueen edustaja käänsi päätänsä ja tämä ratkaisi lain läpimenon.

*

Listavaalit ovat tietenkin monien puoluesihteerien ja puolue-eliitin liepeillä pyörivien harmaiden eminenssien unelma. He pääsisivät päättämään pitkälti kansan sijaan, ketkä tulisivat valituksi eduskuntaan. Tietenkin tämä porukka käyttää jo nyt paljon valtaa mm. vaalirahoituksen kautta. Haluaisimmeko todella jarmokorhoset junailemaan vaalilistat?

Jo nyt hallituspuolueiden edustajat äänestävät monesti huonojen esitysten puolesta ja omia näkemyksiään vastaan. Tämä vain entisestään lisääntyisi, jos ”väärin” äänestäneet tiputettaisiin seuraavissa vaaleissa listan häntäpäähän.

Suomalaiseen poliittiseen järjestelmään listavaalit eivät sovi. Äänestäjät haluavat puolueiden lisäksi valita myös ehdokkaansa. Eduskunta olisi kovin toisen näköinen, jos siirryttäisiin listavaaleihin. Ja nyt en tarkoita ns. julkkisehdokkaita.

Listavaaleja puolustavat vetoavat usein Ruotsiin. Ruotsissa käytävä keskustelu toivottavasti selkeästi osoittaa listavaalien heikkouden myös listavaalien perään kovasti haikaileville.

]]> Tue, 08 Jul 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3300&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3280&tmp=1
Tiedote 3.7.2008
Vapaa julkaistavaksi heti
Salla Salo Paavo Arhinmäen avustajaksi Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki on valinnut uudeksi avustajakseen karkkilalaisen toimittaja Salla Salon, 34. Salo on valmistumassa vielä tänä kesänä Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on työskennellyt aikaisemmin toimittajana Yleisradion eri radiokanavilla ja viimeiset neljä vuotta Arto Nyberg -ohjelman taustatoimittajana. Salo aloittaa Arhinmäen avustajana eduskunnassa elokuun puolivälissä. - Asialinjalla siis jatketaan - ja edelleen mukaan mahtuu myös ripaus jalkapalloa, kiteyttää Salo, viitaten niin entisen kuin tulevan päämiehensä jalkapalloharrastukseen. Paavo Arhinmäen nykyinen avustaja Karoliina Öystilä siirtyy Kansan Sivistystyön Liittoon koulutustuottajaksi.]]> Thu, 03 Jul 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3280&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3269&tmp=1 Vapaa julkaistavaksi heti
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:
Suomen hallituksen protestoitava Ruotsin uutta salakuuntelulakia vastaan Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii, että Suomen hallitus ottaa Ruotsin kanssa esille maan uuden salakuuntelulainsäädännön. Arhinmäki on jättänyt asiasta keskiviikkona kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Ruotsissa vastikään hyväksytty ja ensi vuoden alussa voimaanastuva laki antaa maan sotilastiedustelulaitokselle FRA:lle (Försvarets radioanstalt) oikeuden seurata kaikkea Ruotsin rajat ylittävää sähköistä viestiliikennettä. Laki avaa käytännössä myös kaikki Suomesta lähtevät ja tänne tulevat lanka- ja gsm-puhelut, tekstiviestit, sähköpostiliikenteen, nettisivujen selaamisen ja erilaisille chatti-palstoille osallistumisen Ruotsin sotilastiedustelun vapaasti katseltavaksi ja kuunneltavaksi, sillä arviolta 95 prosenttia Suomen sähköisestä tietoliikenteestä kulkee länsinaapurin kautta. - Suomen hallituksen on otettava asia esille Ruotsin hallituksen kanssa. On syntynyt tilanne, jossa toisen maan lainsäädäntö loukkaa räikeällä tavalla suomalaisille perustuslaissa taattua viestinnän yksityisyyttä, Arhinmäki sanoo. Arhinmäki viittaa myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion julkisuudessa esittämään näkemykseen, jonka mukaan Ruotsin salakuuntelulaki voi olla ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksannen artiklan kanssa. Se takaa jokaiselle oikeuden yksityisyyden ja kirjeenvaihdon salaisuuteen. - Ruotsin lainsäädäntö vaarantaa myös lähdesuojan, joka on yksi journalismin keskeisiä kulmakiviä. Näin Ruotsi on myös kaventamassa sananvapautta, Arhinmäki arvostelee. - Ruotsissa asia on johtanut suureen protestiaaltoon, johon on kansalaisjärjestöjen ohella osallistunut myös keskeisiä tiedotusvälineitä. Toivon, että myös Suomessa protestoitaisiin Ruotsin päätöstä vastaan, ja että laki vietäisiin myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EY-tuomioistuimen tutkittavaksi, Arhinmäki yllyttää. ---- KIRJALLINEN KYSYMYS Suomen toimista Ruotsin uutta salakuuntelulakia vastaan Eduskunnan puhemiehelle Ruotsin parlamentissa 18.6.2008 hyväksytty laki antaa maan sotilastiedustelulaitokselle FRA:lle (Försvarets radioanstalt) oikeuden seurata kaikkea Ruotsin rajat ylittävää sähköistä viestiliikennettä. Tämä salakuuntelulaki tarkoittaa sitä, että kaikkien suomalaisten sähköpostiviestit, lanka- ja gsm-puhelut, tekstiviestit, nettisivujen selaushistoria ja internetin erilaisille keskustelupalstoille osallistuminen ovat Ruotsin viranomaisten vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa vuoden 2009 alusta alkaen, jos ne kulkevat Ruotsin kautta. Laki koskee suurta osaa suomalaisista, sillä arviolta 95 prosenttia kaikista Suomesta ulkomaille menevistä viesteistä kulkee Ruotsin kautta. Esimerkiksi Gmail- ja Hotmail-sähköpostien palvelimet ovat Suomen ulkopuolella, ja niiden avulla lähetettävät viestit kulkevat Ruotsin kautta. Myös osa Suomen sisällä lähetettävistä viesteistä kulkee Ruotsin kautta. Suomen lainsäädännön mukaan tällaiseen telekuunteluun tarvitaan aina erikseen tuomioistuimen lupa. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan Ruotsin tuore salakuuntelulaki voi olla ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksannen artiklan kanssa. Artikla takaa jokaiselle oikeuden yksityisyyden ja kirjeenvaihdon salaisuuteen. Aarnio myös uskoo, että asia viedään ihmisoikeus- tai EY-tuomioistuimeen. Suomen hallituksen on otettava Ruotsin salakuuntelulainsäädäntö esille Ruotsin hallituksen kanssa. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin, jossa korjataan nyt syntynyt tilanne, jossa toisen maan lainsäädäntö loukkaa räikeällä tavalla suomalaisille perustuslaissa taattua viestinnän yksityisyyttä. Uusi laki vaarantaa myös esimerkiksi journalismin lähdesuojan. Näin Ruotsi on myös kaventamassa sananvapautta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Ruotsin uutta salakuuntelulakia vastaan ja sen edistämiseksi, että Ruotsi luopuu tästä ihmisten perusoikeuksia polkevasta lainsäädännöstä?
]]> Wed, 02 Jul 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3269&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3231&tmp=1 KROATIAN KANNATTAJAT VÄRITTIVÄT KATUKUVAA

WIEN OLI PUNAVALKORUUTUINEN

Ottelupäivinä Wienin katukuva muuttuu pelaavien maiden väriloistoksi, mutta välipäivinä EM-kisat näkyvät lähinnä kauppojen näyteikkunoiden somistuksissa.

Vaikka Itävallan värit ovat punainen ja valkoinen, silti saattaa olla, ettei Wienin keskusaukio Stephansplatz ole koskaan ollut niin punavalkoinen kuin perjantaina. Kroatian punavalkoruutu täytti nimittäin totaalisesti koko aukion ja ympäristön kävelykadut.

”Hrvatski!” -huudot raikuivat, soihdut paloivat, jalkapallot lensivät korkealla ilmassa ja olut virtasi. Sivukujalla mellakkapoliisit seurasivat iloista kansanjuhlaa. Pelin jälkeen yöllä poliiseja tarvittiin, mutta silloinkin yllättävän vähän suhteessa kroatialaisten määrään ja ottelun lopputulokseen.

Kroatialaisten Wienin täydellinen valtaus ei selity vain lyhyellä välimatkalla maiden välillä. Vanhassa Itävalta-Unkarin pääkaupungissa on myös merkittävä kroaattiyhdyskunta. Suurin selittäjä on kuitenkin varsin tuoreen valtion vahva kansallistunne. Paikanpäälle matkusti kroaatteja kaikkialta maailmasta.

Sen sijaan turkkilaiset loistivat poissaololla katukuvasta. Toki yksittäisiä puolikuulippuja näkyi, mutta juhliviin turkkilaisiin törmäsi kaupungilla vasta pelin jälkeen. Edes välieräpaikan varmistuttua kaupunki ei mennyt kuitenkaan täysin sekaisin. Tämä oli yllättävää, sillä taksikuskin tietotoimiston mukaan Itävallassa asuu noin 300 000 turkkilaista.

Myös Kroatia-Turkki puolivälieräottelun katsomossa kroaatit olivat selvästi niskanpäällä. Kun turkkilaisia oli päädyn toisessa kulmassa arviolta noin 10 000, Kroatialla oli hallussa koko toinen pääty ja punavalkoruudut olivat levittäytyneet kaikkialle muuallekin stadionille.

ITALIA JA ESPANJA

EIVÄT SYTYTTÄNEET

Sunnuntaina Wienissä ei nähty alkuunkaan samanlaista kansanjuhlaa kuin perjantaina. Espanjalaiset pitivät meteliä kävelykadulla, mutta italialaiset tyytyivät lähinnä flaneeraamaan muodikkaat aurinkolasit otsalla.

On itse asiassa mielenkiintoista, miten erilailla Euroopan huippumaissa suhtaudutaan maajoukkueisiin. Siinä missä englantilaiset vyöryvät valloitusarmeijan lailla jokaiseen maajoukkuepeliin ja saksalaiset täyttävät takuuvarmasti katsomot, ranskalaiset suhtautuvat välinpitämättömästi, espanjalaiset lähinnä hassuttelevat ja italialaiset jäävät kotiin.

Espanjan kannattajien karnevaalihengessä on jotain samaa kuin Suomen jääkiekkokannattajissa MM-kisoissa: hassuja hattuja, matadoreiksi pukeutumista ja kasvojen maalausta koko rahalla. Pelin lopputulos ei ole maailman vakavin asia.

Aina jaksetaan puhua siitä, että italialaisille jalkapallo on uskonto. Jos näin on, niin maajoukkueen kannattamisen osalta uskonnon harjoittaminen on sitten lähinnä suomalaista tapauskovaisuutta. Nimittäin Italian perässä ei matkusta kovinkaan paljon kannattajia. Esimerkiksi sunnuntaina Italian katsomossa oli satoja tyhjiä paikkoja, vaikka Wien sijaitsee ajomatkan päässä Pohjois-Italiasta.

Yksi hyvä mittari maajoukkueiden kannatuksesta ovat mustan pörssin lipunhinnat. Huippuotteluun Espanja-Italia olisi saanut lippuja jo muutamia tunteja ennen pelin alkua normaaliin hintaan Wienin keskustasta. Jos Saksa tai Englanti olisi pelannut ottelussa, kokemuksen perusteella lippujen hinnat olisivat olleet vielä stadionin porteilla juuri ennen ottelun alkua kolmin-nelinkertaiset.

ISÄNTÄMAAN PUTOAMINEN

EI OLE LATISTANUT TUNNELMAA

Kisojen molempien isäntämaiden Sveitsin ja Itävallan hyytymisen jo alkulohkoon pelättiin latistavan koko kisojen tunnelmaa. Näin ei ole kuitenkaan ainakaan Itävallassa käynyt.

Vaikka Itävalta jäi alkulohkoon, vaikuttavat paikalliset jalkapallon ystävät varsin tyytyväisiltä isäntämaan otteisiin. Maajoukkueen pelättiin ennen kisoja menettävän täysin kasvonsa, joten terasseilla haastatellut jalkapallon ystävät tuntuvat jopa tyytyväisiltä tasaisiin otteluihin tuloksista huolimatta.

Vaikka isäntämaa on pudonnut jo kisoista, ei kannatusrekvisiitasta ole luovuttu. Autoissa heiluu edelleen pieniä Itävallan lippuja, ei toki siinä määrin kuin kaksi vuotta sitten Saksassa isäntämaan lippuja, ja Itävallan pelipaitaan sonnustautuneita kävelee jatkuvasti vastaan. Ennen kisoja maajoukkuepaita ei kuulemma ole todellakaan ollut mikään muotiasu Itävallassa

Kisoja ei voi olla huomaamatta myöskään keskustan keskeisissä museokortteleissa. Keisarinpalatsin, parlamentin ja raatihuoneen puistot ovat omistettu kokonaan jalkapallolle. Keskelle Wieniä on pystytetty valtava FanZone, jossa voi seurata otteluita suurilta valotauluilta olutta ja makkaraa nauttien.

Hulinaa riittää Wienissä vielä koko viikon ajan, sillä Ernst Happel Stadion on kahden ottelun näyttämönä. Torstaina välieräottelussa kohtaavat Venäjä ja Espanja. EM-kisat huipentuvat sunnuntaina Wienissä pelattavaan finaaliin, jossa Kansan Uutisten veikkauksen mukaan kohtaavat Suomen ensi syksyn MM-karsintavastustajat Saksa ja Venäjä.

]]> Wed, 25 Jun 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3231&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3180&tmp=1 Wed, 18 Jun 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3180&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3127&tmp=1
EU:n perustuslain, eli nykyiseltä nimeltään Lissabonin sopimuksen, käsittely eteni Suomessa ilman kansalaiskeskustelua ja vähällä huomiolla. Kun sopimuksen hyväksyminen oli ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan täysistunnossa, ei tästä mahtunut edes mainintaan esimerkiksi Yleisradion pääuutislähetykseen.

Eduskuntakeskustelussa moni kansanedustaja pahoitteli, ettei perustuslaista ole syntynyt kansalaiskeskustelua. Itse ihmettelin, miten kansalaiskeskustelua olisi voinut edes syntyä.

Silloinen europarlamentaarikko, nykyinen ulkoministeri Alexander Stubb, arvioi sopimuksen olevan 99 prosenttisesti sama kuin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatunut EU:n perustuslaki. Nyt sopimuksesta tehtiin vain sekavampi ja nimi vaihdettiin, jotta sitä ei olisi tarvinnut alistaa kansanäänestyksiin.

Kun eduskunta alkoi käsitellä Lissabonin sopimusta, ei asiasta oikein voinut käydä edes kansanedustajakeskustelua puhumattakaan kansalaiskeskustelusta. Nimittäin käsittelyn alkaessa eduskunnalla ei ollut käytössä ns. konsolidoitua versiota sopimuksesta. Me aloimme käsitellä lukukelvotonta versiota perustuslain uudesta muodosta.

Olen monesti ihmetellyt, jos kerran sopimus on niin hyvä kuin sitä on kehuttu, miksei kansan uskalleta antaa päättää asiasta. Kyllä kansa varmasti hyvän sopimuksen hyväksyy.

Lissabonin sopimusta ei haluttu kuitenkaan missään EU-maassa kansalaiskeskustelun piiriin ja kansanäänestyksellä arvioitavaksi. Nimittäin kansalla on välillä huono tapa äänestää väärin. Siksi sopimus vietiin läpi parlamenttikäsittelyissä nopealla tahdilla.

EU-johdon näkökulmasta valitettavasti yhdellä maalla, Irlannilla, on niin demokraattinen perustuslaki, että se vaatii Lissabonin sopimuksen kaltaiset päätökset alistettavaksi kansanäänestykselle. Siksi esimerkiksi Suomessa päätös sopimuksen ratifioinnista piti ehdottomasti tehdä viimeistään keskiviikkona, esimerkkinä irlantilaisille.

Tänään saatiin sen ainoan maan tulos, jossa kansalle annettiin mahdollisuus päättää sopimuksen hyvyydestä tai huonoudesta. Kansa päätti kaataa sopimuksen.

