Kuluttaminen on politiikkaa. Ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän tiedostaa mahdollisuutensa vaikuttaa tuotannon eettisyyteen omien ostopäätöstensä kautta. Enää ei ole yhdentekevää missä ja miten tuote on valmistettu tai kasvatettu. Erityisesti nuoret ovat omaksuneet "think global, act local" -ajattelutavan. Kuluttaja on uudella tavalla vaikutusvaltainen.

 

Erilaiset ostoboikotit ovat yksi näkyvä tapa kulutuksen kautta pyrkiä vaikuttamaan maailman poliittiseen tilanteeseen. Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan vastainen kauppasaarto oli maailmanlaajuinen yhteinen boikotti. Israelin veriappelsiinit jäävät monelta ostamatta niin kauan kunnes "turvamuuri" on purettu ja Palestiinan miehitys on päättynyt.

 

Globaalit suuryritykset ovat monen eettisen kuluttajan silmätikkuna. Shell sai päälleen valtavan viharyöpyn, kun Ken SaroWiwa ja hänen toverinsa hirtettiin Nigeriassa öljy-yhtiön mailla.

 

Moni jättää Esson tiikeribensan väliin, koska ei halua tukea välillisesti George W. Bushin sotapolitiikkaa ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää muutenkin välttää. Leafin karkit eivät ole sen jälkeen maistuneet, kun yritys tylysti irtisanoi työntekijänsä Turun tehtaalta.

 

*

 

Eettistä kuluttamista voi harrastaa myös positiivisesti. Lähellä tuotettu ja luomu ovat hyviä ohjenuoria kauppakassiin ruokaa poimiessa. Kansainvälisessä näkökulmassa reilun kaupan tuotteiden kuluttaminen on eettinen ja ekologinen valinta.

 

Reilun kaupan tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Monille tuttuja ovat muun muassa banaanit, kahvi ja tee, mutta nykyään löytyy myös esimerkiksi jalkapalloja ja suklaata. Kun tekee eettisen ostopäätöksen ja siirtyy reiluun kauppaan, tietää että tuottaja saa kohtuullisen korvauksen eikä tuotannossa ole käytetty lapsityövoimaa.

 

Reilun kaupan tuotteet maksavat vähän enemmän kuin vastaavat "tavalliset" tuotteet. Hinta on kuitenkin pieni, kun toisessa vaakakupissa on samaan aikaan työläisten oikeudet. Reilun kaupan kahvikuppia kallistamalla saa hyvän maun lisäksi myös hyvän mielen.

 

*

 

Kansainvälisten tiedotuskampanjoiden ja ostoboikottien vaikutukset näkyvät selvästi. Esimerkiksi reilun kaupan banaanien markkinoille tulon jälkeen muut banaanifirmat ovat joutuneet nousemaan takajaloilleen.

 

Pahamaineinen United Fruit, joka toimii nykyään nimellä Chiquita, on lähtenyt vastakampanjaan. Muun muassa bussipysäkeillä ja Helsingin Sanomien etusivulla on nähty mainoksia, jossa yritetään luoda Chiquitan banaaneista eettisempää kuvaa. Yhtiön lanseeraama oma "eettinen merkki" on vähintään kyseenalainen.

 

Suurten monikansallisten yritysten pitää olla yhä tarkempia omien tuotteittensa ja yrityksensä maineesta. Erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät hyvää ja tärkeää työtä kaivaessaan esille tuotannossa esiintyviä ongelmia. Shell on myöntänyt, että julkinen paine on vaikuttanut yrityksen toimintaan,

 

Myös esimerkiksi nuorten suosima ruotsalainen vaateketju Hennes&Mauritz on joutunut kovan paineen alle, sillä heidän paitojensa ja housujensa on väitetty syntyvän pienten lasten käsissä. Sitä paitsi H&M:n vaatteet ovat joka tapauksessa epäekologisia, sillä ne hajoavat heti.

 

Vastaavia esimerkkejä on loputtomasti. Eettinen kuluttaja karttaa esimerkiksi Mc Donalds -hampurilaisravintoloita, Nestlen suklaapatukoita tai Coca-Cola Companyn juomia. Jälkimmäinen on kyllä minulle välillä lähes mahdotonta.

 

*

 

Eettinen kuluttaminen ei ole vaikeaa. Useimmiten terveellä kaupunkilaisjärjellä voi jo päätellä, mikä tuote kuluttaa mahdollisimman vähän luontoa ja toisaalta huomioi työläisten sekä eläinten oikeudet.

 

Kysymys on solidaarisuudesta. Kuinka moni meistä haluaa muuttaa maailmaa. Eettinen kuluttaminen on jokaisen henkilökohtainen poliittinen askel kohti puhtaampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

 

Yksin ihmisten henkilökohtainen politiikka ei kuitenkaan riitä. Eettinen kuluttaminen on tärkeä politiikan vaikuttamisen keino, mutta suuriin muutoksiin tarvitaan laajempia yhteiskunnallisia ohjelmia.

 

Siksi yksilöiden rinnalla pitää saada myös suuret yksiköt pohtimaan tuotteiden eettisyyttä ja ekologisuutta hankintoja tehtäessä.

 

*

 

Jos jätämme poliittisen vaikuttamisen vain henkilökohtaisten kuluttajavalintojen varaan, otamme suuren harppauksen menneisyyteen. Yhteiskunnassa pitää pystyä vaikuttamaan muutenkin kuin pelkällä "euro ja ääni" -periaatteella. Myös vaaleissa äänestämisellä on oltava vaikutus kulutukseen.

 

Esimerkiksi kunnat voivat halutessaan lisätä eettisiä kriteerejä hankintaohjeisiinsa. Hinnan rinnalle hankintakriteeriksi voi nostaa esimerkiksi ympäristöystävällisyyden ja työntekijöiden oikeudet.

 

Tarjouskilpailuista päätettäessä kunta voi asettaa reunaehtoja. EU ei tätä kiellä vaikka monesti kuulee niin väitettävän. Kysymys on poliittisesta tahdosta.

 

Reunaehtojen pitää olla vain etukäteen tiedossa. Esimerkiksi bussiyhtiötä valitessa kunta voi antaa painoarvoa kaluston ympäristöystävyydelle. Samalla tavalla kunta voi valita kahvinsa vain reilun kaupan tuotteiden väliltä tai päättää tilata koulujen ruokaloihin vain lähellä tuotettuja tuotteita.

 

*

 

Yksittäisen kuluttajan valinnoilla on merkittävä painoarvo. Maailman muuttaminen lähtee omasta jääkaapista, mutta myös omalta työpaikalta ja kunnasta. Vaadi oman kuntasi päättäjiä huomioimaan eettisyyden ja oman työpaikkasi kahvihuoneen käyttäjiä reilun kaupan.

 

Milloin Vasemmistoliitto alkaa hankkia toimistoilleen reilun kaupan kahvia?