Luulenpa, että kohta alkavat poliittisen eliitin puheet siitä, että on epädemokraattista, kun yksi maa voi kaataa koko sopimuksen. Näillä puheilla voisi olla pohjaa, jos muissakin maissa sopimus olisi uskallettu antaa kansan päätettäväksi.

Kun tarkoituksella muualla väistettiin kansanäänestykset, ei voi siinä ainoassa maassa kansanvaltaisesti päätettyä sopimuksen kaatamista pitää mitenkään epädemokraattisena tuloksena. Irlannin kansa näytti varmasti monen muunkin eurooppalaisen kansan tahdon.

]]> Fri, 13 Jun 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3127&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3071&tmp=1
"Laillisten graffiti-paikkojen vaikutuksesta laittomien graffiti-maalausten ja tagien määrään on positiivisia kokemuksia Euroopasta. Muun muassa Brüggen kaupunki Belgiassa on palkittu projektista, jossa nuorille tarjottiin mahdollisuus laillisiin graffiteihin ja laittomien töhryjen määrä väheni selvästi.

Ruotsissa Norrköpingissä on ollut vuodesta 1995 laillista maalata vanhan sataman muureja. Laillisen graffiti-paikan avaaminen vähensi välittömästi laittomien graffitien maalaamista ja Norrköpingissä ei ole merkittävä töhryongelmaa.

Suomessa on toisenlaisia kokemuksia Vaasasta, jossa laillisen graffiti-paikan sulkeminen lisäsi laittomien graffitien määrää vaikka "asiantuntijoiden" mukaan olisi pitänyt käydä toisin.

Helsingissä ei ole ollut koskaan varsinaista laillista graffiti-paikkaa, jossa nuoret olisivat voineet maalata omaehtoisesti graffiti-taidetta. Helsingin kaupunki on tilannut 1990-luvulla muutamia graffititeoksia (mm. Kulosaareen, Itä-Pasilaan ja Malminkartanoon). Nämä teokset tekivät kuitenkin ennakolta valitut nuoret ja paikalle ei saanut maalata myöhemmin lisää.

Helsingin kaupungissa ei ole siis kokemuksia varsinaisen laillisen graffiti-paikan vaikutuksesta graffiti-maalausten ja tagien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Kansainväliset esimerkit viittaavat siihen, että laillista paikka olisi syytä kokeilla myös Helsingissä.

Kysymys ei ole vain laittomien graffitien ja tagien vähentämisestä. Kysymys on siitä, tarjoaako Helsinki graffiti-taiteesta kiinnostuneille nuorille mahdollisuutta harrastukseensa ilman syyllistymistä rikokseen, ilman kiinnijäämisenpelkoa ja ilman uhkaa tuhansien eurojen korvausvaatimuksista.

Laillisen graffiti-paikan vaikutuksiin ei voi ottaa kantaa, ennen kuin asiasta on tutkittua tietoa. Jotta tieto laillisen paikan vaikutuksista olisi validia, pitää paikan olla sellainen, että ympäristötekijöillä on mahdollisimman pieni vaikutus graffiti-paikan ympäristöön.

Nyt Helsingin alueelta on löytynyt täydellinen paikka lailliselle graffiti-gallerialle. Valmistuva Vuosaaren satama rajoittuu itäpuolelta noin 10 metriä korkeaan ja useita satoja metrejä pitkään betoniseen melumuuriin. Tämä olisi Norrköpingin sataman tapaan erinomainen paikka graffiteille.

Paikka puoltaa moni seikka: lähellä ei ole asutusta, jota laillinen paikka voisi häiritä. Melumuuri rajautuu metsään, joten se ei ole yleisesti nähtävissä. Valtavassa melumuurissa olisi tilaa kymmenille tai sadoille töille.

Laillista paikkaa perustettaessa pitäisi huomioida myös muutamia seikkoja. Ensinäkin alueelle pitäisi järjestää tyhjien maalipurkkien kierrätys. Varmasti ei olisi suuri ongelma toimittaa paikalle YTV:n keräysastiaa. Kierrätyksestä voisi sopia myös maalimerkkien kanssa, sillä jotkut spray-maalinvalmistajat ottavat vastaan kierrätykseen purkkeja.

Lähialueella olisi syytä tehdä kartoitus tämän hetkisistä graffitien ja tagien määrästä. Näin myöhemmin voidaan arvioida, kuinka paljon laittomia graffiteja tai tageja on ilmestynyt ympäristöön ja onko laillisella maalauspaikalla ollut merkittävää vaikutusta töhertelyn lisääntymiseen.

Jo etukäteen pitäisi myös tehdä selväksi, että jos laillinen graffiti-paikka lisää alueella huomattavasti laittomien töhryjen määrää, suljetaan paikka.

Edellä olevan perusteella me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy pikaisiin toimiin, jotta Vuosaaren sataman melumuuria kokeillaan laillisena graffiti-paikkana."

*

Ohessa muutama linkki, josta saa kuvaa siitä, mitä graffiti-taide on ja minkälainen paikka Vuosaaren satama voisi olla:

Norrköpingin satamassa on laillista maalata seiniä. Ohessa kuvia Norrköpingistä vuodelta 2004:

http://www.capitalsthlm.com/tema/10/index.html#

Ehkä maailman tämän hetken tunnetuin graffiti-taiteilija on Banksy, jonka töistä maksetaan kymmeniätuhansia euroja. Ohessa muutamia Banksyn töitä:

http://www.banksy.co.uk/menu.html

]]> Thu, 05 Jun 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3071&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3047&tmp=1
Eilen poljin Narinkkatorilta Mätäjokifestivaaleille Kannelmäkeen. Katsoin nyt jälkikäteen, mitä reittiä YTV:n opas suositteli. Menomatkalla käytin lähes samaa reittiä, tosin oikaisin vähän Töölössä käyttämällä autotieosuuksia. Sen sijaan päänsisäisen reittioppaani valitsema reitti Kannelmäestä Herttoniemenrantaan oli täysin toinen kuin YTV:n reittioppaan suositus.

Eilen Keskuspuistossa viitoittamattomia teitä polkiessani pohdin, että olisi hienoa saada fillarinavigaattori. Pikku laatikko osaisi neuvoa metsän keskellä, minkä tienhaaran kannattaa valita.

Hankkisin heti tankoon laitteen, joka neuvoisi parhaat reitit ja samalla myös ilmoittaisi etäisyydet ja ajonopeuden, jos vain markkinoilta fillarinavigaattori löytyisi.

Tässä siis ilmainen vinkki uudesta tuotteesta jollekin navigaattorivalmistajalle.

]]> Mon, 02 Jun 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3047&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=3023&tmp=1
Mielipidetutkimukset ja toriparlamentti, tänään Malmilla, osoittavat samaa. Kansan luottamus pääministeri Matti Vanhaseen on romahtanut. Jokunen kannatti uusia eduskuntavaaleja, mutta suurin osa piti kristillisten vaatimusta jeesusteluna.

Moni rinnasti Vanhasen ja Ilkka Kanervan. Kanerva joutui lähtemään henkilökohtaisten hölmöilyjen takia, mutta pääministeri Vanhasen luottamuspulassa on kysymys yhteiskunnasta ja politiikasta.

Ihmiset pitivät pöyristyttävänä, jos Kanerva-tapauksen jälkeen Vanhanen voisi jatkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Nyt eduskunnassa olisikin mitattava nimenomaan Matti Vanhasen luottamus.

*

Pääministeri Matti Vanhanen on tukarin (suom. yhteiskunnan tukiranka. Ylikunnollinen henkilö, pihapoliisi, moralisti…) prototyyppi. Vanhasen politiikassa tukaroinnin rinnalle on noussut sukarointi: liike-elämän etujen ajaminen ohi kansan parhaan. Sukarointi ei ole vain kauppakeskusten kaavoittamista.

Yksi sukarointi on juuri käsittelyssä eduskunnassa. Hallitusneuvotteluihin osallistui perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom. Hän lobbasi läpi perintöveron poistamisen perheyrityksiltä. Sattumoisin moni keskustan ja kokoomuksen kampanjoita rahoittanut tukija oli viime vaaleissa perheyritys.

*

Viime viikon perjantaina taideteollisen korkeakoulun opiskelijat olivat eduskuntatalon edessä osoittamassa mieltään innovaatioyliopistosuunnitelmia vastaan. He olivat erityisen huolestuneita sivistysyliopiston tulevaisuudesta.

Vanhasen hallitus on ulottamassa sukarointia myös yliopistomaailmaan. Hallitus valmistelee esitystä, jossa yritykset voisivat sijoittaa yliopistojen ja korkeakoulujen taustalle synnytettäviin säätiöihin ja saisivat näiden säätiöiden hallitukseen paikkoja suhteessa sijoittamaansa pääomaan.

Autonominen sivistysyliopisto on ollut suomalaisen korkean koulutuksen ja tutkimuksen perusta. Yliopistoyhteisö kolmikannassa on hallinnut päätöksentekoa. Nyt yliopistoyhteisön sijaan korkeakoulujen asioista päättämään halutaan sukarit.

*

Vaalirahoitusten paljastuttua en enää ihmettele, että keskustalle ja kokoomukselle käyvät kauppamiesten korkeakoulut.

Mutta sitä ihmettelen, miten vihreät katsovat tätäkin kaikkea hiljaa sivussa aivan kuin hallituksen päätökset eivät koskisi puoluetta mitenkään.

]]> Sat, 31 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=3023&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2969&tmp=1
Pääministeri Matti Vanhanen ensin vähätteli vaalirahoitusongelmia ja sen jälkeen hän ei ole suostunut myöntämään, että kysymyksessä on ennen muuta hallituksen ongelma. Nyt vastuu skandaalista on yritetty vierittää porvaripuolelta yhtälailla vasemmiston niskaan.

Julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että työväenpuolueiden ehdokkaiden työväenyhdistyksiltä saama rahoitus olisi jotenkin hämärää. Minusta tämä on erikoinen väite.

Työväenyhdistykset ja ammattiliittojen puolueryhmät on perustettu tekemään aatteellista puoluetyötä. On aivan luonnollista, että niitä ehdokkaita tuetaan, joilla on samanlainen arvomaailma kuin arvopohjaisilla yhdistyksillä.

Esimerkiksi itselläni ei ole mitään hävettävää siinä, että Rakennusliiton vasemmistolaiset tukivat kampanjaani 7000 eurolla. Päinvastoin olen pikemminkin ylpeä siitä, että arvostamassani ammattiliitossa vastavuoroisesti arvostettiin niin paljon poliittista työtäni, että haluttiin tukea kampanjaani summalla, joka vastaa noin viidettä osaa vaalibudjetistani.

Mokani oli se, että en ollut kirjoittanut kohtaan valtakunnalliset työväenyhdistykset auki isoimman tuen antanutta yhdistystä.

Tämän kriisin oleellinen asia on se, että muutama ökyliikemies on jakanut systemaattisesti rahaa ”isänmaallisille ehdokkaille” (jotka ovat nyt hallituksessa poistamassa rahoittajiinkin lukeutuvien perheyritysten perintöveron) saadakseen haluamansa eduskunnan. Ja näistä rahoista on vaiettu lähes yhtä systemaattisesti, erityisesti nykyisten ministerien vaalirahailmoituksissa.

*

Myös lukuja läpikäymällä voidaan nähdä, että kysymyksessä on nimenomaan porvaripuolueiden kriisistä. Kun katsoo listaa suurimmista läpimenneiden kansanedustajien kampanjoista, vaalirahoituksen todellinen jakauma tulee todella selvästi esille.

Nopealla laskutoimituksella voi todeta, että 30 kalleimman vaalikampanjan joukossa oli YKSI kampanja, joka ei ollut keskustan tai kokoomuksen ehdokkaan. Eero Heinäluoma käytti kansanedustajista kuudenneksi eniten rahaa kampanjaansa.

Sadasta kalleimmasta vaalikampanjasta peräti 78 oli keskustan tai kokoomuksen ehdokkaan tekemiä! Vasemmistoliiton kallein kampanja oli Pentti Tiusaselle, jonka kampanja maksoi valtakunnallisesti 76. eniten. Hän käytti lähes yksinomaan henkilökohtaisia varojaan.

Näitä lukuja vasten on helppo ymmärtää, miksi porvarit ovat olleet haluttomia nopeisiin ja suuriin uudistuksiin vaalirahoituslainsäädännössä. Jos kampanjan suuruudelle tai edes yksittäisien lahjoitusten koolle asetettaisiin raja, hyötyisivät siitä kaikkien muiden puolueiden ehdokkaat paitsi keskustan ja kokoomuksen.

*

Tänään Säätytalolla puoluejohtajat sopivat yhdestä uudistuksesta, jota itse olen ajanut ja jota omalta osaltani tehdessäni huomasin myös vaalirahailmoituksen täydentämistarpeen. Nimittäin jatkossa ei riitä pelkkien tulojen erittely vaan menotkin pitää eritellä.

Menoerittelyllä päästään toivon mukaan kiinni myös siihen vaalirahailmoituksissa näkymättömään tukeen (joka toki pitäisi ilmoittaa), jossa yritykset esimerkiksi ostavat ehdokkaiden puolesta mainostilaa.

Nyt sovitut uudistukset eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös taloudellinen kampanjakatto ja olisi hyvä ajaa myös läpi se, että jatkossa ehdokkaiden pitäisi ilmoittaa kampanjansa keskeiset rahoittajat jo ennen vaaleja.

*

Säätytalon edustalla oli myös ollut ilmeisen huvittava episodi, kun pikkuveljeni oli kesken vaalirahoituslainsäädännön tiukentamisesta käytyjen neuvottelujen tullut omalla tavallaan vaatimaan, että kaikki on paljastettava vaalirahoituksen osalta.

Ohessa video tapahtumiin:

http://www.hs.fi/videot/1135236598195



Toimittajat soittivat heti tuoreeltaan kommentteja tapahtumasta, jota en tuntenut. Näin jälkikäteen olen alkanut pohtia periaatteellisella tasolla, olisiko pitänyt kieltäytyä kommentoimasta mitään.



Ensinnäkään ihminen ei ole mielestäni julkisuuden henkilö sillä perusteella, että hänen sukulaisensa sellaista sattuisi olemaankin. Toisaalta miten voi olla mitenkään kommentointivelvollisuudessa täysi-ikäisen sukulaisensa suhteen.

]]> Fri, 23 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2969&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2928&tmp=1
*

Vaalirahoitusskandaali on syönyt koko eduskunnan ja politiikan uskottavuutta. Ainoa hyvä puoli skandaalissa on se, että lopulta leväperäisiä vaalirahoituslakeja ollaan tiukentamassa.

Kun lakia uudistetaan, voisi yksi hyvä uudistus olla se, että tulojen lisäksi pitäisi eritellä myös menot. Tämä toisi lisää läpinäkyvyyttä kampanjoihin. Monestihan kuulee sanottavan, että jollain ehdokkaalla on ollut huomattavasti enemmän mainontaa kuin rahaa ilmoitetaan kuluneen.

Avustajani kaivoi vaalikampanjastani myös sen toisen puolen eli mihin rahat menivät. Ohessa erittely kuluista:

Kampanjan kokonaiskulut 36 285,81 euroa

lehti-ilmoitukset 22 667,88

(Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset, Uutislehti 100, HBL, Voima, Ylioppilaslehti)

esitteiden paino ja jakelu 7 373,57

(esitteitä yhteensä 117 000 kpl, joista maksullisessa suorajakelussa 61 000)

muut kulut 6 244,36

(järjestetyt tilaisuudet, suoramarkkinointikirjeet, postimaksut, Vappu-lehti 2006, verkkosivut, bannerit, Radio Helsingin mainos jne.)





*







Laskettaessa tätä ”käännettyä vaalirahoitusilmoitusta” huomasimme, että alkuperäisessä vaalirahoitusilmoituksessa oli 620,20 euron virhe. Kaksi suoraan ammattiliiton maksamaa laskua oli kirjanpidossa kirjattu väärin.

Samalla kun ilmoitin tämän korjauksen oikeusministeriölle, ilmoitin myös, että kohdassa ”valtakunnalliset työväenjärjestöt” 7000 euroa on tullut Vasemmistorakentajilta.

Olin ilmeisesti ensimmäinen vaalirahoitusilmoitusta tarkentanut, joka ei ole saanut rahaa yrityksiltä tai surullisen kuuluisalta Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä. Yllättävää?



]]> Mon, 19 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2928&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2882&tmp=1
Kevään myötä alkaa myös jokavuotinen graffiti-keskustelu Helsingissä. Itse olen pyrkinyt olemaan nostattamassa tätä keskustelua. Moni voi kysyä, miksi kansanedustaja viitsii keskittyä tällaiseenkin asiaan.

Ensinnäkin kysymys kaupunkitilan hallinnasta ja nuorten oikeuksista ei ole mikään mitätön asia. Toisaalta yksilötasolla on valtavan suuri kysymys, jos nuoret ajetaan laillisten graffiti-paikkojen puutteessa marginaaliin.

Ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää, että alle kaksikymppisillä voi olla niskassaan kymmenientuhansien eurojen korvausvaateet ja he kokevat joutuvansa jatkuvasti vartijoiden mielivallan kohteeksi.

Toisaalta kysymys on myös kaupungin rahankäytöstä. Minusta on omituista, että kaupungilla on ”projekti”, jolla ei näy päätepistettä ja joka itse laajentaa toimintaansa. Minusta on myös erittäin kyseenalaista, että kaupunki käyttää satojatuhansia euroja ”yksityisen kenttäpoliisin” toimintaan ja tuhlaa puhdistusrahoja myös syrjäisiin tunneleihin ja purettaviin taloihin.

Olisi epäjohdonmukaista, jos yhtäkkiä emme pyrkisi puuttumaan tähän silloin, kun valtuutetuilla on mahdollisuus jättää talousarvioaloitteita. On nimenomaan vastuullista pitää asiasta keskustelua yllä. Tänään asia on yleisten töiden lautakunnan käsittelyssä talousarvioaloitteeni pohjalta. Aloitteeni ja vastaus siihen löytyvät osoitteesta:

http://www.hel2.fi/hkr/paatoksenteko/lautakunta/dok_kuluvavuosi/18el08.html

Laittomat graffitit tai tagit eivät varmasti katoa kokonaan laillisten paikkojen myötä. Laillinen paikka antaisi kuitenkin mahdollisuuden nuorille taideharrastukseen ilman kiinnijäämisen pelkoa ja isoja korvausvaatimuksia.

Stop töhryille -projektin propagandassa väitetään, että lailliset paikat lisäävät laittomia graffiteja. Tämän väitteen pohjaksi ei ole osoitettu kestävää näyttöä. Kansainvälisesti on myös toisenlaisia kokemuksia.

Belgialainen Brüggen kaupunki on saanut EU:n nuorten rikostorjuntapalkinnon hankkeestaan, jossa nuorille tarjottiin laillisia maalauspaikkoja. Ruotsin Norrköpingissä on laillista maalata vanhan hiilisataman betonimuureja ja kaupunki on pysynyt siistinä ja viihtyisänä. Kuukausi sitten vieraillessani Stavangerissa huomasin kaupungin tilanneen Euroopan kulttuuripääkaupunki -vuoden osana graffiteja aivan ydinkeskustaan.

Minulle on tullut vinkki, että hyvä laillinen paikka graffiteille voisi olla Vuosaaren sataman yli kilometrin mittainen melumuuri. Käyn sen tarkastamassa fillarilla vielä kevään aikana ja jos se vaikuttaa minustakin hyvältä paikalta, ehdotan sitä lailliseksi paikaksi.

Helsingin pitää suhtautua graffiti-taiteeseen muutenkin kuin nollatoleranssin kautta. Toisenlaisen politiikan esittäminen on meidän kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen tehtävä.

]]> Thu, 15 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2882&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2880&tmp=1
Televisiolupamaksut eivät ole kansan keskuudessa kovin suosittuja, mutta aina olen niitä puolustanut, vaikka helpompi ratkaisu olisi ollut vain kääntää peukkua alaspäin.

Muutaman kerran usko siihen, pitäisikö tv-lupaa maksaa ja järjestelmää puolustaa, on ollut koetuksella. Tänään on yksi niistä päivistä.

On suorastaan skandaali, ettei Yleisradio näytä UEFA-cupin finaalia Manchesteristä. Jääkiekon MM-kisoista näytetään sen sijaan kaiken maailman höpöhöpö-pelejä. Esimerkiksi tänään on tarjolla UEFA-cupin finaalin sijaan jääkiekkoklassikko Kanada-Norja.

Ei tulisi suru, jos Yleisradion urheilupäällikkö Kari Mänty palaisi Pohjalaisen päätoimittajaksi.

]]> Wed, 14 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2880&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2829&tmp=1
Kyselytunnilla alussa on ryhmillä mahdollisuus kysyä keskenään päättämistään asioista ja lopussa tulee vielä mahdollisuus kansanedustajille esittää muita kysymyksiä. Tänään yritin saada sekä ”häntäkysymystä” että osallistua keskusteluun varsinaisista kysymyksistä.

Keskustelun lomassa tuli nopeasti esityslistojen taakse hahmoteltua puheenpohjia. Ajattelin nyt kirjata esimerkinomaisesti, minkälaisia puheenvuoroja olisin käyttänyt saadessani puheenvuoron.

*

Ns. häntäkysymykseksi ajattelin jotain tämän tapaista:

Vasemmistoliitto on rauhan ja liittoutumattomuuden puolella. Siksi vastustamme Suomen Nato-jäsenyyttä. Viime viikolla pääministeri Vanhanen arvosteli rajusti vasemmistoa siitä, että se ilmoitti kansan tahdon ratkaisevan Nato-jäsenyyden.

Toissapäivänä puolustusministeri Jyri Häkämies esitti, ei vain Suomen, vaan myös Ruotsin liittymistä Natoon. Tästä kannanotosta pääministeri on ollut täysin hiljaa.

Pitääkö tämä siis tulkita niin, että pääministeri Vanhanen on samaa mieltä puolustusministeri Häkämiehen kanssa ja hallitus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä?

*

Vasemmistoliiton ryhmäkysymyksen esitti Erkki Virtanen. Siinä viitattiin tuoreisiin tutkimuksiin, joiden mukaan Suomen sosiaaliturva on jäänyt pahasti jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta. Puheenvuoron saadessani olisin kysynyt suurin piirtein näin:

Suomessa on jo lähes 700 000 EU-tilastojen mukaista köyhää. Keskeinen syy tähän on matala työmarkkinatuen ja peruspäivärahan taso. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana työmarkkinatuki on jäänyt jälkeen kolmasosan palkkatulojen kehityksestä.

Edellisen kerran työmarkkinatukeen tehtiin korotus vuonna 2001, kun Vasemmistoliitto kävi kovan taistelun korotuksen puolesta ns. kymppikampanjalla, kymmenen markkaa lisää työmarkkinatukeen.

Kysynkin, aikooko hallitus lopulta puuttua suomalaisen köyhyyden suurimpaan syyhyn ja tehdä kunnollisen korotuksen työmarkkinatukeen?

*

Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti lehtihaastattelussa lapsilisien sitomista indeksiin. Tämän lausunnon toteuttamisen perään kyseltiin. Oma kysymykseni olisi ollut muotoa:

Hallituksen politiikka lapsiperheiden suhteen on ollut kaikkea muuta kuin kiitettävää. Lapsilisien korotuksen ulkopuolelle jää 80 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajakorotus ei hyödytä kaikkein köyhimpiä perheitä. Noin 30 000 toimeentulotuen varassa elävää yksinhuoltajaperhettä ei saa korotusta, sillä se lapsilisän korotus vähennetään toimeentulotuen määrästä.

Hallitus esittää asiakasmaksujen korottamista 16 prosentilla ja maksujen sitomista indeksiin. Tämä esitys käy erityisesti lapsiperheiden taskulla, sillä nimenomaan lapsiperheet käyttävät paljon mm. terveyskeskuspalveluita.

Lapsilisän sitominen indeksiin olisi vähintä, mitä hallitus voi tehdä lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Ministeri Risikon puolue kokoomus lupasi myös ennen vaaleja lapsilisien sitomisen indeksiin. Se pidetään, mikä luvataan, sanottiin kokoomuksen vaalimainoksissa.

Kysynkin kokoomuksen puheenjohtajalta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta, onko kehyksiin varattu rahaa lapsilisien sitomiseen indeksiin ja millä aikataululla lupaus toteutetaan?

]]> Thu, 08 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2829&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2807&tmp=1
Kuka muistaa vielä 80-luvun, jolloin heavy-musiikki ei ollut koko kansan loordia vaan uskonnollisten ääriryhmien jahtaamia saatanallisia säkeitä? Silloin levyjä pyöritettiin toisin päin ja yritettiin löytää salaviestejä. Venomin singleltä sellainen taisi jopa löytyä.

Tämän päivän saatanallisia säkeitä on ilmeisesti vasemmistolainen EU-kriittisyys. Ainakin tätä mieltä on Helsingin Sanomien taittaja. Nimittäin, jos leikkasi vappupäivän lehdestä irti Esko Seppäsen ilmoituksen, toiselta puolelta löytyi aivan selvä salaviesti. ”Punertava Lenin-setä asettui vapuksi nimikkopuistoonsa” luki selvällä suomenkielellä mainoksen takana.

Tämä ja monta muuta asiaa selvisi Paavon jengin juttuteltalla.

*

Tänään siis aloitimme kevään telttakiertueen Vaasanaukiolla (oikealta nimeltään Vaasanpuistikko). Ikuisen vapun aukiolla ei ollut niin paljon pöhinää kuin normaalisti. Lieneekö upea sää vetänyt porukan puistoihin ja rannoille?

Telttakiertueen tavoitteena on kerätä ihmisten toiveita siitä, mitä eduskunnassa ja valtuustossa pitäisi tehdä. Samalla kampanjoimme jo kohti kunnallisvaaleja. Mukana on joukko tulevia kunnallisvaaliehdokkaita, monet ensikertalaisia.

Tulkaa kevään mittaan käymään juttuteltalla!

]]> Sat, 03 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2807&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2794&tmp=1 http://video.google.com/videoplay?docid=-456210737324103945   Paavo Arhinmäen vappupuhe 1.5.2008
Helsinki, Vantaa, Somero, Nummi-Pusula
(muutokset mahdollisia puhuttaessa)
Hyvät toverit! Vasemmisto on kriisissä. Näin vapun alla on julistettu ja asiasta paljon keskusteltu. Sen sijaan, että pohdimme onko vasemmisto kriisissä, pitäisi keskittyä uudistamaan vasemmistoa. Olipa vasemmisto kriisissä tai ei. Tilannetta ei pidä pelätä vaan nähdä murros mahdollisuutena luoda uutta vasemmistossa. Vasemmistolaiset arvot ovat nousussa niin maailmalla kuin suomalaisessa yhteiskunnassakin. Tämä ei ole kuitenkaan kanavoitunut vasemmistopuolueiden kannatukseksi. Kansalaiset haluavat oikeudenmukaisempaa ja solidaarisempaa politiikkaa. Rikkaille suunnattujen veronalennusten sijaan halutaan parempia julkisia palveluja, kunnollista perusturvaa ja pienempiä tuloeroja. Lähes neljä viidestä suomalaisesta ilmoittaa kaipaavansa hallitukselta vahvempaa otetta valtionyhtiöissä. Politiikka on kuitenkin ollut juuri päinvastaista. Ihmiset kaipaavat vaihtoehtoa. Mutta onko vasemmisto tällä hetkellä muutosvoima ja vaihtoehto suomalaisessa yhteiskunnassa? Uskallammeko asettaa uusia vaatimuksia ja rohkeita tavoitteita vai viilaammeko vain porvareiden esityksiä hivenen paremmiksi? Uskallan väittää, ettei vasemmisto ole tällä hetkellä riittävän vahva muutosvoima suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyt tarvitaan uusia tavoitteita ja uusia rohkeita vaatimuksia. Vasemmiston voima ei kasva siitä, että luovumme vanhoista teemoista ja symboleista. Vasemmiston kannatus ei varmasti nouse esimerkiksi sillä, että luovumme hienosta vappumarssiperinteestämme. Sen sijaan pitää miettiä, miten voimme uudistaa vappumarsseja ja -juhlia. Vappujuhlien pitää olla värikkäitä, äänekkäitä ja iloisia mielenosoituksia työn, toimeentulon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta. Vappumarssin ja vappujuhlien pitää olla sellaisia, että ne tempaavat ohikulkijatkin mukaansa. Meidän pitää muutenkin pohtia, miten uudistamme toimintatapojamme. Vasemmiston pitää toimia siellä, missä ihmiset liikkuvat. Meidän pitää olla läsnä kuuntelemassa ihmisten toiveita ja tavoitteita ostareilla, baareissa ja lähiöissä. Eikä vain kuunnella, vaan viedä ihmisten toiveita myös konkreettisesti eteenpäin eduskunnassa ja valtuustoissa. Meidän pitää nousta uudestaan kansan liikkeeksi.
Hyvät toverit! Toimintatapojen uudistaminen on tärkeää vasemmistolaiselle liikkeelle. Mutta yksin toimintatapojen muuttaminen ei riitä poliittisen avauksen palauttamiseksi poliittiselle työväenliikkeelle. Tarvitaan uusia esityksiä, ajatuksia ja rohkeita tavoitteita. Tänä päivänä uudet poliittiset teemat nousevat kansalaisyhteiskunnasta ja kansalaisjärjestöistä. Viime vuosien isoimmat uudet poliittiset teemat ovat olleet eittämättä ilmastonmuutos, globalisaatio ja työelämän muutos. Poliittisen keskustelun moottoreina eivät ole olleet puolueet vaan ne ovat nousseet kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen kautta. Suomen vasemmistolla ei ole ollut rohkeutta tarttua kansalaisyhteiskunnasta nouseviin teemoihin. Emme ole olleet eturintamassa luomassa uutta poliittista keskustelua ja muuttamassa yhteiskuntaa. Olemme pikemmin olleet jälkijunassa, jotkut jopa tyrmäämässä uutta ajattelua. Vasemmistosta pitää tulla kansanliikkeiden megafoni. Meidän pitää uskaltaa tarttua ajassa liikkuviin teemoihin ja lähteä ajamaan niitä poliittisesti.
Hyvät toverit! Vappu on työn juhla. Punaisten ja punavihreiden lippujen alla marssivat työläiset. Mutta mitä ovat tämän päivän työläiset? Vasemmiston on aika päivittää myös käsitystään työstä ja työläisistä. Palkkatyön luonne on muuttunut. Perinteisen teollisuustyöläisen rinnalle on noussut suuri joukko työntekijöitä, jotka joutuvat elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Pätkätyöläiset, kulttuurin tekijät, tutkijat, tietotyöläiset, toimihenkilöt ja pizzapaikan pitäjät ovat työläisiä siinä missä telakalla tai rakennuksilla raatavat. Hoito- ja hoiva-aloilla sekä palvelusektorilla työskentelevät joutuvat koko ajan kovenevan paineen alle. Työn määrä on lisääntynyt ja työ ei rajoitu enää normaaliin työaikaan ja fyysisesti työpaikkaan. Yhä useamman työntekijän pitää olla valmiina myös iltaisin tai viikonloppuisin hoitamaan "pieniä työjuttuja". Nämä ovat niitä uusia työläisryhmiä, joiden rinnalla ja puolesta vasemmiston pitää toimia siinä missä perinteisten teollisuustyöläistenkin. Sairaanhoitajat ja toimihenkilöt ovat omilla lakkotaisteluillaan osoittaneet, että he ovat halukkaita myös haastamaan työelämän jatkuvan kurjistumisen. Uusien työläisten joukko ei ole marginaalinen vaan suuri ja kasvava ryhmä. Ei siis ole ihme, että kokoomus on lähtenyt kosiskelemaan juuri näitä ihmisiä. Porvarit eivät ole todellinen vaihtoehto duunareille, mutta vasemmiston on näytettävä tämä käytännössä. Toimimalla yhteisrintamassa kaikkien työläisten oikeuksien puolesta.
Hyvät toverit! Vaikka vasemmiston on suunnattava tulevaisuuteen, en voi olla lyhyesti palaamatta historiaan. Tänä keväänä on tullut kuluneeksi 90 vuotta kansalaissodasta. Näinä päivinä 90 vuotta sitten varsinaiset taistelut loppuivat, mutta hirveydet jatkuivat vielä pitkään. Molemmat osapuolet syyllistyivät tuomittavaan terroriin. Terrori on se, mikä on lyönyt syvimmät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan. Juuri huhti-toukokuussa 90 vuotta sitten valkoinen terrori raivosi pahimmillaan. Terrori oli nuoremman polven tutkijoiden mukaan systemaattista. Jotain sodan loppuvaiheiden ja päättymisen jälkeisen terrorin laajuudesta kertoo se, että punaisia kuoli terrorin uhreina seitsemän kertaa enemmän kuin valkoisia. Kun mukaan vielä lasketaan vankileireillä menehtyneet, arvioilta 80 prosenttia punaisista uhreista kuoli muuten ja muualla kuin sodan taisteluissa. Suomessa vieläkin vaietaan paljon näistä kansalaissodan syvimmistä arvista. Valtiovalta ei ole juurikaan osallistunut keskusteluun kansalaissodasta. Olisiko nyt 90 vuoden jälkeen ilman syyttelyä ja kaunaa mahdollisuus lopulta rehabilitaatioon. Olisiko mahdollista, että Suomi palauttaisi 90 vuotta sitten tutkimatta teloitettujen ihmisten kunnian?
Hyvät toverit! Vappu on työn juhla, ilon juhla ja ennen kaikkea vasemmiston voimannäytön paikka. Vappu on yhteishengen ja uuden liikkeen luomisen juhla. Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se meidän on luotava yhdessä! Haluan toivottaa teille kaikille hyvää vappua. Taistelohon!]]> Fri, 02 May 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2794&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2780&tmp=1
Tänään vapun kunniaksi työväenlaulut raikuivat myös virallisissa merkeissä. Vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmät järjestivät yhdessä työväenlaulutilaisuuden kansalaisinfossa. Kenen joukoissa seisot, Euroopan syrjäkylät ja Nuorisomarssi nostattivat kovimmat volyymit.

Aina oppii myös jotain uutta. Tilaisuudessa esitettiin myös sosialidemokraattien lauluja 1970-luvulta. Ne olivat minulle aikaisemmin tuntemattomia. Täytyy kyllä todeta, että ne eivät kipua sille korkealle tasolle, jonka 70-luvun vasemmistolainen laululiike loi.

Vapun alla myös vasemmisto kiinnostaa muutenkin. Yhtä aikaa huomenaamulla sekä Yleisradion että MTV3:n aamutelevisioissa pohditaan vasemmiston tilaa. Itse olen mukana Huomenta Suomen keskustelussa.

*

Tänään Suuressa salissa otettiin lujasti yhteen ns. urkintalaista, jossa hallitus esittää työnantajille oikeutta tutkia työntekijöiden sähköpostien lähetystietoja, jos on "epäilyjä" väärinkäytöksistä. Urkintalaki tunnetaan myös nimellä Lex-Nokia.

Vasemmistoliitto esitti tiukan vastalauseensa tällaiselle askeleelle kohti orwellilaista yhteiskuntaa. Viestintäministeri Suvi Lindén toimii suuryritysten juoksutyttönä ajaessaan lakiesitystä. Suuryritysten etu on laitettu kansalaisten keskeisen perusoikeuden, yksilönsuojan, edelle.

Kritiikkiin saimme hivenen taustatukea kokoomuksen Tuulikki Ukkolalta ja vihreiden Jyrki Kasvilta. Mielenkiintoista on se, että vihreiden oikeusministeri Tuija Brax on kuitenkin kuitannut lain.



Sen sijaan sosiaalidemokraatit loistivat poissaolollaan tästäkin keskustelusta. Urkintalakia he eivät katsoneet edes yhden puheenvuoron arvoiseksi.

Taistelu tietoyhteiskunta-asioissa siis jatkuu.

]]> Tue, 29 Apr 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2780&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2769&tmp=1
Nyt "kilpailu" on ollut käynnissä jo pari kuukautta ja "merkittävin" ja "raikkain" avaus SDP:n kehittämiseksi on toisen puolueen lopettaminen. Keksikääpä jotain uutta välillä siellä demareissa.]]> Fri, 25 Apr 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2769&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2727&tmp=1
Ehdin tänään illalla Pohjoismaiden neuvoston kokouksen lomassa käydä katsomassa Norjan Tippeligania Stavangerissa. Paikallinen Viking kohtasi Aalesundin. Stavangerin uusi stadion on sellainen, joita Suomessakin kaivataan: tiivis, lähellä kenttää ja ilmeisen sopiva kapasiteetiltään.

Vaikka stadion sijaitsee esikaupungissa, oli liikenne hoidettu sinne hyvin. Erikoisjuna vei suoraan keskustasta stadionin eteen. Stadionilla ei ollut montaa paikkaa tyhjillään, yleisömääräksi kuulutettiin 15 600 katsojaa.

Peli oli viihdyttävää ja vastasi tasoltaan suurin piirtein Ruotsin Allsvenskania. Suurin ero Suomeen oli pelin tempossa ja katsomon kannattajajoukkojen koossa. Kotipääty oli värkännyt ottelun alkuun komean mosaiikki-tifon.

Norjalaisessa jalkapallokulttuurista löytyi myös erityispiirre, johon en ole edes Suomessa törmännyt. Ottelun aikana kuuluteltiin Englannin Valioliigan tuloksia. Yleisö tuuletteli kovaäänisesti Manchester Unitedin maaleja.

ManU onpi Norja!

*

Viime viikolla eduskunnassa aloitettiin EU:n perustuslain, tai siis Lissabonin sopimuksen, käsittely. Nimittäin vaikka sopimus on silloisen europarlamentaarikon Alexander Stubbin mukaan 99 prosenttisesti sama kuin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatunut perustuslaki, ei Lissabonin sopimusta saa kutsua perustuslaiksi. Muuten se voitaisiin joutua alistamaan uudestaan kansanäänestyksille ja kansahan voi olla väärässä.

Suomalaisen kansanvallan kannalta erittäin ongelmallista oli se, että Lissabonin sopimusta alettiin käsitellä eduskunnassa ennen kuin siitä oli saatavilla ns. konsolidoitu versio. Eduskunta aloitti asian käsittelyn, vaikka meillä kansanedustajilla oli käytössä vain täysin lukukelvoton versio sopimuksesta. Teksti on vain viittauksia eri sopimusten eri pykäliin.

Konsolidoidussa versiossa pitäisi pykälät olla auki kirjoitettuna. Ilman tätä versiota lähes kaikki eduskuntaryhmät pystyivät kuitenkin kehumaan sopimusta, ja Vasemmistoliitto arvostelemaan.

EU:sta on toivottu kansalaiskeskustelua. Vaikea ainakaan perustuslaista, tai siis Lissabonin sopimuksesta, on käydä kansalaiskeskustelua, kun meille jaetulla sopimustekstillä siitä on lähes mahdoton käydä edes kansanedustajakeskustelua.

Eurooppaministeri Astrid Thors sentään lupasi tiistaiksi konsolidoidun version. Mahtaako sekään olla lukukelpoinen? Samapa tuo, kun jopa vihreät ovat luopuneet kansanäänestysvaatimuksestaan ”loogisista syistä”.

*

Lopuksi täytyy onnitella kollegaani Antti Kaikkosta Veikko Vennamon sanoin: ”kyllä kansa tietää”. Parempi pitää tanssimassa kuin eduskunnassa.

]]> Mon, 14 Apr 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2727&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2693&tmp=1
Blogin pitäminen on vähän pateettista, jos sitä ei päivitä kuin kerran kahdessa viikossa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet vain kerta kaikkiaan niin kiireiset, ettei koneelle ole ehtinyt. Sähköposteja on sentään voinut vähän seurata kommunikaattorista.

Tällä viikolla olen ollut joka päivä työmatkoilla. Turku, Haag, Luxemburg, Kemijärvi, Kuusamo. Nyt on mukavaa olla lopulta takaisin kotona Rukalla pidetystä puoluevaltuuston kokouksesta.

Viikolla ei ole ollut hetkeäkään vapaa-aikaa, mutta eilen illalla lintsasin sen verran puoluevaltuustosta, että pääsin iltamäkeen. Olisi hullua käydä Rukalla ilman, että edes vähän nauttisi talviurheilumahdollisuuksista.

Edellisen kerran olen lasketellut joskus 15 vuotta sitten koulun urheilupäivänä. Ilmeisesti laskettelu on vähän kuin pyörällä ajaminen. Onnistuin laskemaan kaksi tuntia ilman kaatumista, vaikka eksyin mustaan rinteeseenkin. Tänään olen kyllä lihaksissa ja luissa eilisen iltamäen tuntenut. Erityisesti alaselkä on jumissa.

*

Eilen puhuin Natosta puoluevaltuuston kokouksessa. Ohessa suurin piirtein se, mitä sanoin valtuustossa:

Kestävää ja laajaa turvallisuutta luodaan maailmaan vain köyhyys poistamalla. Terrorismi ja kriisit nousevat ennen muuta köyhyydestä. Tästä huolimatta hallitus ei ole kantamassa Suomen maailmanlaajuista vastuuta köyhyyden vähentämisestä.

Kehitysyhteistyömäärärahoja ei olla vieläkään nostamassa YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lähes koko oppositio onkin haastamassa tämän hallituksen linjan, hyvä niin.

Sen sijaan hallitus on valmis antamaan avoimen shekin sotilaalliselle toiminnalle. Viikko sitten eduskunnassa hyväksyttiin Suomen osallistuminen Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Eduskunnassa Nato-haukoista tuli rauhankyyhkysiä. Sotilasliitto Natosta puhuttiin kuin rauhanjärjestöstä tai marttakerhosta.

Eduskunnassa myös väitettiin kirkkain silmin, ettei NRF-joukkoihin mukaan lähdöllä ole mitään tekemistä Suomen Nato-jäsenyyden kanssa. Totta kai on. Ei nyt kysymys ollut mihinkään rauhanturvajoukkoon mukaan lähtemisestä. Kysymys on Naton kovasta sotanyrkistä ja nyrkkiin liittyminen on selvä harppaus kohti Nato-jäsenyyttä.

Mielenkiintoista oli se, että sekä sosiaalidemokraatit että vihreät hyväksyivät tämän Nato-loikan.

Nato-vyörytyksestä huolimatta kansa näyttää suhtautuvan entistä kriittisemmin Suomen jäsenyyteen sotilasliitossa. Tästä huolimatta poliittisella puolella Suomen kansan valtaenemmistön kannattamaa ulkopolitiikkaa eivät kannata kohta enää kuin tasavallan presidentti ja Vasemmistoliitto.

Ja Nato-runttaus ei ole ainakaan laantumassa. Eilisen ulkoministerivalinnan myötä kokoomuksen Nato-hampaat on nyt otettu todenteolla esiin ja teroitettu. Tätä tosiasiaa ei pystytä edes hammaslääkäriliiton sponsoripakkauksella toiseksi valkaisemaan.

Siksi meidän pitää tehdä entistä selvemmäksi ja nostaa tiukasti esille, ettei Vasemmistoliitto suostu Natoon edes pitkin hampain.

]]> Sun, 06 Apr 2008 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=2693&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2594&tmp=1
Mutta mitä nämä ”politiikan uutiset” olivat? Neljä sivua ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviesteistä, kolme sivua pääministeri Matti Vanhasen uudesta naisystävästä, sivun verran kansanedustaja Tanja Karpelan (ent. Saarela) paluusta yhteen Olli Saarelan kanssa ja mausteeksi vielä kokoomusnuorten mustasukkaista nyrkkitappelua.

En kiistä, etteivätkö nämä ole varmasti monen mielestä kiinnostavia uutisia ja niillä voi olla jopa poliittista merkitystä. Ainakin kansanedustaja Kimmo Sasi on lähtenyt kampeamaan jo Ilkka Kanervaa ulkoministerin paikalta, tehdäkseen tilaa itselleen.

Näiden politiikan ykkösuutisten rinnalla eduskunnassa käytiin kuitenkin myös merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

*

Hallitus antoi tänään eduskunnalle selonteon Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta. Nopean toiminnan joukoissa on kysymys siitä, että Nato pyrkii organisoimaan sotavoimansa uudestaan niin, että ne pystyvät entistä tehokkaammin ja nopeammin osallistumaan sodankäyntiin. Nopean toiminnan NRF-joukoista rakennetaan Naton kovaa sotilaallista nyrkkiä.

Kokoomuksen Nato-haukat ovat jo pitkään hinkuneet Suomen Nato-jäsenyyden perään. Suomea onkin pikku hiljaa hivutettu ja natotettu kohti jäsenyyttä. Esitys NRF-joukkoihin osallistumisesta ei ole enää pientä hivutusta, vaan puhdasta runttausta.

Jokainen eduskunnassa tietää, että nopean toiminnan joukot ovat merkittävä askel kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Siksi olikin hämmästyttävää kuunnella tänään käytettyjä puheita.

Näissä puheissa Nato ei ollutkaan sotilasliitto vaan pikemminkin rauhanjärjestö ja NRF-joukkoihin osallistuminen edellytys rauhanturvaamiseen tulevaisuudessa. Olisi voinut kuvitella, ettei Naton nopean toiminnan joukoilla ole ylipäätänsä mitään tekemistä koko Naton kanssa.

Pahin hurskastelija oli SDP:n vielä hetken johdossa oleva puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Demarit ovat hypänneet Naton kainaloon, mutta jotenkin tämä fakta piti yrittää kiertää. Ja Nato-haukat sen tietävät, jos ketkä: hyökkäys on paras puolustus.

Suuren salin keskustelussa annettiin ymmärtää, että Vasemmistoliitto vastustaa rauhanturvaamista, kriisinhallintaa ja kansanmurhien estämistä, koska haluamme säilyttää Suomen liittoutumattomuuden. Itse ihmettelin, että eiköasia ole pikemminkin juuri päinvastoin.

Miten Suomella on varaa lähteä mukaan Naton nopeantoiminnan sotilasnyrkkiin, jos samaan aikaan ei ole varaa osallistua YK:n alaisiin rauhanturvaoperaatioihin tai nostaa kehitysapua 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta?

Eero Heinäluoman johdolla sosiaalidemokraatit ovat ottaneet blairilaisen linjan. Mallia olisi voinut ottaa vaihtoehtoisesti myös Pohjanlahden toiselta puolelta, jossa SDP:n veljespuolue suhtautuu kriittisesti Ruotsin osallistumiseen NRF-joukkoihin.

Se keskustelussa jo ihmetytti, että sosiaalidemokraatit ovat myyneet Nato-kantansa. Vielä hämmästyttävämpää oli rauhanaatteen puolesta puhuvien vihreiden taipuminen tässäkin asiassa. Ja kaiken huipuksi perussuomalaisetkin ovat valmiita raottamaan Suomen Nato ovea.

Eduskunnassa Vasemmistoliitto näyttää ainoana puolueena olevan selvästi Nato-vastainen. Onneksi Nato-haukat eivät voi kuitenkaan viedä Suomea Nato-jäseneksi niin kauan, kun kansan selvä enemmistö vastustaa jäsenyyttä. Ja tuoreimman tutkimuksen mukaan vastustus on vain kasvanut.

]]> Tue, 11 Mar 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2594&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2593&tmp=1
Sen sijaan koko vasemmiston kannalta vaalit menivät penkin alle. Vasemmistoliitto menetti yhden paikan edustajistossa, samoin sosiaalidemokraatit. Syitä tähän on varmasti monia. Vaalin tulos seurasi edellisien eduskuntavaalien trendiä, jossa kokoomus ja vihreät etenivät.

Toisaalta äänestysprosentti romahti viime vaaleista, joka on perinteisesti ollut huono asia vasemmistolle. Meillä ei ollut myöskään taloudellisia resursseja mainostaa. Kiinnitin huomiota, että moni muu poliittinen liike pystyi panostamaan lehtimainontaan myös HOK-Elannon vaaleissa.

Pienoinen tappio on varmasti myös merkki siitä, että vasemmiston teemat eivät tällä hetkellä ylipäätänsä uppoa julkisessa keskustelussa. Kunnallisvaalit ovat kohta edessä ja niihin mennessä kurssi pitää saada kääntymään.

Käännös tapahtuu vain terävöittämällä ja radikalisoimalla Vasemmistoliiton linjaa ja ennen muuta tekemällä konkreettisia ehdotuksia ja avauksia. Mutta onko vasemmistolla juuri nyt tähän rahkeita?

*

Vaikka HOK-Elannon vaaleissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus perinteisen lippuäänestyksen lisäksi äänestää myös netissä, romahti silti äänestysaktiivisuus. Ainakaan tämän kokemuksen perusteella sähköinen äänestäminen tai nettiäänestys eivät ole taikakeinoja äänestysinnon kasvattamiseksi.

En silti yhden kokemuksen perusteella hylkäisi kokonaan ajatusta sähköisestä äänestämisestä. Se ei varmasti yksin käännä äänestysaktiivisuutta nousuun, mutta voi kuitenkin olla yksi keino innostaa erityisesti nuoria miehiä äänestämään.

Syksyn kunnallisvaaleissa sähköistä äänestämistä tullaan kokeilemaan kolmessa Uudenmaan kunnassa. Tähän kokeiluun sisältyy kuitenkin suuri ongelma demokratian ja avoimuuden kannalta. Nimittäin äänestysjärjestelmä ei ole avoin vaan TietoEnatorin liikesalaisuus.

Jotta äänestyksen oikeudenmukaisuus ja varmuus voidaan taata, on avoin järjestelmä vähintä mitä sähköiseltä äänestämiseltä pitää vaatia. Varsinkin, kun eduskunnassa tiedämme TietoEnatorin järjestelmiin liittyvät ongelmat.

Eduskunnan uusi äänestysjärjestelmä ei ole vieläkään käytössä, koska sitä ei ole saatu toimimaan luotettavasti. Väestönsuojassa tehdyissä testiäänestyksissä on tullut vääriä tuloksia. Ja nyt ei ole kysymys edes vaaleista vaan 199 äänestä!

]]> Mon, 10 Mar 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2593&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2563&tmp=1
Nämä ovat ohjeet, joilla yritän pitää huolta siitä, että ystäväni pitäisivät kunnolla sairauslomaa.

Vanha vanhemman viisaus kuuluu: ”Älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä sanon.” Tämä pätee varmasti hyvin myös kansanedustajaan, ainakin sairastamisessa.

Olen nyt kolmatta päivää kipeänä. Silti ei ole ollut ollenkaan itsestään selvää, että jään kotiin sairastamaan. Pikemminkin päinvastoin. Kansanedustajalle on todella iso kynnys jäädä sairauden takia pois sovituista tapaamisista ja tilaisuuksista sekä täysistunnoista.

Moni kansanedustaja tekee hommia puolikuntoisena, kun ajattelee että ei ole ”riittävän sairas”. Viime syksynä itsekin tein hommia mm. poskiontelontulehduksessa, koska en ollut mielestäni riittävän sairas. Istuntokauden lopussa olin todella poikki, koska en ollut kunnolla sairastanut päivääkään vaan olin väkisin tehnyt hommia. Enkä taida olla ainoa kansanedustaja, jolla oli sama ongelma.

Onneksi nyt ymmärsin jäädä kuumeessa kotiin. Menoja oli ikävä peruuttaa, mutta jos ei olisi levännyt kuumetta pois, olisi sairastelukierre ollut taas valmis. En ole vieläkään ihan kunnossa, mutta josko sitä huomenna jaksaisi jo puolikkaan päivän tekemään.

Työväenliike on taistellut palkallisen sairausloman. Pidetään siis sairauslomaa silloin kun siihen on aihetta!

*

Yksi tilaisuus, jonka jouduin jättämään väliin kipeänä, oli eilen järjestetty nettisensuuria vastustanut mielenosoitus. Alun perin oli sovittu, että olisin mennyt Vasemmistoliiton edustajana ottamaan vastaan mielenosoittajia.

Uuteen teknologiaan liittyvät kysymykset tuntuvat olevan sellaisia, joita toistaiseksi harva kansanedustaja jotain Jyrki Kasvia lukuun ottamatta ymmärtää eduskunnassa.

Tyypillinen esimerkki tästä oli viime kaudella käyty äänestys kiistellystä tekijänoikeuslainsäädännöstä. Viidestä suuresta puolueesta ainoastaan Vasemmistoliiton kansanedustajista enemmistö äänesti lakia vastaan. Esimerkiksi Jyrki Kasvin vihreistä reilu enemmistö oli tekijänoikeuslain puolella.

Samanlaista asiantuntemattomuutta on takana myös nettisensuurilaissa. Kaikki varmasti vastustavat lapsipornoa. Lakia säädettäessä lausuntoa ei ymmärretty pyytää perustuslakivaliokunnalta vaan laki säädettiin liikennevaliokunnan mietinnön pohjalta. Näin jäi huomiotta nettisensuurilakiin sisältyneet periaatteelliset sananvapausongelmat.

Avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ei pitäisi olla mahdollista, että joitain nettisivustoja sensuroidaan ilman perusteita ja ilman valitusoikeutta. Lapsipornoa vastaan voidaan toimia ilman orwellilaisia keinoja.

Miksi sitten viestintäministeri Suvi Lindén ei lähtenyt korjaamaan lainsäädäntöä niin, että se kestäisi kriittisen tarkastelun? Hän voisi halutessaan tuoda nopeasti korjatun esityksen laista eduskunnan käsittelyyn.

Onko kysymys ministerin täydestä ymmärtämättömyydestä oman alansa asioissa vai halusta ratsastaa julkisuudessa populistisella teemalla?

]]> Wed, 05 Mar 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2563&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2524&tmp=1
Se että ostarit ovat koko kansan paikkoja, edellyttää niiden omistajilta myös suvaitsevaisuutta. Julkisia palveluita eivät käytä vain ostovoimaiset perheet vaan myös vaikkapa vähän pahalta tuoksahtavat asunnottomat. Heidänkin pitää päästä palveluiden ääreen.

Kun kauppa- ja ostoskeskukset ovat entistä enemmän koko kansan kokoontumispaikkoja, pitää niissä olla mahdollisuus myös järjestöillä ja puolueilla toimia. Esitteitä pitää olla oikeus jakaa muillakin kuin luottokorttien kaupustelijoilla.

Jokunen vuosi sitten City-lehdessä toimittajat menivät eri tavalla pukeutuneina jakamaan esitteitä kauppakeskuksiin. Hipit saivat lähteä alle aikayksikön, kun taas kukaan ei kiinnittänyt huomiota esitteitä jakaneisiin sprigiäijiin.

Olemme kiertäneet teltan kanssa viimeisen puolentoista vuoden aikana läpi varsin monta helsinkiläistä kauppa- ja ostoskeskusta. Toiset näistä ottavat hyvin mielellään vastaan poliittisen juttuteltan kun taas joissain suhtaudutaan vähintäänkin skeptisesti poliittisiin järjestöihin. Jotkut vaativat myös maksua siitä, että saa pitää omaa kojuaan kauppa- tai ostoskeskuksen alueella.

Miina Kajos teki viime syksynä valtuustoaloitteen, jossa hän esitti Helsingin kaupunkia ryhtymään toimiin, jotta asukasyhdistykset ja yleishyödylliset järjestöt pääsisivät maksutta ostoskeskuksiin. Tänään valtuustossa oli käsittelyssä kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseen.

Vastauksessa ei varsinaisesti otettu kantaa asiaan. Niinpä tein seuraavan ponnen, joka hyväksyttiin äänin 68-2:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin edustajat ostoskeskusyhtiöissä vaikuttavat siihen, että asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt voivat käyttää yleisten kulkureittien varrella olevia ostoskeskusten ulkotiloja maksutta.”

Kaupunginvaltuuston enemmistön tahto on siis selvä. Jatkossa kaupungin pitää toimia aktiivisesti, jotta järjestöt pääsevät ostareille.

*

Valtuustossa oli käsittelyssä myös tekemäni aloite yleisökäymälästä ja suuremmista roska-astioista Tokoinrantaan. Aloitteeni pohjalta kaupunginhallitus vastasi, että asia hoidetaan kuntoon vielä tänä keväänä.

Ensi kesänä suosittu piknik- ja pussikaljoittelupaikka on toivon mukaan aikaisempaa viihtyisämpi ja siistimpi. Itsekin tulen varmasti viihtymään siellä lämpiminä kesäiltoina.

]]> Wed, 27 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2524&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2503&tmp=1
Jos sinulla on vihreä bonus-kortti, olet todennäköisesti äänioikeutettu. Siinä tapauksessa tarvitset vain pankin verkkotunnukset ja mene äänestyssivulle:

http://www.s-osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto/fi_FI/hok_elanto/

Alalaidan banneria klikkaamalla pääset ”äänestyskoppiin”.

Olen itse ehdolla numerolla 997. Tietenkin toivon, että mahdollisimman moni käyttäisi äänioikeuttaan minun tai jonkun muun vasemmiston ehdokkaan puolesta.

HOK-Elannon vaalit voivat tuntua turhilta ja kaukaisilta. Mutta on näilläkin vaaleilla väliä.

Edustajistossa linjataan esimerkiksi työntekijäpolitiikkaa, kuinka paljon HOK-Elannossa käytetään pätkätöitä ja vuokratöitä. Edustajistossa voi edistää luomua ja reilua kauppaa tai vaikkapa pyrkiä palauttamaan Hakaniemen Sokoksen nimen jälleen Hakaniemen Elannoksi.

Käytä siis nettiäänestysoikeuttasi.

]]> Fri, 22 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2503&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2500&tmp=1
Ei Vasemmistoliitollekaan voi täysiä ympäristöpisteitä antaa, mutta ainakin eilen eduskunnan käsittelyssä olleessa liikennepaketissa oli jo hyvää pyrkimystä. Olemme päättäneet, että eduskuntaryhmä tekee lakipaketteja, jotka toimivat päänavauksina paremman ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suuntaan.

Eilen salissa oli käsittelyssä Vasemmistoliiton aloitteet, joissa esitettiin ruuhkamaksuja Pääkaupunkiseudulle ja tienkäyttömaksuja raskaalle liikenteelle, joukkoliikenteen käyttämälle polttoaineelle sekä matkalipuille verovapautta, diesel-autoihin hiukkassuodattimia sekä auton vapaaseen veroetuun puuttumista.

*

Keskustelu salissa kävi vilkkaana ja ainakin kokoomuksen ilmastopolitiikan todelliset kasvot paljastuivat. Kokoomuksen ympäristöasiantuntija Sanna Perkiö vastusti ruuhkamaksuja, koska ”Suomessa ei ole kunnollisia ruuhkia”. Saman puolueen Eero Akaan-Penttilä käytti puheensa saivarteluun siitä, mikä on ruuhka. Oleellinen kysymys ei kuitenkaan ole ruuhkan määrittäminen vaan turhasta yksityisautoilusta tulevien kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen.

Mielenkiintoista keskustelussa oli se, että kaksi loisti poissaolollaan. Kun eduskunnan suuressa salissa käytiin ilmasto- ja ympäristökeskustelua, ei paikalla ollut suurimman osan aikaa kuin yksi vihreiden edustaja. Erkki Pulliainen on salin aina päivystävä dosentti, tai pikemminkin professori, jolla on monesti hyviä näkemyksiä. Mutta eivät ne mitään kyllä vihreiden yleisestä linjasta kerro.

Toisaalta sosiaalidemokraatit ovat ilmoittautuneet ”uudeksi vihreäksi puolueeksi”. Ei se ainakaan eduskunnassa näy. Vain kaksi sosiaalidemokraattia käytti puheenvuoron ja heistäkin toinen vastustaakseen ruuhkamaksuja.

Aivan oma lukunsa on tietenkin perussuomalaisten Timo Soini. Soini on politiikan helppoheikki. Loogisen linjan sijaan Soini keskittyy viljelmään poliittisia vitsejä ja vastustamaan milloin mitäkin.

Tällä kertaa Soini oli mielestään köyhän puolella vastustaessaan länsimetroa ja ruuhkamaksuja. Joukkoliikenteen tukeminen on nimenomaan köyhien liikkumisen mahdollistamista. Mutta ei Soinia köyhät kiinnosta vaan metron vastustajien äänet.

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä tiivistikin hyvin asian salissa:

”Arvoisa puhemies! Kun ed. Soini täällä jyrkästi vastustaa metroa Espooseen, niin minulla on se käsitys, että te olette joutunut nyt ihan väärään porukkaan siellä Espoossa. Sillähän yritetään, tällä metrovastaisuudella, estää köyhiä asumasta Espoossa. Miten se voi olla teidän köyhän kansan puolueenne etu edes, että te tämmöiseen linjaan olette päätynyt? Siinähän on ideana Espoon rikkailla, että tänne ei köyhät kurmuilemaan tule - ja te siinä porukassa. Kyllä olen ihmeissäni.”

*

Jostain syystä Helsingin Sanomain uutisoinnissa värikkäästä keskustelusta referoitiin ainoastaan ruuhkamaksujen vastustajien puheenvuoroja. Esimerkiksi minä lakialoitteen tekijänä en saanut uutisoinnissa puolustuksen puheenvuoroa.

Onneksi tämä, kuten kaikki muutkin suuressa salissa käydyt keskustelut, löytyy netistä. Ohessa linkki eiliseen liikennepoliittiseen keskusteluun:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_11_2008_ke_p_2.shtml

]]> Thu, 21 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2500&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2463&tmp=1
Ilmasto- ja energiapolitiikan pitäisi olla vihreiden leipälajia hallituksessa. Jos joku peruste vihreillä on olla hallituksessa, niin se on varmasti energiapolitiikkaan vaikuttaminen. Tai näin ainakin luulisi. Toisin taitaa kuitenkin olla.

Oli hämmästyttävää lukea tämän päivän Uutispäivä Demarista sitä, miten vihreiden puheenjohtaja työministeri Tarja Cronberg on jo valmiiksi alistunut ja hyväksynyt Pekkarisen linjan. Vihreiden energiapoliittinen vaikuttaminen tiivistyy Demarin haastattelussa näihin lauseisiin:

"Olen tulkinnut Pekkarisen sanomisia siinä mielessä, että korkeintaan yksi. Ainakin sen jälkeen kaikki ydinvoimalat ovat turhia:"

"Emme aio lähteä hallituksesta ydinvoiman takia", Tarja Cronberg sanoo.

*

Kansanedustajille tulee valtava määrä postia, niin sähköisesti kuin perinteisellä tavalla. Perinteisen postin joukossa on paljon markkinointirojua. Jos tietäisi sitä olevan etukäteen tulossa, voisi rojusta edes kieltäytyä.

Eilen postissa tulivat mm. euron aurinkolasit eräältä miestenlehdeltä. Mukana tulleen kirjeen mukaan aurinkolasit olivat heidän "hauska" tapa kommentoida eduskunnassa ilmennyttä seksuaalista häirintää. Kysymys taisi kuitenkin olla pikemminkin lehden mainoskikasta, jossa se myös onnistui, kun "lahjasta" uutisoitiin tänään.

Voisin lähettää "lahjaksi" saadut lasit tietenkin takaisin, mutta roskis taitaa olla niille kuitenkin parempi sijoituskohde.

]]> Thu, 14 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2463&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2459&tmp=1
Se kävi ainakin selväksi, että hallitus ei aio tehdä nyt eikä jatkossakaan mitään suuryritysten ylilyönneille. Hallitus toteuttaa uusliberalistista shokkikapitalistista oppia. Kuvaavaa olikin, että vastauksessaan eduskunnalle pääministeri Vanhanen luki pitkät pätkät Stora Enson pörssitiedotetta.

Pääministeri ei puhunut hallituksen vaan Stora Enson suulla sekä puolusti valtio-omistajan sijaan Wallenbergien etua.

Vielä ennen vaaleja kokoomus puhui vastuullisesta markkinataloudesta, mutta vaalien jälkeen kokoomuksen ministerit puolustavat yhteiskuntavastuutonta kapitalismia. Tämä tuskin oli monellekaan yllätys. Sen sijaan on ollut yllätys, että hallituksessa myös keskusta ja vihreät ovat alistuneet kokoomuslaiselle valtionyhtiöpolitiikalle.

On hämmästyttävää, että samaan aikaan kun minun kaltaiseni viidennen polven stadilainen on huolestunut Kemijärven ja Itä-Lapin tulevaisuudesta, on keskusta hylännyt aluepoliittiset painotukset valtionyhtiöpolitiikassa.

Vielä erikoisempaa on se, että vihreä työministeri Tarja Cronberg kritiikittömästi hyväksyy lähes tuhannen ihmisen irtisanomiset ja on valmis lakkauttamaan sellutehtaan, joka tuottaa bioenergiaa valtakunnan verkkoon.

*

Keskustelussa Stora Ensosta ja valtionyhtiöistä ei ole kysymys vain Kemijärvestä tai Kymenlaaksosta. Kysymys on siitä, halutaanko yritysten silmittömälle voitontavoittelulle laittaa rajoja. Kemijärven Massaliike on saanut niin laajasti kansan tuen taaksensa, koska nyt nähdään, että politiikan suuntaa pitää muuttaa.

Kysymys ei ole vain Suomesta. Nokian päätös sulkea Bochumin kännykkätehdas Saksassa ja irtisanoa 2300 työntekijää, on vastaava osoitus siitä, miten suuryhtiöt kohtelevat ihmisiä, jos politiikalla ei puututa yritysten toimintaan.

Vasemmiston pitää olla vastavoima shokkikapitalismille ja suuryritysten mellastukselle. Eikä vain Itä-Lapissa tai Kymenlaaksossa vaan globaalisti.

]]> Wed, 13 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2459&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2423&tmp=1
Sen sijaan Vanhanen odotti samoihin aikoihin innolla Tali-Ihantala -elokuvaa. Sen voin vastaavasti näkemättä dumata.

Eilen eduskunta juhlisti valtiopäivien avajaisia katsomalla Tuntemattoman. Ennakkouhon mukaisesti Vanhasta eikä Kanervaa näkynyt teatterissa. Tästä huolimatta ennen esitystä oli kovasti odottavaa kuhinaa ilmassa teatterin lämpiössä.

Tuntematon sotilas on hieno teatteriesitys, mutta en sen sijaan ymmärrä miten näytelmästä on voinut nousta niin suuri kohu. Kyllä on varsin herkkähipiäinen, jos Smedsin tulkinnasta vetää herneet nenään.

Mutta ehkä jollekin on liian kovaa, että Smeds nostaa niin vahvasti esille Tuntemattoman sotilaan syvän sodanvastaisuuden sekä herrat vastaan tavalliset torpan pojat asetelman, ja tuo sen tähän päivään.

Esityksen jälkeen osoitin suosiota seisaaltani. Tietenkin ennen muuta tulkinnalle ja näyttelijöille, mutta myös siksi, että osa yleisöstä vaikutti niin vaivautuneelta. Yksittäiset oikeistolaiset jopa buuasivat esitykselle.

*

Tuntemattoman sotilaan ja erityisesti Täällä pohjantähden alla -kirjojen asetelmaa nähtiin jo toissapäivänä eduskuntatalon portailla. Kemijärven massaliike vyöryi heti ensimmäisenä päivänä Helsinkiin puolustamaan sellutehdastaan.

Tämän päivän torppareita ovat ennen muuta pätkätyöntekijät ja herrojen virheellisistä päätöksistä saavat kovan hinnan maksaa työläiset. Hallitus on seurannut toimettomana vierestä, kun valtion 35 prosenttisesti omistama Stora Enso on sulkemassa tehtaat Kemijärveltä ja Summasta sekä laittamassa 1000 ihmistä kilometritehtaalle.

Siksi niin kemijärveläisten kuin muiden kansalaisten raivo on ymmärrettävää. Ihmiset ovat lopen kyllästyneitä siihen, että yritykset eivät kanna minkäänlaista yhteiskuntavastuuta. Silloin valtion tehtävä on näyttää yrityksille kaapin paikka. Tästä huolimatta hallitus ei tee mitään.

Vasemmistoliitto on käyttänyt viimeisten kuukausien aikana kaikki opposition keinot pakottaakseen hallituksen toimimaan. Kun Vanhasen hallitus ei silti ole suostunut reagoimaan Stora Enson toimintaan, on Vasemmistoliiton käytettävä kovinta opposition asetta. Jätämme Stora Ensosta välikysymyksen ylihuomenna perjantaina.

Tuskin hallitus välikysymykseen kaatuu, mutta ainakin pääministeri Matti Vanhasen ja valtio-omistuksesta vastaavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen on pakko vastata saamattomuudestaan julkisesti eduskunnan edessä.

]]> Wed, 06 Feb 2008 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2423&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2276&tmp=1
Joulu on myös mahtavaa aikaa levätä sohvalla. Jalkapalloa tulee vähintäänkin riittävästi ja kerrankin on aikaa katsoa halutessaan vaikka kaikki ottelut. Aatonaattona viettämäni neljän ottelun putki television ääressä lähenteli kyllä jo äärirajoja, jopa minun kaltaisellani jalkapallohullulla.

*

Kuluneeseen vuoteen on mahtunut todella paljon. Tietenkin päällimmäisenä itselläni nousee käydyt vaalit ja kansanedustajaksi valitseminen. En kuitenkaan ala sen kummemmin käymään läpi ja analysoimaan vuoden tapahtumia ja uutisia.

Kiitos kuluneesta vuodesta ystäville ja kavereille, tovereille ja tukijoille, lukijoille ja kommentoijille.

*

Heti ensi vuoden alusta odottavat uudet kujeet. Olen lupautunut pitämään A-klinikkasäätiölle blogia tipattomasta tammikuusta. Olin alun perin kovin skeptinen blogin pitämisestä. Mitä kiinnostavaa on siinä, että kohtuukäyttäjä (ainakin omasta mielestään) kertoilee siitä, että on kuukauden nauttimatta alkoholia? Edelleen sitä pohdin.

A-klinikkasäätiö toivoi kuitenkin kovasti blogin ja tipattoman tammikuun pitämistä, joten lopulta lupauduin siihen. Jos joku tipatonta jaksoa harkinnut saa tipattomuudestani tarpeellista lisämotivaatiota, on varmaan julkitipattomuuteni täyttänyt sille asetetut tavoitteet.

Huvittava yhteensattuma oli se, että lopulta pitkän jahkailun jälkeen A-klinikkasäätiölle bloginpitäjäksi lupauduttuani Hesarista soiteltiin. Halusivat haastaa minut pitämään tipattoman tammikuun. Nyt sitten pidän kaksi tipatonta yhdellä kertaa :-)

Oheisesta linkistä löytyy blogi, jota alan pitää huomisesta lähtien kuukauden ajan:

http://blogit.a-klinikka.fi/paavon-tipaton/

]]> Mon, 31 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2276&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2229&tmp=1
Ulkomaalaisen työvoiman palkkariisto on aina tuomittavaa ja siihen pitää puuttua tiukasti. Jos ulkomaalaisten työntekijöiden palkkoja dumpataan, pahin kärsijä on tietenkin työntekijä itse. Mutta samalla se on pois suomalaisilta duunareilta ja rehellisiltä yrittäjiltä, jotka eivät pärjää kilpailussa harmaan puolella toimiville firmoille.

Mutta musiikkitalon tapauksessa kysymys oli jollain tavalla vielä räikeämmästä tapauksesta, sillä tilaajana toimi Senaatti-kiinteistöt, valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva, valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. Jos muilta vaaditaan tilaajavastuusta huolehtimista, pitäisi ensimmäisenä hoitaa oma pesä kuntoon.

Ja valitettavasti tämä ei ollut ensimmäinen kerta julkisella puolella. Paljon esillä olleet tapaukset ovat olleet mm. pääministerin virka-asunnon remontti ja pikkuparlamentin työmaan kiinalaiset kivimiehet. Samalla lailla myös Helsingin kaupungin työmailla on ollut paljon hämärää toimintaa, esimerkiksi Kallion pelastusaseman korjausurakassa.

Painoinkin hallituksen kyselytunnilla tänään lujaa ja kysyin hallituksen vastuun perään erityisesti työministeri Tarja Cronbergilta (vihr.) ja valtionvarainministeri Jyrki Kataiselta (kok.). Vastaukset olivat kovin saamattomia, kuten tapana on.

On hyvä, että ammattiliitot, Rakennusliitto etunenässä, pitävät huolta ulkomaalaisen työvoiman palkoista, mutta kyllä tehtävä pitäisi olla ensisijaisesti viranomaisilla.

*

Puolalaisista rakennustyömiehistä syntyneen debatin aikana nousi esiin myös mielenkiintoinen sivujuonne. Nimittäin kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) kysyi koska vuokratyövoimadirektiivi saadaan voimaan. Direktiiviesitys lähtee siitä, että viimeistään kuuden viikon päästä vuokratyösuhteen alettua pitää työntekijälle antaa sama palkka kuin muille työntekijöille.

Työministeri Cronberg sanoi Suomen kiirehtivän asiaa. Uskomaton näkemys! Suomen kanta on ollut tähän asti se, että vuokratyöntekijällä pitää olla sama palkka ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Tästä on jätetty kansallinen varaumakin.

Nyt kun vihreä työministeri käy neuvotteluja EU-kokouksissa, ollaan valmiita tulemaan kuusi viikkoa vastaan. Tätäkö on vihreä pätkätyöntekijäpolitiikka?

]]> Thu, 20 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2229&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2210&tmp=1
Poliisin voidaan todeta epäonnistuneen, kun peräti 57 prosenttia kiinniotetuista on todettu prosessin eri vaiheissa syyttömiksi rikoksiin. Toisaalta olen pettynyt siihen, että noinkin moni tuomittiin rikokseen syyllistyneenä.

Tuomittujen joukossa oli paljon henkilöitä, jotka selvästi syyllistyivät rikoksiin. Sitten oli suuri joukko sellaisia, jotka eivät normaalitilanteessa olisi joutuneet edes putkaan, oikeudenkäynnistä puhumattakaan. Perusteluita lukiessa välillä tuli tunne, että syytetyn piti todistaa syyttömyytensä, eikä päinvastoin.

Joidenkin kohdalta tuomitut rikosnimikkeet tuntuivat myös hurjilta. Jos tyhjän muovisen puolen litran siideripullon viskaamisesta tai viinipullon maahan pudottamisesta tuomitaan väkivaltaisesta mellakasta, niin mistähän silloin tuomittaisiin, jos Suomessa nähtäisiin joskus oikea mellakka?

*

Monen tuomitun, oli sitten aktivisti tai ohikulkija, usko ja luottamus suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei varmastikaan vahvistunut nyt annettujen tuomioiden jälkeen. Moni nyt tuomituista kokee varmasti vahvasti, ettei ole syyllistynyt rikokseen.

Tämä on omiaan luomaan jatkossa turhia jännitteitä ja ennakkoluuloja aktivistipiireissä poliisia ja oikeuslaitosta kohtaan. Varmasti monesta tuntuu siltä, että kohtelu ei ole ollut oikeudenmukaista.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin kritiikki poliisitoimintaa kohtaan oli harvinaisen kovaa, mutta huomautukset on ohitettu vähällä huomiolla. Poliisioperaatiota tuoreeltaan kiitelleet ja ylistäneet Matti Vanhanen ja Kari Rajamäki jatkavat edelleen aivan kuin mitään kritiikkiä ei olisi koskaan kuultukaan.

Oikeutta ei saa, jos sitä ei hanki. Luulenpa, että monen tuomitun osalta tapahtumia punnitaan vielä hovioikeudessa.

]]> Tue, 18 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2210&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2208&tmp=1 vapaa julkaistavaksi heti
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:
Pikavippibisnes ja koronkiskonta kuriin Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii hallitukselta pikaisia toimia, joilla laitetaan kuriin pikavippibisnes ja pikaluottoyritysten harjoittama koronkiskonta. Arhinmäki jättää maanantaina hallitukselle toimenpidealoitteeen pikavippibisneksen epäkohtien pikaiseksi ratkaisemiseksi. - Pikavippien todellinen vuosikorko nousee monesti yli 500 prosenttiin. Sitä ei voitane pitää millään tavalla kohtuullisena. Voidaan kysyä perustellusti, täyttääkö tällainen korkoprosentti laissa määritellyn kiskonnan tunnusmerkit, Arhinmäki kirjoittaa tänään Vasemmistoliiton verkkolehti Verstaassa ilmestyneessä kolumnissaan. - Pikavippien vuosikorkokatto voisi olla sama kuin korkolain mukainen viivästyskorko on, eli Suomen Pankin viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä se olisi 11,25 prosenttia. Tämän saman vuosikorkokaton tulisi koskea tietenkin myös luottokortteja ja muita lainoja, Arhinmäki ehdottaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan nuoret aikuiset käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja muun muassa ruokaan, velkojen maksuun sekä huomattavasti myös päihteisiin ja juhlimiseen. Pikaluottoa ottavat keskimääräistä useammin työttömät, yksinhuoltajat ja pienituloiset, joiden kuukausitulo on alle 1 500 euroa. Työttömillä, pienituloisilla ja yksinhuoltajatalouksilla toiseksi tyypillisin pikalainan käyttökohde on ruoka ja sen jälkeen velkojen tai niiden korkojen takaisinmaksu. Oikeusministeriön työryhmä etsii parhaillaan keinoja puuttua pikavippien ongelmiin. Työryhmällä on aikaa vuoden 2008 marraskuun loppuun asti valmistella lakimuutoksia. Tämä on kuitenkin aivan liian pitkä aika odottaa lainsäädännön muuttamista. - Nyt tarvitaan hallitukselta nopeita toimia pikaluottobisneksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiksi, sillä jokainen kuukausi lisää ylivelkaantuneiden taloudellista ahdinkoa, kirjoittaa Arhinmäki. Paavo Arhinmäki vaatii toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että - pikaluottoja tarjoavilla yrityksillä on rekisteröintipakko,
- pikaluottojen myöntäminen on luvanvaraista toimintaa,
- pikaluottoja antavat yritykset ovat Rahoitustarkastuksen valvonnassa,
- pikaluottojen tarjoajien on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko kaikessa mainonnassaan,
- pikaluottojen myöntämisajasta rajataan pois illat ja yöt, jolloin luottoja ei voi myöntää ympäri vuorokauden,
- pikaluottojen antajilla on velvollisuus tunnistaa lainanhakija, jolloin pikavipin ottaminen toisen henkilön nimissä estetään,
- pikaluoton otosta muodostuville erilaisille käsittely-, toimitus- ja muille kuluille määritellään kohtuullinen kulukatto,
- alunperin lyhytaikaiseksi tarkoitettua korkeaa korkoa ei saa periä edelleen, jos takaisinmaksu viivästyy ja että
- pikaluottojen todelliselle vuosikorolle määritellään kohtuullinen korkokatto, joka voisi esimerkiksi olla sama kuin korkolain mukainen viivästyskorko, eli Suomen Pankin viitekorko (joka on 4,25 prosenttia ajalla 1.7.-31.12.2007) lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä, eli tällä hetkellä korkokatto olisi 11,25 prosenttia.]]> Mon, 17 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2208&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2162&tmp=1
Kun Serbi-katsomo pilkkasi suomalaisia kuorossa homoiksi, ”tiesi” Seiska kertoa kansanedustajan päinvastoin homotelleen serbejä, ja vielä ruotsiksi.

Portossa isolla joukolla kannattajista ei ollut matkalippuja. Olimme ilmeisesti niitä harvoja, joilla matkalippu oli.

Onkin siis aivan loogista, että Iltalehden kirjoituksessaan Mattiesko Hytönen ”tiesi” kansanedustajan matkustaneen pummilla Porton pikaraitiotiellä.

Jos muuten jotain haluaisin tuoda Portosta Helsinkiin, olisi se matkalipun hinta. Kun oli kerran ostanut ladattavan lipun, sen jälkeen matka maksoi 85 senttiä. Maksutonta joukkoliikennettä odotellessa aloitetaan pudottamalla kertalipun hinta Helsingissä euroon.

]]> Thu, 06 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2162&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2150&tmp=1
Myös Suomessa ovat innokkaat vartijat tuhonneet taideteoksia. Banksyn tuhottu maalaus oli alun perin laittomasti tehty, mutta koti-Suomessa ovat kyytiä saaneet myös tilaustyöt. Stockmannin rakennusaitaan tilattiin taidejulisteita ja -peilejä. Nämä ehtivät olla paikallaan vain muutaman tunnin, kun innokas vartija oli käynyt repimässä "töhryt" alas.

Madventures-kaksikko Tunna ja Riku ehtivät kiinnittää Think about... -magneetteja Rautatieaseman luona muutaman minuutin, kun heidät piiritti jo joukko vartijoita. Nämä kaikki tapaukset tulivat välittömästi mieleeni, kun luin Helsingin Sanomista Kallasvuo-maalauksen poistamisesta.

Vallilassa Elimäenkadulla vallatun talon seinään oli ilmestynyt taitavasti tehty sabluunatyö, joka esitti Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuota ja vieressä luki pienellä Kallasvuo Sucks!. Nokia oli vaatinut puhdistamaan taideteoksen mahdollisimman nopeasti seinästä.

Jäin miettimään sitä, kuinka kalliin taideteoksen itse asiassa Nokia vaati tuhoamaan. Jos Nokialla olisi pelisilmää, olisi yritys pikemminkin tilannut tältä guerilla-taiteilijalta Kallasvuo Sucks! -maalauksen yrityksen taidekokoelmaan.

Suuryritysten halu pitää huolta julkisuuskuvastaan ja taistella guerilla-taidetta ja adbuster-antimainoksia vastaan on jotenkin liikuttavaa. Huonoa julkisuutta ei varmasti tuo niinkään sarkastinen juliste tai seinämaalaus vaan yritys puuttua niihin tiukasti.

Tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun Nokia puuttui toimitusjohtajansa "arvosteluun". Yliopistolehden päätoimittaja sai huomautuksen kirjoitettuaan, että "Jorma Ollilan hartiat vaikuttivat kapeilta". Tämän innoittamana yliopiston jalkapallosarjaan perustettiin muistaakseni mm. Jorma Ollilan hartiat -niminen jalkapallojoukkue.

On parempi, että annan Me Naiset -lehden toimitussihteerin Virpi Salmen kolumnin kommentoida puolestani sitä, että asialle naureskelevaan Facebook-ryhmään liittyminen on "uutinen".

http://blogit.hs.fi/julkkikset/hei-taallakin-on-facebook-juttu/

*

Laitetaan tähän vielä lopuksi youtubepätkä, joka voi myös blogin lukijaa huvittaa:



]]> Mon, 03 Dec 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2150&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2116&tmp=1
Kun viikonloppuna katsoi uutiskuvia Venäjältä, pohdin miksi tapahtumat vaikuttavat niin tutuilta. Hetken päästä ymmärsin mielleyhtymän. Kuvat voisivat olla yhtä hyvin syyskuulta 2006 Kiasman edestä. Venäjän opposition taltuttaminen ja Smash ASEM -operaatio vaikuttavat kuvien perusteella hyvin samankaltaiselta toiminnalta.

Suomen ja Venäjän tilanteen välillä on toinenkin yhtäläisyys, jota ihmettelin viime viikolla Euroopan toisesta laidasta Portugalista käsin. Pääministeri Matti Vanhanen osoitti venäläishenkistä demokratiakäsitystään vaatien oppositiolta anteeksipyyntöä pakkotyölain yhteydessä pidettyjen puheiden vuoksi.

Tähän asti olen kuvitellut, että opposition tehtävä on haastaa hallitusta, mutta pääministeri Vanhasen mielestä ilmeisesti opposition tehtävä on myötäillä hallitusta. Muuten eivät ovet aukea hallitukseen.

Suomen ja Venäjän pääministereillä vaikuttaa olevan myös yhteistä. Heti tuoreeltaan Smash ASEMin jälkeen pääministeri Matti Vanhanen kiitteli poliisin toimintaa. Samoin kiitteli Venäjän pääministeri Viktor Zubkov eilen tuoreeltaan miliisin ja OMONin toimintaa, vieläpä yhteisessä tiedotustilaisuudessa Vanhasen kanssa.

Mielenkiintoista oli myös se, että Zubkov totesi tiedotustilaisuudessa, ettei opposition mielenosoitusten hajottaminen ollut esillä pääministerien tapaamisessa. Tämä siitä huolimatta, että etukäteen Suomessa laajasti haluttiin asia esille.

*

Tänään apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt julkisti puolueettoman raporttinsa poliisien toiminnasta Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä. Poliisin toiminta sai osakseen harvinaisen kovaa arvostelua. Lindstedtin mukaan perus- ja ihmisoikeuksia ei ole kunnioitettu riittävässä määrin.

Apulaisoikeusasiamies on tehnyt huolellisien raportin ja sen uskoisi poistavan suomut monen silmiltä. Viimeistään tässä vaiheessa pitää kysyä, kuka kantaa vastuun poliisin toiminnasta? Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki oli poliittisessa vastuussa tuolloin poliisin operaatiosta ja hänen toimintansa pitäisi kyseenalaistaa.

Entä mikä on pääministeri Matti Vanhasen vastuu? Hän vaati viime viikolla oppositiota perumaan puheensa ja pyytämään anteeksi poliittisia näkemyksiään. Pyytääkö nyt Vanhanen anteeksi kehujaan poliiseja kohtaan ja kantaa poliittisen vastuun?

Vanhasen anteeksipyyntö olisi vähintäänkin loogista viimeviikkoisten puheiden jälkeen. Nyt kun ei ole edes kysymys poliittisista näkemyksistä vaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Kuten Matti Vanhanen eilen Moskovassa sanoi: "Mielenosoitusten taltuttaminen näinkin kovin ottein oli huolestuttavaa, vaikka mielenosoittajat poikkesivat heille osoitetusta paikasta."

*

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin raportti löytyy täältä:

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=413

]]> Wed, 28 Nov 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2116&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2073&tmp=1
Se on varmasti kaikille Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajille tuttu fakta, että karsintaotteluiden seuraaminen on yleensä suurta tuskaa. Mutta harvoin se on yhtä ”kuivaa” kuin viimeisten kuukausien aikana.

Elokuun 22. päivänä Teemu Tainio tälläsi pallon Kazakstanin verkkoon Tampereella Ratinassa 60 minuutin kohdalla. Maali varmisti Suomen voiton ja piti kisatoiveet yllä. Tuskin kenellekään tuli mieleen, että seuraavaa maalia saammekin odottaa lähes kolme kuukautta ja 463 peliminuuttia.

Olen nähnyt kaikki syksyn maaottelut paikanpäällä, mukaan lukien harjoitusmaaottelun Espanjaa vastaan. Ennen lauantaita jokainen näistä oli päättynyt ympäripyöreästi 0-0. Lopulta 463 minuutin odotuksen jälkeen kuparinen murtui, mutta kaikkien kauhuksi väärässä päässä. Suomen maalia saatiin odottaa 479 minuuttia.

Jälkikäteen voi sanoa, että Azerbaidzhanin johtomaali oli hyvä asia, vaikka verkon heiluessa tuntui aivan joltain muulta. Nimittäin perus 2-0 voitto azereista ei olisi tuntunut juuri miltään. Sen sijaan lopun upean nousun jälkeen voittoa tuli juhlittua kuin vastassa olisi ollut Portugali.

Toivottavasti ruotsalaistyyppinen viimehetken nousu luo myös Suomen maajoukkueelle sellaisen hurmoksen ja itseluottamuksen, jonka jalkoihin Portugali jää keskiviikkona. Samalla pitää toivoa, ettei puolalaisille pelaajille ole jäänyt EM-kisapaikkajuhlat päälle.

*

Viikonloppu oli maaottelun ympärillä työntäyteinen. Lauantaina oli puhumassa Haminassa ja sunnuntaina Heinolassa. Ohessa pienet puhereferaatit kahdesta piirikokouksesta:

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:

Lailla myös joukkoirtisanomisia vastaan

Heinolassa Etelä-Hämeen Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa sunnuntaina puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaati hallitukselta toimia joukkoirtisanomisia vastaan. Arhinmäen mielestä viime viikkojen uutisiin mm. Stora Enson ja M-realin joukkoirtisanomisista pitää reagoida yhteiskunnan suunnalta tiukentamalla valtion omistajaohjausta ja säätämällä laki erorahasta.

- Kun sairaanhoitajat lähtevät työtaistelulla vaatimaan oikeudenmukaista palkkaa, säätää hallitus pikavauhdilla pakkolain estämään joukkoirtisanoutumiset. Mutta kun samaan aikaan voittoa tuottavat suuryritykset joukkoirtisanovat työntekijöitään, hallitus levittelee toimettomana käsiään.

- Kokoomus on toistellut mantranomaisesti, että vastakkainasettelujen aika on ohi. On vaikea nähdä vastakkainasettelun kadonneen, kun hallituksessa kokoomus asettuu työnantajan puolelle niin joukkoirtisanoutumis- kuin joukkoirtisanomistilanteissa, Arhinmäki totesi.

Paavo Arhinmäen mukaan hallituksella on keinoja puuttua yritysten joukkoirtisanomisiin, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Stora Enson tapauksessa suoraan ja Kansaneläkelaitoksen kautta yhteensä 35 prosentin äänivaltaa yhtiössä käyttävän valtion pitää estää omistajaohjauksella irtisanomiset. Lisäksi tarvitaan pikaisia muutoksia lainsäädäntöön.

- Suomessa on eurooppalaisella tasolla halpaa ja helppoa irtisanoa työntekijöitä. Lainsäädäntöömme pitää saada eroraha. Suomalaisten työpaikkojen ulosliputus jatkuu, jos monikansalliset voittoa tuottavat yritykset voivat sulkea tehtaita Suomessa lähes ilmaiseksi.

- Kun yritykset joutuvat maksamaan irtisanottaville kunnollista erorahaa, miettivät yritykset moneen kertaan, kannattaako tuottavia tehtaita ja laitoksia sulkea. Jos yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta, on yhteiskunnan tehtävä asettaa yrityksille rajoja, Arhinmäki painotti.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:

Hallituksen otettava vastuuta työpaikoista

Haminassa Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa lauantaina puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaati hallitukselta tiukempaa otetta työpaikkojen puolustamisessa ja valtion omistamien yhtiöiden omistajaohjauksessa.

- Täällä Haminassa Stora Enson Summan tehtaalla on karmealla tavalla jouduttu kärsimään siitä, että porvarihallitus ei halua huolehtia työllisyydestä valtion omistamien yhtiöiden kautta. Omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Jyri Häkämiehen hiljaisessa hyväksynnässä lopetettiin Summan ja Kemijärven tehtaat, vaikka valtio omistaa suoraan ja Kansaneläkelaitoksen kautta 35 prosenttia Stora Enson äänivallasta.

- Porvarihallitus valmistelee monien yhtiöiden osalta valtio-omistuksen vähentämistä tai kokonaan siitä luopumista. Yksityistämisohjelmaa ajava porvarihallitus ja ministeri Häkämies eivät halua nähdä valtionyhtiöiden tärkeää roolia alueellisena työllistäjänä.

- Nyt tarvitaan aivan uusi ote valtionyhtiöpolitiikkaan. Myymisen sijaan omistusta pitäisi vahvistaa ja omistajaohjausta tiukentaa. Valtionyhtiöiden rooli tulee nähdä työllisyys- ja aluepolitiikan välineinä, mutta myös ympäristöpoliittisina toimijoina, Paavo Arhinmäki linjasi.

Summan tehtaan sulkeminen ei ole ensimmäinen raju isku Kaakkois-Suomelle. Tuoreessa muistissa on myös Voikkaan tehtaan sulkeminen. Sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat katsoneet lähes toimettomana sivusta, kun työntekijöiden joukkoirtisanomisia on laitettu käyntiin.

- Hallitus on väittänyt, että se ei pysty puuttumaan lainsäädännöllä tai omistajapolitiikalla yritysten joukkoirtisanomisiin. Samaan aikaan hallitus kuitenkin laitaa kuriin työntekijöiden työtaistelujoukkoirtisanoutumiset pakkolainsäädännöllä. Tämä kertoo selvästi, kenen puolella hallitus on. Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi, kun vastakkain ovat työntekijät ja työnantajat.

- Jos hallituksella olisi todellista halua, myös lainsäädännöllä pystyisi vaikuttamaan Voikkaan ja Summan kaltaisiin joukkoirtisanomisiin. Suomessa on helppoa ja halpaa irtisanoa työntekijöitä. Nyt pitää säätää laki erorahasta. Eroraha helpottaisi irtisanottavan tilannetta, mutta ennen muuta se laittaisi yritykset miettimään moneen kertaa, kannattaako tuottavia tehtaita panna kiinni, kun irtisanomisista joutuu maksamaan, Arhinmäki totesi.

]]> Mon, 19 Nov 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2073&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2044&tmp=1
Kello taisi olla tänään aamulla muutamaa minuuttia vaille puoli kolmen, kun ns. pakkotyölain ensimmäinen käsittely oli ohi. Hallituksen esityksestä riitti puhetta siis yli 12 tuntia.

Samalla tuli koettua ensimmäistä kertaa "legendaariset" yöistunnot. Ainakin jutuista päätellen ennen istuttiin yömyöhään harva se viikko, mutta nykyään yöistunnot ovat onneksi poikkeus. Tosin poikkeus vahvistaa sääntöä, sillä seuraavan kerran täysistunto on jo torstain ja perjantain välisenä yönä.

Koska lain toinen käsittely voi olla vasta kolmen päivän päästä ensimmäisestä käsittelystä, on käytäväpuheiden mukaan tarkoitus pitää täysistunto perjantaiaamuna kello 00.05.

Näin siis yön pimeinä tunteina ja hirveällä kiireellä hallitus haluaa hyväksyttää lain, joka on ristiriidassa perustuslaillisten oikeuksien kanssa. Hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden järjestäytymisen vapautta ja ihmisen oikeutta valita työpaikkansa. Ihmisten pakottaminen sakonuhalla töihin polkee kansainvälisiä työoikeuksia vastaan.

Nyt ei ole kuitenkaan kysymys sodasta tai sellaisesta kriisistä, jossa ihmisiä voisi määrätä pakkotyöhön. Nyt on kyllä kysymys terveydenhoidon kriisistä, mutta äärikeinojen sijaan se olisi ratkaistavissa helposti rahalla.

*

Ennen viime vaaleja kaikki puolueet ehkä keskustaa lukuun ottamatta lupasivat sairaanhoitajille tuntuvan kuoppakorotuksen yli yleisen palkankorotustason. Nyt nämä lupaukset pitäisi myös lunastaa. Siksi sairaanhoitajien vaatimus paremmista palkoista on vähintäänkin oikeutettu.

Sairaanhoitajien palkkojen korottamiseen on myös varaa. Viime viikolla valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli neljännen lisätalousarvion. Siinä kirjattiin ylimääräisiä ja odottamattomia verotuloja noin puolitoista miljardia euroa velan lyhennykseen.

Ensi vuoden budjetti on laadittu pari miljardia ylijäämäiseksi ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, voi ylijäämä nousta kolmeen neljään miljardiin. Siitä löytyy ne 300-400 miljoonaa euroa, jotka tarvitaan tämän kriisin ratkaisemiseksi semminkin, kun vielä iso osa näistä palautuu verotuloina takaisin valtion kassaan.

Toisin päin voi myös verrata lukua. Vihreät nuoret ja opiskelijat vaativat omalta puolueeltaan ryhtiä asiassa. Vihreät ovat jälleen kerran menneet hallituksessa kritiikittömästi isojen puolueiden mukana. Vino totesi tiedotteessaan, että viime tiistaina esitetty autoverouudistus vähentää verotuloja 250 miljoonalla eurolla. Vastaavalla summalla hoitaisi lähes palkkakiistan.

Ilmeisesti hallitukselle peltilehmät ovat kuitenkin pyhempiä kuin ihmishenget, joiden pelastamisella tätä pakkolakiesitystä perustellaan.

*

Mitään muuta syytä hallituksen tökeröön pakkolakiesitykseen ei voi olla kuin se, että hallituksen johtokaksikko pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen laittavat oman arvovaltansa joukkoirtisanoutumisten torjumisen edelle.

Ilmeisesti Vanhanen ja Katainen luulevat menettävänsä kasvonsa, jos taipuvat antamaan lisärahaa työtaistelun ratkaisemiseksi. Tosiasiassa he menettävät kasvonsa, jos eivät anna rahaa. Joka tapauksessa pakkolaista riippumatta kiista pitää ratkaista ja se onnistuu vain rahalla.

Nyt kysymys on koko suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän tulevaisuudesta. Mistä riittää jatkossa sairaanhoitajia, jos alalla olevat tai alalle opiskelevat siirtyvät aivan muihin töihin tai muuttavat arvoisensa palkan perässä ulkomaille. Me emme kestä sitä, että irtisanoutuvat sairaanhoitajat eivät enää palaakaan takaisin vanhoihin töihinsä.

Siksi kiista on ratkaistava nyt. Ratkaisun avaimet ovat Vanhasen ja Kataisen käsissä. Me oppositiosta pyrimme luomaan sellaisen paineen, että Vanhanen ja Katainen joutuvat lopulta taipumaan. Pakkotyölaki vain hankaloittaa ratkaisun löytymistä ja sotii työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Siksi Vasemmistoliitto on ainoana puolueena tiukasti jokaisessa kohdassa esittänyt lain hylkäämistä.

]]> Tue, 13 Nov 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2044&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=2000&tmp=1
Terassit jäivät nauttimatta. Vettä tuli kaatamalla niskaan, erityisesti Bolognassa. Seurasin FC Bolognan curvassa, kun tuomarikolmikko kiersi kenttää ja heitteli palloa nurmelle. Yleensä pallo läsähti paikalleen, mutta muutamassa kohdassa pallo nousi matalaan pomppuun. Tämä kirvoitti aina suuret suosionosoitukset yleisöltä. Aikansa kenttää kierreltyään tuomarit päättivät peruuttaa ottelun yleisön protestoinnista huolimatta.

Kaksi muuta ottelua olivat hienoja kokemuksia, ennen muuta stadionien ja tunnelman vuoksi. Vaikka Rooman paikallisottelu oli myös kenttätapahtumiltaan huima, eivät paikan päällä näkemäni ottelut pystyneet vielä poistamaan kaikkia ennakkoluulojani italialaista jalkapalloa kohtaan. Haluan silti uudestaan italialaiseen jalkapallokatsomoon.

Paikkani San Sirolla oli ylimmän katsomon ylimmällä rivillä. San Siro on niin korkea, että taivas alkaa siitä mihin stadion loppuu.

Rooman derbyssä oli sellaista tunnetta ilmassa, jollaista harvoin, jos koskaan, olen kokenut. Stadio Olimpico ei ollut ääriään myöten täynnä, mutta AS Roman Curva Sud oli. Jos Stadio Olimpico vetää reilut 80 000 katsojaa, täytyy curvaan mahtua vähintään 15 000 ihmistä. Kun ihasteli päätyä, tuli mieleen vanhat kuvat Liverpoolin The Kopista, ajasta jolloin se oli vielä kunnon terrace.

Mutta ei tunnelma rajoittunut vain päätykatsomoihin. Istuin toisella pitkällä sivulla, jossa katsomon täyttivät lähinnä keski-ikäiset ja vanhemmat miehet. He eivät ehkä jaksa pomppia läpi ottelun curvan tapaan, mutta tunnetta on aivan yhtä paljon pelissä. Kun AS Roma tasoitti pelin, hyppäsi niskaani roikkumaan Fabio Capellon näköinen herrasmies. Ja tupakkaa paloi katsomossa niin paljon, että meinasin saada astmakohtauksen.

Sen myös opin, että ensi kerralla Roomassa pitää vuokrata skootteri ja mennä sillä otteluun.

*

Viikon istuntotauko on ohi ja syysistuntokausi jatkuu todella ryminällä. Tiistaina istunnossa käsitellään muun muassa autoverouudistus ja siviilipalveluslain uudistaminen. Keskiviikkona hallitus antaa Afganistan-selonteon.

Hallitus esittää sivarin lyhentämistä kuukaudella. Olen tehnyt rinnakkaislakialoitteen, jossa esitän sivarin lyhentämistä vastaamaan keskimääräistä asepalvelusta, kahdeksaan kuukauteen. Lisäksi esitän, että totaalien vankeusrangaistuksen voisi määrätä ehdonalaisena.

Harmillista on se, että näin tärkeä asia osuu samalle päivälle autoverokeskustelun kanssa. Autovero taitaa viedä kaiken huomion. Vielä viime vaalikaudella vihreät esittivät lakialoitteessaan sivarin kestoksi 8 kuukautta. Nyt vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg työministerinä esittää sivariajaksi 12 kuukautta.

Sivarin pituudesta päästään ajallaan äänestämään suuressa salissa. On mielenkiintoista nähdä, onko hallitusvastuun ylivoima vienyt myös mielenkiinnon ihmisoikeuksien puolustamiselta.

*

Autoverouudistus hämmästyttää minua. Hallitus on mainostanut sitä suurena ekologisena pakettina. En kyllä oikein ymmärrä miksi. Olen samaa mieltä periaatteesta, että autovero pitää porrastaa päästöjen mukaan. Mutta ei kai sellainen ole mikään aito ympäristöpaketti, jossa autovero laskee peräti 80 prosentissa tapauksista.

Autoveron porrastuksen pitäisi alkaa matalammalta päästöjen tasolta ja samalla olla jyrkempi, jotta autoverolla olisi todellisuudessa ekologinen vaikutus. Nyt saattaa pikemminkin käydä niin, että autojen halpeneminen lisää autojen ja autoilun määrää, jolloin kokonaispäästöt kasvavat vaikka ne hivenen pienenevät autokohtaisesti. Ei uuden auton ostaminen ole nyt sentään ekoteko.

Varmasti kokoomuksen, keskustan ja rkp:n kannattajat ovat innoissaan, kun autojen hinnat laskevat. Mutta miksi vihreät ovat ilman mutinoita nielleet tämänkin ”ekologisen verouudistuksen”? Pikku hiljaa hallitukselta odottaisi myös todellisia kovia päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ei vain viherpesua.

]]> Mon, 05 Nov 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=2000&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=1963&tmp=1 Syyttäjä luopui Paavo Arhinmäen syytteestä Arhinmäki: Poliisijohdon ja poliisitoimesta vastanneiden poliitikkojen toimet arvioitava
Niskoittelusta syytetyn kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas.) osalta ns. Smash Asem -oikeudenkäynti on ohi. Tänään Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin todistajina poliiseja. Kuulemisen jälkeen syyttäjä päätti luopua syytteestä Arhinmäen ja kahden muun Vanhan ylioppilastalon edustalla kiinniotetun henkilön osalta. - Olen tyytyväinen, että syyttäjä veti syytteensä pois. Perusteita syytteelle ei ollut, minkä olisi pitänyt käydä ilmi jo esitutkintamateriaalin perusteella, Arhinmäki kommentoi. - Kuten olen alusta asti sanonut, oikeusprosessin laajuus heijastelee sitä, että tehtyjä virheitä ei ole haluttu myöntää. Poliisijohdon ja silloisen sisäministeri Kari Rajamäen etukäteen päättämä operaatio oli ylimitoitettu suhteessa tapahtumiin. - 136 kiinniotettua ja 86 syytettyä on osoitus yrityksestä peitellä tapahtuneita virhearviointeja. Toivon, että oikeus käy huolella läpi jokaisen tapauksen ja osaa suhteuttaa syytteet tapahtumien luonteeseen ja poliisin toimintaan. Syyttäjän esittämää todistelua pitää arvioida kriittisesti. - Myös poliisin toiminta on tutkittava huolella. Eduskunnan oikeusasiamies on luvannut tutkia poliisin toimia lukuisten kanteluiden pohjalta. Puolueeton arvio poliisin toiminnasta olisi saatava vielä ennen oikeusprosessin päättymistä. - Yksittäiset poliisit toimivat poliisijohdon käskyjen mukaan, joten nimenomaan poliisijohdon toiminta on tutkittava. Myös poliisitoimesta vastanneiden poliitikkojen osuus on arvioitava puolueettomasti. - Omalta osaltani vapauttavan päätöksen saaminen kesti yli vuoden tapahtumasta. Mielestäni prosessin venyttäminen on vaikuttanut poliittiselta.]]> Wed, 31 Oct 2007 00:00:00 +0200 http://www.punajuuri.net/?id=1963&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=1919&tmp=1
Minua ja 35:tä muuta syytetään niskoittelusta. Minua on viimeksi peruskoulussa taidettu torua niskoittelusta. Yhteensä jättioikeudenkäynnissä luetaan syytteet 86 henkilölle. Syyttäjä on vienyt käräjille kaikki tapaukset, jotka tulivat hänelle poliisin esitutkinnasta.

Aamulla kun tulin Ruoholahden oikeustalolle, minua oli odottamassa muuri lehtikuvaajia ja televisiokameroita. Mediaspektaakkelia leijui ilmassa. Syyttäjä ei edelleenkään yksilöinyt miten tai koska minulle olisi annettu Vanhan edessä poistumiskäsky, jonka noudattamatta jättämisestä minua syytetään.

Myöskään esitutkintamateriaalissa kukaan todistajana kuultu poliisi ei väitä, että minulle olisi annettu poistumiskäsky ennen kiinniottoa. Avustajani kiisti syytteen todeten, ettei mitään poistumiskäskyä ole annettu tai ainakaan en ole sellaista kuullut.

Sananvapauden kannalta on myös erittäin mielenkiintoinen ennakkotapaus se, kun samassa oikeudenkäynnissä syytetään Suomen Kuvalehden valokuvaajaa Markus Pentikäistä. Pentikäinen oli Smash Asemissa työtehtävissä ja otettiin kiinni, kun hän kuvasi uutisaineistoa.

Syyttäjä näytti juttunsa todisteeksi poliisin koostaman videon, jossa näkyi pullojen heittoa ja rähinöintiä Kiasman edestä sekä Lasipalatsin kulmalta. Näillä ei ole mitään tekemistä syytteeni kanssa, mutta ilmeisesti syyttäjä halusi tarkoituksenmukaisesti editoidulla videollaan lähinnä vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin.

Lopussa sentään välähti pala videosta, jossa näkyy kiinniottoni. Video löytyy YouTubesta ja se kertoo aika selkeästi, mitä Vanhan luona tapahtui. Kuvasin lähestyvää mellakkapoliisiketjua ja liikuin sen edellä. Poliisien kuvaaminen ei ole kiellettyä tai laitonta.

On erittäin tärkeää että kaupunginvaltuutetut ja kansanedustajat ovat paikalla, kun ihmiset käyttävät perustuslaillista oikeuttaan osoittaa mieltä. On tärkeää myös, että meillä on oikeus dokumentoida tapahtumia.

En ole syyllistynyt mihinkään rikokseen ja tulen torstaina suullisessa kuulemisessa sen myös kertomaan. Itse oikeudenkäynnistä ja poliisioperaatiosta olisi paljonkin kommentoimista, mutta ehkäpä on parempi olla oikeusprosessin aikana kommentoimatta niitä.


Tässä vielä kerran Jere Leskisen kuvaama video, tapahtumat Vanhan edustalta ovat videon loppupäässä.


]]> Mon, 22 Oct 2007 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=1919&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=1895&tmp=1
Lauantai-illan 0-0 harmittaa edelleen niin paljon, että parempi on olla kommentoimatta ottelua kokonaan. Nyt on sitten tullut nähtyä paikanpäällä 300 minuuttia putkeen Suomen maajoukkueen pelejä ilman maalin maalia. Tai tulihan niitä Heyselillä kaksi, mutta kumpaakaan ei hyväksytty.

Toivottavasti kuukauden päästä Azerbaidzhania vastaan tämä pyöreä putki katkeaa heti alkuun. Olisi hienoa, jos Suomella olisi viimeisessä karsintaottelussa mahdollisuus arvoturnaukseen. Tilanne olisi historiallinen. Unkaria vastaan 1997 viimeisessä ottelussa oli mahdollisuus jatkokarsintoihin, mutta nyt olisi Portossa panoksena aidosti kisapaikka.

Mutta jos tilanne oli vielä ennen Belgia-ottelua myös siinä mielessä historiallinen, että kaikki oli omissa käsissä, nyt ei välttämättä edes kaksi voittoa riitä. Katkeralta se tuntuu muistellessa viimeisen kahden ottelun maalipaikkoja.

*

Tehy on tänään ilmoittanut, että lähes 13 000 sairaanhoitajaa on valmiita irtisanoutumaan, jos palkkaneuvotteluissa ei edetä. Se olisi karmea tilanne suomalaisen terveydenhoidon kannalta. Vaikka hallitus kuinka yrittää väittää, ettei se voi puuttua palkkaneuvotteluihin, tarvitaan siltä nyt toimia.

Kokoomus oli pääkokkina keittämässä tätä soppaa Jyrki Kataisen johdolla. Valtionvarainministerinä Kataisella olisi myös reseptit ongelman ratkaisemiseksi. Se vaatii poliittista tahtoa. Nyt hallituksen ja erityisesti kokoomuksen tahto mitataan.

Kaivoin mielenkiintoisen OECD:n tilaston terveydenhoidosta. Ohessa näkyy, kuinka suuren osan eri maat käyttävät vuonna 2005 bruttokansantuotteestaan terveydenhoidon menoihin. Tilastossa Suomi on varsin erikoisessa joukossa.

Kun tiedetään, että Suomessa julkinen terveydenhoito on edelleen hyvää ja tehokasta, yksi asia selittää merkittävän eron muihin rikkaisiin länsimaihin nähden. Täällä maksetaan hoitajille selvästi huonompaa palkkaa kuin muualla.

Terveydenhoidon kulujen suhde BKT:seen maittain vuonna 2005 pienimmästä suurimpaan:

Korea            6,0

Puola             6,2

Meksiko        6,4

Slovakia         7,1

Tshekki          7,2

Suomi       7,5

Irlanti             7,5

Turkki            7,6

Espanja          8,2

Iso-Britannia 8,3

Italia               8,9

Uusi-Seelanti 9,0

Tanska           9,1

Norja             9,1

Ruotsi            9,1

Islanti             9,5

Kanada          9,8

Kreikka         10,1

Itävalta           10,2

Portugal         10,2

Belgia             10,3

Saksa             10,7

Ranska           11,1

Sveitsi            11,6

Yhdysvallat    15,3

]]> Mon, 15 Oct 2007 00:00:00 +0300 http://www.punajuuri.net/?id=1895&tmp=1 http://www.punajuuri.net/?id=1879&tmp=1
Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelu koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Valitettavasti asiasta ei syntynyt varsinaista debattia vaan kahden tunnin ajan edustajat pitivät kahden minuutin puheita koulutukseen liittyvistä eri teemoista.

Suunnitelmaan sisältyy kirjaus, joka toteutuessaan mullistaa melko tavalla toisen asteen ammatillista koulutusta. Kehittämissuunnitelmassa esitetään, että ammatillisessa koulutuksessa tulisi mahdolliseksi suorittaa tutkinto osissa ja opiskelija vois